Origenes AINEETTOMISTA JA AINEELLISISTA OLENNOISTA

Origenes

AINEETTOMISTA JA AINEELLISISTA OLENNOISTA

DE PRINCIPIIS – Kirja I

Lähde:

THE ANTE-NICENE FATHERS. TRANSLATIONS OF The Writings of the Fathers down to A.D. 325. THE REV. ALEXANDER ROBERTS, D.D. AND JAMES DONALDSON, LL.D., EDITORS. AMERICAN REPRINT OF THE EDINBURGH EDITION. REVISED AND CHRONOLOGICALLY ARRANGED, WITH BRIEF PREFACES AND OCCASIONAL NOTES,

BY A. CLEVELAND COXE, D.D.

VOLUME IV.

TERTULLIAN, PART FOURTH; MINUCIUS FELIX; COMMODIAN; ORIGEN, PARTS FIRST AND SECOND. AUTHORIZED EDITION.

NEW YORK:

CHARLES SCRIBNER’S SONS.

1 9 1 3

2.

Copyright, 1885,

by

THE CHRISTIAN LITERATURE PUBLISHING COMPANY

***

Teos:

Origen DE PRINCIPIIS

Käännös RS ja tekoäly Claude 3.5.Sonnet

LUKU VII  AINEETTOMISTA JA AINEELLISISTA OLENNOISTA

Edellisessä luvussa käsiteltyjä aiheita on puhuttu yleisellä tasolla, järjellisten olentojen luonnetta on käsitelty enemmän älykkään päättelyn kuin tiukan dogmaattisen määrittelyn kautta, lukuun ottamatta kohtaa, jossa käsittelimme parhaan kykymme mukaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen persoonia. Nyt meidän on selvitettävä, mitkä ovat ne asiat, joita on asianmukaista käsitellä seuraavilla sivuilla dogmaattisen uskomuksemme mukaisesti, ts. kirkon uskontunnustuksen mukaisesti. Kaikki sielut ja kaikki järjelliset luonnot, olivatpa ne pyhiä tai pahoja, muodostettiin tai luotiin, ja kaikki nämä ovat luonteensa mukaisesti aineettomia; mutta vaikka ne ovat aineettomia, ne luotiin silti, koska Jumala loi kaikki asiat Kristuksen kautta, kuten Johannes opettaa yleisellä tavalla evankeliumissaan sanoen: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan luona. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.” Apostoli Paavali lisäksi kuvaillessaan luotuja asioita lajeittain, lukumäärittäin ja järjestyksittäin puhuu seuraavasti osoittaessaan, että kaikki tehtiin Kristuksen kautta: ”Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, ja hän on ennen kaikkia, ja hänessä pysyy kaikki voimassa.” Hän siis selvästi julistaa, että Kristuksessa ja Kristuksen kautta tehtiin ja luotiin kaikki, sekä näkyvät asiat, jotka ovat ruumiillisia, että näkymättömät asiat, joita pidän ainoastaan aineettomina ja hengellisiä voimina. Mutta niistä asioista, joita hän oli kutsunut yleisesti ruumiillisiksi tai aineettomiksi, hän näyttää minusta seuraavissa sanoissa luettelevan eri lajit, nimittäin valtaistuimet, herraudet, hallitukset, vallat, vaikutukset.

Näitä asioita olemme nyt aiemmin maininneet, sillä haluamme edetä järjestelmällisesti auringon, kuun ja tähtien tutkimiseen loogisen päättelyn kautta ja selvittää, pitäisikö nekin asianmukaisesti laskea hallitusten joukkoon, koska niiden sanotaan olevan luotu ’Arkhas’:iin, ts. päivän ja yön hallintaa varten; vai pitäisikö niitä pitää vain päivän ja yön hallintaa suorittavina, jonka ne hoitavat valaisemalla niitä, eivätkä todellisuudessa ole tuon hallitusten järjestyksen päälliköitä.

