Mitä Herramme tarkoitti ”puhaltamalla heidän päälleen” (Joh.20:22) ? Antoiko Hän opetuslapsille Pyhän Hengen? Vai valmistiko hän heitä vastaanottamaan sen?
K. Mitä Herramme tarkoitti ”puhaltamalla heidän päälleen” (Joh.20:22) ? Antoiko Hän opetuslapsille Pyhän Hengen? Vai valmistiko hän heitä vastaanottamaan sen?
V. Johanneksen evankeliumin kohta 20:22, jossa Jeesus ”puhalsi heidän päälleen ja sanoi: ’Ottakaa Pyhä Henki'”, on ollut merkittävä keskustelunaihe kirkkoisien ja raamatunselittäjien keskuudessa. Tämä kohta liittyy erityisesti Pyhän Hengen lahjan antamiseen ja sen merkitykseen suhteessa helluntain tapahtumiin (Apt. 2). Seuraavassa tarkastellaan kirkkoisien ja kommentaattoreiden opetuksia siitä, mitä Jeesus tarkoitti tällä teolla, ja vastataan kysymykseen, antoiko Hän opetuslapsille Pyhän Hengen tässä hetkessä vai valmistiko Hän heitä vastaanottamaan sen helluntaina.
Kohta kuuluu ylösnousemuksen jälkeisiin tapahtumiin, kun Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ensimmäisen kerran: Tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päälleen ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.'” (Joh.20:22–23)
Tämä tapahtuma on merkittävä, koska se liittyy sekä Pyhän Hengen lahjaan että opetuslasten tehtävään antaa syntejä anteeksi. Kirkkoisät ja kommentaattorit ovat pohtineet erityisesti sitä, mitä tarkoittaa Jeesuksen puhaltaminen ja Pyhän Hengen vastaanottaminen tässä yhteydessä.
Monet kirkkoisät ovat tulkinneet, että Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen tässä hetkessä, mutta tämä lahja oli erityinen ja liittyi heidän tehtäväänsä kirkossa. Pyhä Augustinus opetti, että Jeesus antoi tässä hetkessä opetuslapsille Pyhän Hengen erityisen tehtävän, nimittäin syntien anteeksiantamisen viran. Tämä ei kuitenkaan ollut sama Pyhän Hengen lahja, joka annettiin helluntaina. Augustinus selittää, että tässä hetkessä Jeesus antoi ”Pyhän Hengen siemenen” tai esimaun, joka valmisteli heitä helluntain täydellistä Pyhän Hengen vuodattamista varten. Hän myös huomauttaa, että Jeesuksen puhaltaminen symboloi Pyhän Hengen elämää antavaa voimaa, joka on sama kuin Jumalan puhaltama elämän henki luomisen hetkellä (1. Moos. 2:7).
Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen opetti, että Jeesus todella antoi Pyhän Hengen tässä hetkessä, mutta tämä oli ”ensimmäinen vaihe” Pyhän Hengen lahjasta. Hän katsoi, että opetuslapset saivat tässä hetkessä voiman syntien anteeksiantamiseen, mutta helluntaina he saivat täydellisen Pyhän Hengen lahjan, joka varusti heidät julistamaan evankeliumia koko maailmassa.
Toiset kirkkoisät ja kommentaattorit ovat tulkinneet, että Jeesus ei antanut Pyhää Henkeä tässä hetkessä lopullisessa merkityksessä, vaan valmisti opetuslapsia helluntain tapahtumaa varten.
Pyhä Johannes Krysostomos näki Jeesuksen puhaltamisen symbolisena tekona, joka ennakoi helluntain tapahtumaa. Hän selittää, että Jeesus antoi opetuslapsille lupauksen Pyhästä Hengestä ja vahvisti heidän uskonsa, mutta Pyhä Henki tuli täydellisesti heidän päälleen vasta helluntaina. Hän korosti, että helluntain tapahtuma oli välttämätön, koska vasta silloin opetuslapset saivat täyden rohkeuden ja voiman julistaa evankeliumia.
Pyhä Gregorios Nyssalainen yhdistää tämän tapahtuman ylösnousemuksen elämää antavaan voimaan. Hän näkee Jeesuksen puhaltamisen uutena luomistyönä, jossa opetuslapset valmistettiin vastaanottamaan Pyhän Hengen täyteys helluntaina. Monet kirkkoisät yhdistävät nämä kaksi näkökulmaa ja opettavat, että Pyhän Hengen lahja annettiin kahdessa vaiheessa.
Tässä hetkessä Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen erityisen tehtävän syntien anteeksiantamiseen ja valmisti heitä heidän tulevaa tehtäväänsä varten.
Tämä oli ”esimaistiainen” Pyhästä Hengestä, joka osoitti, että Jeesus oli voittanut kuoleman ja antanut uuden elämän. Helluntaina Pyhä Henki vuodatettiin täydellisesti opetuslasten päälle, mikä antoi heille rohkeuden, voiman ja kyvyn julistaa evankeliumia kaikille kansoille. Tämä oli kirkon syntymäpäivä ja Pyhän Hengen lahjan täyteyden hetki.
Jeesuksen teko, jossa Hän ”puhalsi heidän päälleen”, on syvällisesti symbolinen ja liittyy Raamatun suureen pelastushistoriaan.
Jeesuksen puhaltaminen muistuttaa Jumalan tekoa luomisen hetkellä, kun Hän puhalsi elämän hengen Aadamin sieraimiin (1. Moos. 2:7). Tämä viittaa siihen, että Jeesus aloittaa uuden luomisen, jossa Pyhä Henki antaa hengellisen elämän ja yhteyden Jumalaan. Jeesuksen sanat ”joiden synnit te annatte anteeksi” yhdistävät Pyhän Hengen lahjan kirkon sakramentaaliseen elämään. Pyhä Henki toimii kirkossa erityisesti syntien anteeksiantamisessa, mikä on keskeinen osa kirkon tehtävää. Jeesuksen puhaltaminen toimii esikuvana helluntain tapahtumalle, jossa Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten päälle täydellisesti. Se osoittaa, että Pyhän Hengen lahja liittyy erottamattomasti Jeesuksen ylösnousemukseen ja kirkon tehtävään.
Yhteenveto isien opetuksista
1. Pyhän Hengen lahja annettiin kahdessa vaiheessa. Joh.20:22:ssa Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen erityisen tehtävän syntien anteeksiantamiseen ja valmisti heitä heidän tulevaa tehtäväänsä varten. Helluntaina Pyhä Henki vuodatettiin täydellisesti, mikä varusti opetuslapset julistamaan evankeliumia.
2. Jeesuksen puhaltaminen on symbolinen teko. Se viittaa uuteen luomiseen, jossa Pyhä Henki antaa hengellisen elämän. Se on myös esikuva helluntain tapahtumasta.
3. Syntien anteeksiantaminen liittyy Pyhän Hengen lahjaan. Jeesus yhdistää Pyhän Hengen lahjan kirkon tehtävään antaa syntejä anteeksi, mikä on keskeinen osa kirkon sakramentaalista elämää.
4. Valmistautuminen helluntain täyteyteen. Vaikka Pyhän Hengen lahja annettiin tässä hetkessä, sen täyteys tuli vasta helluntaina, jolloin opetuslapset saivat täydellisen voiman ja rohkeuden julistaa evankeliumia.
Kirkkoisät opettavat siis, että Joh.20:22:ssa Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen lahjan erityisessä merkityksessä, mutta tämä lahja täydentyi helluntaina. Tämä kohta osoittaa Pyhän Hengen keskeisen roolin kirkon elämässä ja tehtävässä.
