2 Kor 1:12-20: Totuus ei ole vain oikeaa puhetta, vaan oikeaa olemista

Totuus ei ole vain oikeaa puhetta, vaan oikeaa olemista

2 Kor 1:12-20

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tässä epistolassa Paavali puhuu omantunnon todistuksesta, vilpittömyydestä, Jumalan uskollisuudesta ja siitä, että Kristuksessa kaikki Jumalan lupaukset ovat saaneet “kyllä”-vastauksen. Ensi kuulemalta kohta voi vaikuttaa puolustukselta Paavalin omaa toimintaa kohtaan, mutta sen syvempi sisältö ulottuu paljon pidemmälle. Tässä avautuu kristillisen elämän peruskysymys: voiko ihminen elää Jumalan edessä jakautumattomasti, totuudessa ja luotettavasti? Paavali vastaa, että voi — mutta ei lihallisen viisauden, vaan Jumalan armon kautta.

Paavali sanoo, että hänen kerskauksensa on omantunnon todistus: hän on vaeltanut maailmassa pyhyydessä ja vilpittömyydessä, ei lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa. Tässä kuuluu Kristuksen oma opetus sydämen yksinkertaisuudesta. Jeesus ei tullut vain antamaan ihmiselle ulkonaista moraalikoodia, vaan puhdistamaan sydämen kaksinaisuudesta. Hän tahtoo opettaa, että pelastuksen tie on totuuden tie: ihminen ei voi rakentaa elämäänsä petoksen, laskelmoinnin ja ulkokultaisuuden varaan, jos hän tahtoo elää Jumalan yhteydessä.

Paavali puolustautuu syytöstä vastaan, että hänen puheensa olisi ollut epäjohdonmukaista, ikään kuin hän sanoisi sekä “kyllä” että “ei”. Tästä hän siirtyy syvempään hengelliseen todellisuuteen: Jumala on uskollinen, eikä Kristuksessa ole sekä kyllä että ei, vaan hänessä on aina kyllä. Tämä on kohdan huippu. Kristus itse on Jumalan lopullinen vastaus ihmiskunnalle. Hänessä Jumala ei epäröi, ei peruuta eikä petä. Jeesus tahtoo opettaa, että pelastus ei lepää ihmisen vaihtelevuuden varassa, vaan Jumalan uskollisuudessa.

Kristillinen vilpittömyys ei tarkoita vain sitä, ettei valehdella. Se tarkoittaa, että ihminen tulee eheäksi Jumalan edessä. Hänen sanansa, aikomuksensa ja elämänsä eivät elä eri suuntiin. Tämä eheytyminen on osa pelastusta. Synti hajottaa ihmisen; Kristus kokoaa hänet yhdeksi.

Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Paavali ei kerskaa omasta hyveestään maailmallisella tavalla, vaan osoittaa, miten apostolinen palvelu lepää puhtaassa omassatunnossa. Isien mukaan hengellinen auktoriteetti ei nouse vallasta, vaan totuudesta. Se, joka elää valossa, voi puhua valosta.

Autuas Teofylaktos selittää, että “lihallinen viisaus” tarkoittaa ihmisen omaa juonittelua, jolla hän yrittää saavuttaa päämääränsä ilman Jumalaa. Paavali torjuu tämän. Isät näkevät tässä perustavan eron kirkollisen ja maailmallisen mielen välillä: maailma rakentaa vaikutelmaa, Kristus rakentaa totuutta sydämessä.

Kun Paavali sanoo, että kaikki Jumalan lupaukset ovat Kristuksessa “kyllä”, isät pitävät tätä koko pelastushistorian tiivistelmänä. Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen opettaa, että Kristuksessa täyttyvät laki, profeetat ja isille annetut lupaukset. Hänessä Jumalan tahto ei ole enää varjossa, vaan on tullut lihaksi ja on tullut lähellemme.

Ihmisen pelastuksen kannalta tämä kohta on syvästi lohdullinen ja vaativa. Se on lohdullinen siksi, että pelastuksen perusta ei ole meidän horjuvuutemme, vaan Kristuksen muuttumaton “kyllä”. Jumala ei peru rakkauttaan, eikä Kristuksen ristissä annettu lupaus elämästä muutu epävarmaksi. Siksi myös katuva syntinen saa lähestyä Jumalaa rohkeasti.

Mutta kohta on myös vaativa, koska se kutsuu meitä pois kaksimielisyydestä. Pelastus ei ole vain synnin anteeksianto, vaan ihmisen eheytyminen. Jumala tahtoo, että meissäkin olisi yhä vähemmän “sekä kyllä että ei” ja yhä enemmän totuutta. Hän tahtoo, että kristityn sana olisi luotettava, hänen omatuntonsa puhdas ja hänen elämänsä läpinäkyvä Jumalan valolle.

Tämä apostolinen sana osoittaa, että ”pelastua” tarkoittaa tulla osalliseksi Kristuksen uskollisuudesta. Ihminen, joka elää Kristuksessa, vapautuu vähitellen valheesta, pelosta ja sisäisestä hajaannuksesta. Hänessä alkaa uusi elämä, jossa Jumalan “kyllä” kantaa koko olemassaoloa. Ja juuri tämä on pelastuksen iloa: ettei ihminen enää elä epävarmuuden pimeydessä, vaan totuuden, armon ja lupauksen valossa. Aamen.