Kun nyt sanotaan, että kaikki tehtiin hänen kauttaan ja että hänessä luotiin kaikki, sekä taivaassa että maan päällä olevat, ei voi olla epäilystäkään siitä, että myös ne asiat, jotka ovat taivaanvahvuudessa, jota kutsutaan taivaaksi, ja johon noiden valonlähteiden sanotaan olevan asetettu, sisältyvät taivaallisten asioiden joukkoon. Ja toiseksi, koska keskustelun kulku on selvästi paljastanut, että kaikki tehtiin tai luotiin, ja että luotujen asioiden joukossa ei ole mitään, mikä ei voisi sallia hyvää ja pahaa ja olla kykenevä jompaankumpaan, mitä meidän pitäisi ajatella seuraavasta mielipiteestä, joka joillakin ystävillämme on auringosta, kuusta ja tähdistä, nimittäin että ne ovat muuttumattomia ja kykenemättömiä tulemaan vastakohdaksi sille, mitä ne ovat? Ei harvat ovat pitäneet tätä näkemystä jopa pyhistä enkeleistä, ja tietyt harhaoppiset myös sieluista, joita he kutsuvat hengellisiksi luonnoiksi.

Ensinnäkin, katsokaamme siis, mitä järki itse voi löytää auringosta, kuusta ja tähdistä – onko joidenkin mielipide niiden muuttumattomuudesta oikea – ja esitettäköön Pyhän Kirjoituksen lausunnot mahdollisuuksien mukaan ensin. Sillä Job näyttää väittävän, että tähdet voivat olla alttiita synnille, ja jopa että ne eivät todellakaan ole puhtaita sen tartunnasta. Hänen sanansa ovat seuraavat: ”Tähdetkään eivät ole puhtaita hänen silmissään.” Eikä tätä pidä ymmärtää niiden fyysisen olemuksen loistosta, ikään kuin joku sanoisi esimerkiksi vaatteesta, ettei se ole puhdas; sillä jos sellainen olisi merkitys, silloin syytös puhtauden puutteesta niiden ruumiillisen olemuksen loistossa merkitsisi loukkaavaa heijastusta niiden Luojaa kohtaan. Sillä jos ne eivät kykene omien ahkerien ponnistelujensa kautta joko hankkimaan itselleen kirkkaampaa ruumista tai laiskuutensa kautta tekemään siitä, mikä heillä on, vähemmän puhdasta, kuinka ne ansaitsisivat moitetta siitä, etteivät ole puhtaita tähtiä, jos ne eivät saa kiitosta siitä, että ne ovat sellaisia?

Mutta päästäksemme selkeämpään ymmärrykseen näistä asioista, meidän pitäisi ensin tutkia tätä kohtaa: onko sallittua olettaa, että ne ovat eläviä ja järjellisiä olentoja; sitten seuraavaksi, tulivatko niiden sielut olemassaoloon samaan aikaan niiden ruumiiden kanssa vai näyttävätkö ne olevan niitä edeltäviä; ja myös, onko meidän ymmärrettävä, että maailmanlopun jälkeen ne vapautetaan ruumiistaan; ja kun me lakkaamme elämästä, lakkaavako nekin valaisemasta maailmaa. Vaikka tämä tutkimus saattaa vaikuttaa hieman rohkealta, kuitenkin, koska meitä kannustaa halu selvittää totuus mahdollisimman pitkälle, ei näytä olevan mitään järjettömyyttä yrittää tutkia aihetta Pyhän Hengen armon mukaisesti.

Ajattelemme siis, että niitä voidaan kutsua eläviksi olennoiksi tästä syystä, että niiden sanotaan vastaanottavan käskyjä Jumalalta, mikä on tavallisesti vain järjellisten olentojen ominaisuus. ”Olen antanut käskyn kaikille tähdille,” sanoo Herra. Mitä nyt ovat nämä käskyt? Nimittäin ne, että kunkin tähden tulisi järjestyksessään ja kulussaan antaa maailmalle se määrä loistoa, joka sille on uskottu. Sillä niitä, joita kutsutaan ”planeetoiksi”, liikkuvat yhdenlaisia ratoja pitkin, ja ne, joita kutsutaan aplaneis, ovat erilaisia. Nyt tästä seuraa selvästi, että sen ruumiin liike ei voi tapahtua ilman sielua, eivätkä elävät olennot voi olla milloinkaan ilman liikettä. Ja kun tähdet liikkuvat niin järjestyneesti ja säännöllisesti, että niiden liikkeet eivät koskaan näytä olevan epäjärjestyksessä, eikö olisi äärimmäistä hulluutta sanoa, että niin järjestyneen menetelmän ja suunnitelman noudattamisen voisivat toteuttaa tai saavuttaa järjettömät olennot? Jeremian kirjoituksissa kuuta kutsutaan todellakin taivaan kuningattareksi. Kuitenkin jos tähdet ovat eläviä ja järjellisiä olentoja, niiden keskuudessa ilmenee epäilemättä sekä edistymistä että taantumista. Sillä Jobin kieli, ”tähdet eivät ole puhtaita hänen silmissään”, näyttää minusta välittävän jonkinlaisen tällaisen ajatuksen.

