Origenes LOPUSTA TAI TÄYTTYMYKSESTÄ
Origenes
LOPUSTA TAI TÄYTTYMYKSESTÄ
DE PRINCIPIIS- Kirja I
Lähde:
THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,
BY A. CLEVELAND COXE, D.D.
VOLUME IV.
TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.
NEW YORK:
CHARLES SCRIBNER’S SONS.
1 9 1 3
2.
Copyright, 1885,
by
THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY
***
Teos:
Origen DE PRINCIPIIS
Käännös RS ja tekoäly Claude 3.5.Sonnet
LUKU VI LOPUSTA TAI TÄYTTYMYKSESTÄ
Loppu tai täyttymys näyttäisi olevan merkki asioiden täydellisyydestä ja valmistumisesta. Ja tämä muistuttaa meitä tässä siitä, että jos joku haluaa lukea ja ymmärtää näin vaikeita ja tärkeitä aiheita, hänen tulisi tuoda tehtävään täydellinen ja koulutettu ymmärrys, ettei hänestä, jos hänellä ei ole kokemusta tällaisista kysymyksistä, ne vaikuttaisi turhilta ja tarpeettomilta; tai jos hänen mielensä on täynnä ennakkokäsityksiä ja ennakkoluuloja muista asioista, hän tuomitsisi nämä harhaoppisiksi ja kirkon uskon vastaisiksi, antautuen näin tehdessään enemmän ennakkoluulojen dogmatismille kuin järjen vakaumukselle. Näitä aiheita käsittelemme todellakin suurella huolella ja varovaisuudella, pikemminkin tutkimuksen ja keskustelun tapaan kuin kiinteinä ja varmoina päätöksinä. Sillä olemme osoittaneet edellisillä sivuilla ne kysymykset, jotka on esitettävä selkeinä dogmaattisina väittäminä, kuten luulen tehneeni parhaan kykyni mukaan puhuessani Kolminaisuudesta. Mutta tällä kertaa harjoituksemme on suoritettava, niin hyvin kuin voimme, pikemminkin väittelyn kuin tiukan määrittelyn tyylillä.
Maailmanloppu ja lopullinen täyttymys tapahtuvat siis, kun jokainen alistetaan rangaistukseen synneistään; aika, jonka vain Jumala tietää, jolloin Hän antaa jokaiselle sen, minkä hän ansaitsee. Ajattelemme tosiaan, että Jumalan hyvyys voi Kristuksensa kautta kutsua kaikki luotunsa yhteen päämäärään, jopa Hänen vihollisensa voitettuina ja alistettuina. Sillä näin sanoo Pyhä Raamattu: ”Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi.” Ja jos profeetan kielen merkitys tässä on vähemmän selvä, voimme selvittää sen apostoli Paavalilta, joka puhuu avoimemmin näin: ”Sillä hänen pitää hallitseman siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle.” Mutta jos edes tuo apostolin varaukseton julistus ei riittävästi kerro meille, mitä tarkoitetaan ”vihollisten asettamisella hänen jalkojensa alle”, kuuntele, mitä hän sanoo seuraavissa sanoissa: ”Sillä kaikki täytyy olla hänelle alamaisia.” Mikä siis on tämä ”alamaiseksi asettaminen”, jolla kaikki asiat on tehtävä Kristukselle alamaisiksi? Olen sitä mieltä, että se on juuri tämä alamaisuus, jolla mekin haluamme olla hänelle alamaisia, jolla apostolitkin olivat alamaisia ja kaikki pyhät, jotka ovat olleet Kristuksen seuraajia. Sillä nimi ”alamaisuus”, jolla olemme Kristukselle alamaisia, osoittaa, että pelastus, joka tulee Häneltä, kuuluu Hänen alamaisilleen, Daavidin julistuksen mukaisesti: ”Eikö minun sieluni ole alamainen Jumalalle? Häneltä tulee minun pelastukseni.”
