Joh 14:10b-21: Pyhä Henki tekee meidät osallisiksi Kristuksesta

Pyhä Henki tekee meidät osallisiksi Kristuksesta

Joh 14:10b-21

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tässä evankeliumissa Kristus vie meidät Kolminaisuuden elämän sydämeen. Hän sanoo, että Isä, joka pysyy Hänessä, tekee teot, ja lupaa opetuslapsilleen toisen Puolustajan, Totuuden Hengen. Ristin lähestyessä Herra ei jätä omiaan pelkoon eikä orpouteen. Hän paljastaa, että kristillinen elämä ei ole vain Mestarin muistamista, vaan elämistä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen yhteydessä.

Jeesus haluaa opettaa, että usko Häneen ei ole pelkkä tunne eikä mielipide, vaan elävä yhteys, joka näkyy kuuliaisuutena. ”Jos te rakastatte minua, te pidätte minun käskyni.” Käskyt eivät ole kylmä laki, vaan rakkauden muoto. Kristuksen rakastaminen merkitsee, että annamme Hänen sanansa muovata tahtomme, ihmissuhteemme, ajatuksemme ja koko elämämme.

Herra lupaa: ”Minä rukoilen Isää, ja Hän antaa teille toisen Puolustajan.” Sana ”toinen” osoittaa, että Kristus itse on ensimmäinen Puolustaja, mutta Pyhä Henki jatkaa Hänen läsnäoloaan Kirkossa. Maailma ei voi ottaa Henkeä vastaan, koska se ei näe eikä tunne Häntä. Tämä ei johdu Hengen heikkoudesta, vaan maailman sulkeutuneisuudesta. Pyhä Henki tunnetaan siellä, missä sydän avautuu katumuksessa, uskossa ja rakkaudessa.

Kristus sanoo myös: ”En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän luoksenne.” Tämä toteutuu ylösnousemuksessa, Pyhän Hengen vuodattamisessa ja Kirkon sakramentaalisessa elämässä. Herra ei ole poissaoleva opettaja, jonka muistoa vaalimme. Hän on elävä Kristus, joka asuu omissaan Hengen kautta.

Syvin lupaus kuuluu: ”Te tulette tuntemaan, että minä olen Isässäni, ja te olette minussa ja minä teissä.” Pelastus ei ole vain syyllisyyden poistamista, vaan yhteyttä Jumalaan. Ihminen kutsutaan asumaan Kristuksessa ja Kristus ihmisessä.

Pyhä Athanasios Suuri näki tässä kohdassa kirkkaan todistuksen Pyhän Hengen jumaluudesta. Henki ei ole luotu voima eikä vaikutelma, vaan Jumala, joka antaa elämän ja yhdistää meidät Poikaan ja Isään. Jos Henki ei olisi Jumala, Hän ei voisi tehdä meitä osallisiksi Jumalasta.

Pyhä Basileios Suuri opetti, että Pyhä Henki on valkeus, jossa me näemme Kristuksen ja Kristuksen kautta Isän. Hän ei korvaa Kristusta, vaan tekee Kristuksen läsnä olevaksi meissä.

Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen korostaa, että Kristuksen asuminen meissä tapahtuu erityisesti Pyhän Hengen kautta. Henki sinetöi meidät Jumalan lapsiksi ja muuttaa käskyt ulkoisista vaatimuksista sisäiseksi elämäksi.

Isät ymmärsivät rakkauden ja kuuliaisuuden erottamattomina. Se, joka sanoo rakastavansa Kristusta, mutta halveksii Hänen käskyjään, pettää itseään. Mutta se, joka kamppailee käskyjen mukaan, vaikka heikkona, avaa sydämensä Hengen armolle.

Moni elää kuin olisi hengellisesti orpo: yksin, pelon, häpeän ja oman voimansa varassa. Kristus sanoo: ”En jätä teitä orvoiksi.” Kirkossa meille annetaan Puolustaja, Lohduttaja ja Totuuden Henki.

Pelastus alkaa siitä, että lakkaamme pitämästä käskyjä taakkana ja alamme nähdä ne tienä rakkauteen. Kun annamme anteeksi, rukoilemme, paastoamme, varjelemme kieltämme ja palvelemme lähimmäistä, Pyhä Henki tekee Kristuksen eläväksi meissä.

Liturgiassa tämä lupaus täyttyy. Me rukoilemme Pyhän Hengen tulemista lahjojen ja meidän päällemme. Kristus tulee keskellemme, ei jättääkseen meitä ulkopuolelle, vaan asuakseen meissä. Ottakaamme siis vastaan Totuuden Henki, pitäkäämme Kristuksen käskyt ja eläkäämme Jumalan lapsina, emme orpoina. Aamen.