Ja nyt meidän on selvitettävä, olivatko nuo olennot, joiden keskustelun kuluessa olemme havainneet omaavan elämän ja järjen, varustettu sielulla ruumiidensa kanssa samaan aikaan Raamatussa mainittuna ajankohtana, kun ”Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman valon hallitsemaan päivää ja pienemmän valon hallitsemaan yötä, sekä tähdet”, vai oliko niiden henki istutettu niihin ulkopuolelta sen jälkeen, kun ne oli jo tehty. Minä puolestani epäilen, että henki istutettiin niihin ulkopuolelta; mutta kannattaa todistaa tämä Raamatusta: sillä väitteen esittäminen arvailujen pohjalta näyttää helpolta, kun taas sen vahvistaminen Raamatun todistuksella on vaikeampaa. Nyt se voidaan perustella arvaillen seuraavasti. Jos ihmisen sielu, joka on varmasti alempi niin kauan kuin se pysyy ihmisen sieluna, ei muodostunut yhdessä hänen ruumiinsa kanssa, vaan osoitetaan istutetun tiukasti ulkopuolelta, paljon enemmän tämän täytyy olla totta niiden elävien olentojen kohdalla, joita kutsutaan taivaallisiksi. Sillä ihmisen osalta, kuinka hänen sielunsa, nimittäin Jaakobin, joka syrjäytti veljensä kohdussa, voisi näyttää muodostuneen yhdessä hänen ruumiinsa kanssa? Tai kuinka hänen sielunsa tai sen kuvat voisivat muodostua yhdessä hänen ruumiinsa kanssa, joka äitinsä kohdussa ollessaan täyttyi Pyhällä Hengellä? Viittaan Johannekseen, joka hyppi äitinsä kohdussa ja riemuitsi, koska Marian tervehdyksen ääni oli tullut hänen äitinsä Elisabetin korviin. Kuinka hänen sielunsa ja sen kuvat voisivat muodostua yhdessä hänen ruumiinsa kanssa, joka ennen kuin hänet luotiin kohdussa, sanotaan olleen Jumalan tuntema ja jonka Hän pyhitti ennen hänen syntymäänsä? Jotkut ehkä ajattelevat, että Jumala täyttää yksilöt Pyhällä Hengellään ja antaa heille pyhityksen, ei oikeudenmukaisuuden perusteella ja heidän ansioidensa mukaan, vaan ansaitsemattomasti. Ja kuinka me vältämme tuon julistuksen: ”Onko Jumalassa vääryyttä? Pois se!” tai tämän: ”Onko Jumala puolueellinen?” Sillä sellainen on niiden puolustus, jotka väittävät, että sielut tulevat olemassaoloon ruumiiden kanssa. Siinä määrin kuin voimme muodostaa mielipiteen vertaamalla ihmisen tilaan, luulen, että meidän on pidettävä samaa pätevänä taivaallisiin olentoihin, mikä järki itse ja Raamatun auktoriteetti osoittavat olevan totta ihmisten kohdalla.

