Hepr 3:1-4: Kiinnittäkää katseenne Jeesukseen

Kiinnittäkää katseenne Jeesukseen

Hepr 3:1-4

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Meitä kutsutaan  kiinnittämään katseemme Jeesukseen, jota kutsutaan apostoliksi ja ylimmäiseksi papiksi, sekä vertaamaan häntä Moosekseen. Teksti on lyhyt, mutta hengellisesti hyvin syvä: se osoittaa, että Kristus ei ole vain yksi Jumalan palvelijoista, vaan itse Huoneen rakentaja, se, jonka kautta Jumalan koko pelastussuunnitelma toteutuu. Jeesus tahtoo opettaa, että hän ei ole ainoastaan lain opettaja tai profeettojen jatkaja, vaan se jumalallinen Herra, jossa Jumalan kansa, Jumalan huone ja ihmisen pelastus saavat perustansa ja täyttymyksensä.

Tämä apostolinen lukukappale alkaa kehotuksella, joka yksinäänkin riittäisi koko hengellisen elämän ohjelmaksi: “Kiinnittäkää katseenne Jeesukseen.” Tässä on jotakin hyvin olennaista. Ihmisen mieli hajaantuu helposti moneen suuntaan: huoliin, vertailuun, loukkauksiin, maallisiin tavoitteisiin, omaan riittämättömyyteen tai omahyväisyyteen. Apostolinen sana palauttaa meidät keskukseen. Pelastus ei ala siitä, että ihminen tarkkailee itseään loputtomasti, vaan siitä, että hän katsoo Kristukseen. Jeesus tahtoi koko elämällään opettaa juuri tätä: ihminen löytää totuuden, elämän ja Isän yhteyden vain hänessä.

Kirje heprealaisille sanoo Jeesusta apostoliksi ja ylimmäiseksi papiksi, meidän tunnustuksemme perustaksi. Hän on apostoli siinä mielessä, että Isä on lähettänyt hänet maailmaan. Hän on ylimmäinen pappi siinä mielessä, että hän ei vain puhu Jumalasta, vaan vie ihmisen Jumalan luo. Tässä Kristus eroaa ratkaisevasti kaikista vanhan liiton välittäjistä. Mooses oli uskollinen Jumalan huoneessa palvelijana, mutta Kristus on uskollinen Poikana. Mooses palveli huoneessa; Kristus rakentaa huoneen. Jeesus tahtoi opettaa, ettei hän ole vain yksi pelastushistorian hahmo muiden joukossa, vaan itse sen täyttymys, alkuperä ja Herra.

Pyhät isät ovat ymmärtäneet tämän kohdan erittäin tarkasti.

Pyhä Johannes Krysostomos huomauttaa, ettei apostoli vähennä Mooseksen arvoa, vaan asettaa hänet oikeaan suhteeseen Kristukseen. Mooses on uskollinen palvelija, mutta palvelija ei ole sama kuin Poika. Näin vanha liitto saa kunniansa, mutta uusi liitto loistaa vielä suurempana.

Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen taas korostaa, että Kristusta sanotaan rakentajaksi, koska hänessä ja hänen kauttaan uusi Jumalan kansa syntyy. Kirkko ei ole inhimillinen yhdistys eikä moraalinen projekti, vaan Kristuksen rakentama hengellinen huone, jonka elävät kivet olemme me itse. Isille tämä tarkoittaa myös sitä, ettei kukaan pelastu irrallaan Kristuksesta, koska kukaan ei voi kuulua huoneeseen irtautuneena sen rakentajasta.

Pelastuksen kannalta tämä lyhyt tekstijakso on hyvin voimallinen. Se muistuttaa meitä, että kristillinen usko ei ole ensisijaisesti oppijärjestelmä, eettinen ohjelma tai perinne muiden joukossa. Se on osallisuutta Kristukseen, joka sekä kutsuu että kantaa. Jos hän olisi vain opettaja, hän voisi näyttää tien, mutta ei viedä perille. Jos hän olisi vain profeetta, hän voisi puhua Jumalasta, mutta ei yhdistäisi meitä Jumalaan. Mutta koska hän on sekä lähetetty että ylimmäinen pappi, sekä Poika että rakentaja, hän voi todella pelastaa.

Tämän päivän opetus kutsuu meitä palaamaan olennaiseen. Emme pelastu omalla vakaudellamme, emme uskonnollisella suorittamisella emmekä menneisyyden ansioilla. Me pelastumme, kun kiinnitämme katseemme Jeesukseen, pysymme hänen huoneessaan uskossa, toivossa ja rakkaudessa ja annamme hänen rakentaa meitä eläväksi temppeliksi. Silloin emme enää ole hajallaan, vaan kuulumme siihen huoneeseen, jonka perustuksena, rauhana ja kirkkautena on itse Kristus. Aamen.