Apt 19:1-8: Saitteko Pyhän Hengen?
Saitteko Pyhän Hengen?
Apt 19:1-8
✝️Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!
Apostoli Paavali kohtaa Efesoksessa opetuslapsia, jotka olivat saaneet vain Johanneksen kasteen. Hän kysyy heiltä ratkaisevan kysymyksen: “Saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoviksi?” He vastaavat, etteivät ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on annettu. Paavali selittää, että Johannes kastoi parannuksen kasteella ja kehotti uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, siis Jeesukseen. Kun he tämän kuulevat, heidät kastetaan Herran Jeesuksen nimeen, ja kun Paavali panee kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tulee heidän päälleen. He puhuvat kielillä ja profetoivat.
Pelastus ei jää vain valmistuksen asteelle; parannus valmistaa tien, mutta vasta Kristukseen liittävä kaste ja Pyhän Hengen lahja tekevät ihmisestä täysin osallisen uudesta elämästä.
Tämä apostolinen kertomus näyttää meille jotakin hyvin tärkeää hengellisestä elämästä: ihminen voi olla vilpitön, etsivä ja jopa hurskas, mutta silti vielä matkalla kohti täyteyttä. Efesoksen opetuslapset eivät olleet pahantahtoisia eivätkä välinpitämättömiä. He olivat ottaneet vastaan Johanneksen kasteen, siis parannuksen kutsun. Mutta apostoli Paavali paljastaa, että tämä ei vielä ollut kaikki. Jeesus tahtoi opettaa, ettei pelastus ole vain syntien tunnistamista, vaan uuden elämän vastaanottamista Pyhässä Hengessä.
Paavalin kysymys on pysäyttävä: “Saitteko Pyhän Hengen silloin kun tulitte uskoviksi?” Tämä kysymys ulottuu myös meihin. Usko ei ortodoksisen ymmärryksen mukaan ole vain mielipide tai moraalinen suuntautuminen, vaan todellinen osallisuus Jumalan elämään.
Pyhä Johannes Krysostomos huomauttaa, että Paavali ei tyydy ulkonaiseen uskontoon, vaan kysyy heti sen sisintä todellisuutta: onko Pyhä Henki tullut tähän elämään, onko ihminen todella uudistunut? Jeesus tahtoi opettaa samaa Nikodemokselle: ilman syntymistä vedestä ja Hengestä ei kukaan voi nähdä Jumalan valtakuntaa.
Johanneksen kasteella oli oma pyhä tehtävänsä. Se oli valmistusta, herättämistä, katumuksen tie. Mutta se ei vielä ollut Kristuksen pääsiäisen hedelmä.
Pyhä Gregorios Teologi opettaa, että Johannes johdatti ihmisiä pois synnin unesta, mutta Kristus antaa heille uuden syntymän. Jeesus tahtoi opettaa, että parannus ei ole päämäärä sinänsä, vaan portti. Ihminen ei pelastu vain tiedostamalla rikkoutuneisuutensa, vaan tulemalla liitetyksi Kristukseen, joka yksin voi tehdä hänet eheäksi.
Kun efesolaiset kuulevat tämän, heidät kastetaan Herran Jeesuksen nimeen. Sen jälkeen Paavali panee kätensä heidän päälleen, ja Pyhä Henki tulee heidän ylleen. Isät ovat nähneet tässä sekä kasteen että mirhavoitelun alkuperäisen, apostolisen muodon.
Pyhä Kyrillos Jerusalemilainen opettaa, että kasteessa ihminen puhdistetaan ja haudataan Kristuksen kanssa, mutta Hengen lahja tekee hänestä voidellun, kirkon jäsenen ja hengellisen todistajan. Jeesus tahtoi opettaa, ettei hänen seuraajansa jää yksin, vaan he saavat Voimansa ylhäältä.
Tässä on myös pelastuksen järjestys: ensin kutsu parannukseen, sitten usko Kristukseen, sitten kaste ja Hengen lahja, ja siitä alkaa uusi elämä kirkon yhteydessä. Pelastus ei ole siis yksityinen tunne, vaan sakramentaalinen ja kirkollinen todellisuus.
Pyhä Basileios Suuri muistuttaa, että Pyhä Henki tekee ihmisestä jälleen Jumalan kuvan mukaisen, palauttaen sen, minkä synti oli himmentänyt.
Efesoksen opetuslapset muistuttavat meitä siitä, ettei meidän pidä pysähtyä hengellisen elämän alkuun. Katumus on välttämätön, mutta Kristus kutsuu meitä pidemmälle — osallisuuteen omasta elämästään.
Sillä pelastus on juuri sitä, että ihminen herää synnistään, uskoo Kristukseen, syntyy uudesti kasteessa, saa Pyhän Hengen lahjan ja tulee eläväksi jäseneksi siinä ruumiissa, joka on kirkko, jotta hän ei vain etsisi Jumalaa kaukaa, vaan eläisi jo nyt hänen elämästään. Aamen.