Mutta katsokaamme, löydämmekö Pyhästä Kirjoituksesta mitään viitteitä, jotka soveltuvat asianmukaisesti näihin taivaallisiin olentoihin. Seuraava on apostoli Paavalin lausunto: ”Luomakunta on alistettu katoavaisuuden orjuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan tahdosta, kuitenkin toivon varaan, koska itse luomakuntakin on kerran pääsevä turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.” Mille turhuudelle, kysyn, luomakunta alistettiin, tai mihin luomakuntaan viitataan, tai kuinka sanotaan ”ei omasta tahdostaan”, tai ”minkä toivossa?” Ja millä tavalla luomakunta itse on vapautettava turmeluksen orjuudesta? Muualla sama apostoli sanoo myös: ”Sillä luomakunnan harras ikävöiminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.” Ja taas toisessa kohdassa: ”Eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme ja odotamme lapseksi ottamista, ruumiimme lunastusta.” Ja siksi meidän on tutkittava, mitä ovat huokaukset ja mitä ovat kivut. Katsokaamme siis ensin, mikä on se turhuus, jolle luomakunta on alistettu. Ymmärrän, ettei se ole mitään muuta kuin ruumis; sillä vaikka tähtien ruumis on eteerinen, se on silti aineellinen. Siksi myös Salomo näyttää luonnehtivan koko aineellista luontoa eräänlaisena taakkana, joka heikentää sielun voimaa seuraavilla sanoilla: ”Turhuuksien turhuus, sanoo saarnaaja; kaikki on turhuutta. Minä olen katsonut kaikkia tekoja, joita tehdään auringon alla, ja katso, se on kaikki turhuutta.” Tälle turhuudelle siis luomakunta on alistettu, erityisesti se luomakunta, joka on epäilemättä suurin tässä maailmassa ja jolla on myös merkittävä työn johtajuus, ts. auringon, kuun ja tähtien sanotaan olevan alistettuja turhuudelle, koska ne on puettu ruumiisiin ja asetettu tehtävään antaa valoa ihmiskunnalle. ”Ja tämä luomakunta”, hän huomauttaa, ”alistettiin turhuudelle, ei omasta tahdostaan.” Sillä se ei ryhtynyt vapaaehtoiseen palvelukseen turhuudelle, vaan koska se oli Hänen tahtonsa, joka teki sen alaiseksi, ja Alistajan lupauksen vuoksi niille, jotka oli alistettu tähän vastentahtoiseen kuuliaisuuteen, että kun niiden suuren työn palvelus olisi suoritettu, ne vapautettaisiin tästä turmeluksen ja turhuuden orjuudesta, kun Jumalan lasten kirkkauden lunastuksen aika olisi koittanut. Ja koko luomakunta, vastaanottaen tämän toivon ja odottaen tämän lupauksen täyttymistä nyt, huokaa sillä välin niiden kanssa, joita se palvelee, ja kärsii kärsivällisesti heidän kanssaan, toivoen lupausten täyttymistä. Katso myös, voivatko seuraavat Paavalin sanat soveltua niihin, jotka, vaikka eivät vapaaehtoisesti, kuitenkin Hänen tahtonsa mukaisesti, joka alisti heidät, ja lupausten toivossa, alistettiin turhuudelle, kun hän sanoo: ”Sillä haluaisin päästä täältä ja olla Kristuksen kanssa, mikä olisi monin verroin parempi.” Sillä luulen, että aurinko voisi sanoa samalla tavalla: ”Haluaisin päästä täältä ja olla Kristuksen kanssa, mikä olisi paljon parempi.” Paavali tosin lisää: ”Mutta teidän tähtenne on tarpeellisempi, että jään elämään”; kun taas aurinko voi sanoa: ”Pysyä tässä kirkkaassa ja taivaallisessa ruumiissa on tarpeellisempaa Jumalan lasten ilmestymisen vuoksi.” Samat näkemykset on uskottava ja ilmaistava kuun ja tähtien suhteen.

Katsokaamme nyt, mikä on luomakunnan vapaus tai sen orjuuden päättyminen. Kun Kristus on luovuttanut valtakunnan Jumalalle Isälle, silloin myös nuo elävät olennot, kun ne on ensin tehty Kristuksen valtakunnaksi, luovutetaan koko valtakunnan kanssa Isän hallintaan, jotta kun Jumala on kaikki kaikessa, myös ne, koska ne ovat osa kaikkea, voivat saada Jumalan itseensä, kuten Hän on kaikissa asioissa.