Kun siis sellainen on loppu, kun kaikki viholliset alistetaan Kristukselle, kun kuolema – viimeinen vihollinen – tuhotaan, ja kun valtakunta luovutetaan Kristuksen toimesta (jolle kaikki on alamaista) Jumalalle Isälle; tarkastelkaamme, sanon minä, tällaisesta lopusta käsin asioiden alkua. Sillä loppu on aina alun kaltainen: ja siksi, kuten kaikilla asioilla on yksi loppu, meidän tulisi ymmärtää, että oli yksi alku; ja kuten monilla asioilla on yksi loppu, niin yhdestä alusta kumpuaa monia eroja ja vaihteluita, jotka jälleen Jumalan hyvyyden kautta ja Kristukselle alistumisen ja Pyhän Hengen ykseyden kautta kutsutaan takaisin yhteen loppuun, joka on alun kaltainen: kaikki ne, jotka kumartaen polvensa Jeesuksen nimeen, tekevät näin tunnetuksi alamaisuutensa Hänelle: ja nämä ovat ne, jotka ovat taivaassa, maan päällä ja maan alla: näillä kolmella luokalla osoitetaan koko asioiden maailmankaikkeus, ne, jotka tuosta yhdestä alusta järjestettiin, kukin käytöksensä moninaisuuden mukaan, eri järjestyksiin ansionsa mukaisesti; sillä heissä ei ollut hyvyyttä olennaisen olemisen kautta, kuten Jumalassa ja Hänen Kristuksessaan ja Pyhässä Hengessä. Sillä vain Kolminaisuudessa, joka on kaikkien asioiden alkuunpanija, hyvyys on olemassa olennaisen olemisen voimasta; kun taas muut omistavat sen satunnaisena ja katoavaisena ominaisuutena ja nauttivat autuudesta vain silloin, kun he osallistuvat pyhyyteen ja viisauteen ja itse jumaluuteen. Mutta jos he laiminlyövät ja halveksivat tällaista osallistumista, silloin kukin on oman laiskuutensa tähden, yksi nopeammin, toinen hitaammin, yksi suuremmassa, toinen vähäisemmässä määrin, oman lankeemuksensa syy. Ja koska, kuten olemme huomauttaneet, lankeemus, jolla yksilö putoaa asemastaan, on luonteeltaan hyvin moninainen mielen ja tahdon liikkeiden mukaan, yhden pudotessa helpommin, toisen vaikeammin alempaan tilaan; tässä nähdään Jumalan kaitselmuksen oikeudenmukainen tuomio, että se tapahtuisi jokaiselle hänen käytöksensä moninaisuuden mukaan, suhteessa hänen lankeemuksensa ja luopumuksensa ansioon. Jotkut niistä, jotka todella pysyivät siinä alussa, jota olemme kuvailleet tulevan lopun kaltaiseksi, saivat maailman järjestyksessä ja järjestelyssä enkelien aseman; toiset vaikutusten, toiset hallitsijoiden, toiset valtojen aseman, jotta he voisivat käyttää valtaa niiden yli, jotka tarvitsevat valtaa päänsä päällä. Toiset taas saivat valtaistuinten aseman, tehtävänään tuomita tai hallita niitä, jotka tarvitsevat tätä; toiset herruuden, epäilemättä orjien yli; kaikki nämä Jumalallinen Kaitselmus antaa oikeudenmukaisessa ja puolueettomassa tuomiossa heidän ansioidensa mukaan ja sen edistyksen mukaan, jonka he olivat tehneet Jumalan osallisuudessa ja jäljittelyssä. Mutta ne, jotka on poistettu alkuperäisestä autuuden tilastaan, eivät ole poistettu peruuttamattomasti, vaan heidät on asetettu niiden pyhien ja siunattujen järjestysten alaisuuteen, joita olemme kuvailleet; ja käyttämällä näiden apua ja muovautumalla uudelleen terveellisten periaatteiden ja kurin avulla, he voivat toipua ja palata onnellisuuden tilaansa. Kaikesta tästä olen sitä mieltä, sikäli kuin voin nähdä, että tämä ihmisrodun järjestys on määrätty, jotta tulevassa maailmassa tai tulevissa ajoissa, kun on uudet taivaat ja uusi maa, joista Jesaja puhui, se voidaan palauttaa siihen ykseyteen, jonka Herra Jeesus lupasi rukouksessaan Jumalalle Isälle opetuslastensa puolesta: ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat”; ja jälleen, kun Hän sanoo: ”että he yhtä olisivat, niin kuin me olemme yhtä: minä heissä, ja sinä minussa, että he olisivat täydellisesti yhtä.” Ja tätä vahvistaa edelleen apostoli Paavalin kieli: ”kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään.” Ja tämän kanssa sopusoinnussa on saman apostolin julistus, kun hän kehottaa meitä, jotka jo tässä elämässä olemme asetetut Kirkossa, jossa on sen valtakunnan muoto, joka on tuleva, tähän samaan ykseyden samankaltaisuuteen: ”että te kaikki puhuisitte samaa ja ettei keskuudessanne olisi riitaisuuksia, vaan että olisitte täydellisesti yhtä mieltä ja yhtä ajatusta.”
On kuitenkin pidettävä mielessä, että tietyt olennot, jotka putosivat pois siitä yhdestä alusta, josta olemme puhuneet, ovat vajonneet niin syvälle arvottomuuteen ja pahuuteen, että heitä pidetään täysin ansaitsemattomina siihen koulutukseen ja opetukseen, jolla ihmisrotua lihassa ollessaan koulutetaan ja opetetaan taivaallisten voimien avustuksella; ja he pysyvät päinvastoin vihamielisyyden ja vastustuksen tilassa niitä kohtaan, jotka saavat tätä opetusta ja koulutusta. Ja tästä johtuu, että koko tämä kuolevainen elämä on täynnä kamppailuja ja koettelemuksia, jotka johtuvat niiden vastustuksesta ja vihamielisyydestä, jotka putosivat paremmasta tilasta lainkaan katsomatta taaksepäin, ja joita kutsutaan paholaiseksi ja hänen enkeleikseen, ja muiksi pahan järjestyksiksi, jotka apostoli luokitteli vastustaviin voimiin. Mutta muuttuuko kukaan näistä järjestyksistä, jotka toimivat paholaisen hallinnon alaisina ja tottelevat hänen pahoja käskyjään, tulevassa maailmassa vanhurskauteen, koska heillä on vapaan tahdon kyky, vai muuttuuko itsepintainen ja piintynyt pahuus tavan voimasta luonnoksi, on tulos, jonka sinä itse, lukija, voit hyväksyä, jos ei näissä nykyisissä maailmoissa, jotka nähdään ja ovat ajallisia, eikä niissä, jotka ovat näkymättömiä ja ikuisia, tuo osa eroa kokonaan lopullisesta ykseydestä ja sopivuudesta. Mutta sillä välin, sekä näissä ajallisissa maailmoissa, jotka nähdään, että niissä ikuisissa maailmoissa, jotka ovat näkymättömiä, kaikki nuo olennot on järjestetty säännöllisen suunnitelman mukaan, ansioidensa järjestyksessä ja asteessa; niin että jotkut heistä ensimmäisissä, toiset toisissa, jotkut jopa viimeisissä ajoissa, kärsittyään raskaampia ja ankarampia rangaistuksia, kestäen pitkän ajan ja monien aikakausien ajan, niin sanoakseni, parantuneet tästä ankarasta koulutusmenetelmästä, ja palautettuaan ensin enkelien opetuksen ja myöhemmin korkeamman asteen voimien avulla, ja näin edeten jokaisen vaiheen läpi parempaan tilaan, saavuttavat jopa sen, mikä on näkymätöntä ja ikuista, kuljettuaan läpi, eräänlaisen koulutuksen kautta, jokaisen taivaallisten voimien viran. Tästä päättelen, että jokainen järjellinen luonto voi, siirtyessään yhdestä järjestyksestä toiseen, kulkea kunkin läpi kaikkiin ja edetä kaikista kuhunkin, samalla kun se on erilaisten edistymisen ja epäonnistumisen asteiden kohteena omien tekojensa ja pyrkimystensä mukaan, jotka se on pannut täytäntöön nauttiessaan vapaan tahtonsa voimasta.
Mutta koska Paavali sanoo, että tietyt asiat ovat näkyviä ja ajallisia, ja toiset niiden lisäksi näkymättömiä ja ikuisia, ryhdymme tutkimaan, kuinka ne asiat, jotka nähdään, ovat ajallisia – joko siksi, että niiden jälkeen ei ole mitään kaikissa niissä tulevan maailman ajanjaksoissa, joissa tuo hajaannus ja ero yhdestä alusta käy läpi palauttamisprosessia yhteen ja samaan loppuun ja samankaltaisuuteen; vai siksi, että vaikka niiden asioiden muoto, jotka nähdään, katoaa, niiden olennainen luonne ei ole altis millekään turmeltumiselle. Ja Paavali näyttää vahvistavan jälkimmäisen näkemyksen, kun hän sanoo: ”Sillä tämän maailman muoto katoaa.” Daavid näyttää myös väittävän samaa sanoissaan: ”Taivaat katoavat, mutta sinä pysyt; ne kaikki vanhenevat kuin vaate, ja sinä muutat niitä kuin pukua, ja kuin vaatetus ne muutetaan.” Sillä jos taivaat muutetaan, varmasti se, mikä muuttuu, ei tuhoudu, ja jos maailman muoto katoaa, se ei millään tavoin osoita niiden aineellisen olemuksen tuhoutumista tai hävitystä, vaan eräänlaista laadun muutosta ja ulkomuodon muuntumista. Jesaja myös, julistaessaan profeetallisesti, että tulee olemaan uusi taivas ja uusi maa, epäilemättä viittaa samankaltaiseen näkemykseen. Sillä tämä taivaan ja maan uudistuminen, ja tämän nykyisen maailman muodon muuntuminen, ja tämä taivaiden muuttuminen valmistellaan epäilemättä niille, jotka kulkevat sitä tietä, jonka olemme osoittaneet yllä, ja jotka pyrkivät siihen onnellisuuden päämäärään, jolle sanotaan jopa vihollisten alistuvan, ja jossa Jumalan sanotaan olevan ”kaikki kaikessa.” Ja jos joku kuvittelee, että lopussa aineellinen, ts. ruumiillinen luonto tuhotaan kokonaan, hän ei voi millään tavoin kohdata näkemystäni siitä, kuinka niin lukuisat ja voimakkaat olennot kykenevät elämään ja olemaan olemassa ilman ruumiita, koska vain jumalallisen luonnon ominaisuus – ts. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen – on olla olemassa ilman mitään aineellista olemusta ja osallistumatta missään määrin ruumiilliseen lisäkkeeseen. Toinen saattaa ehkä sanoa, että lopussa jokainen ruumiillinen aine on niin puhdasta ja jalostunutta, että se on kuin eetteri, ja taivaallisen puhtauden ja kirkkauden omaavaa. Miten asiat tulevat olemaan, tietää kuitenkin varmuudella vain Jumala ja ne, jotka ovat Hänen ystäviään Kristuksen ja Pyhän Hengen kautta.
