Kysymykset_MikäMiksi

Kun Jeesus Kristus kuoli ristillä, mikä hänessä kuoli?

K. Kun Jeesus Kristus kuoli ristillä, mikä hänessä kuoli?

V. Kun Jeesus Kristus kuoli ristillä, kirkkoisät selittävät, että hänen inhimillinen luontonsa kuoli, mutta hänen  jumalallinen luontonsa pysyi muuttumattomana ja kuolemattomana. Tämä on keskeinen osa ortodoksista kristologiaa, joka perustuu siihen, että Kristus on yksi persoona (hypostaasi), mutta hänellä on kaksi luontoa: täysi jumaluus ja täysi ihmisyys, jotka ovat erottamattomasti ja sekoittumattomasti yhdistyneet.

1. Kristuksen kaksi luontoa: Jumaluus ja ihmisyys

a) Inhimillinen luonto kuoli
Jeesus Kristus, joka on sekä Jumala että ihminen, koki ristillä kuoleman inhimillisen luontonsa kautta. Hänen ruumiinsa kuoli samalla tavalla kuin kaikkien ihmisten ruumiit kuolevat. Hänen sielunsa erosi hänen ruumiistaan, mikä on kuoleman määritelmä.
Pyhä Johannes Damaskolainen kirjoittaa: ”Kristuksen inhimillinen ruumis kärsi ja kuoli, mutta hänen jumaluutensa pysyi kärsimykselle ja kuolemalle saavuttamattomana.”  Tämä tarkoittaa, että vaikka Kristus todella kuoli ihmisyydessään, hänen jumaluutensa ei kokenut muutosta tai kuolemaa.

b) Jumaluus pysyi muuttumattomana
Kristuksen jumalallinen luonto ei voi kuolla, koska Jumala on ikuinen, muuttumaton ja kuolematon. Tämä on tärkeää, koska jos Kristuksen jumaluus olisi kärsinyt tai kuollut, hän ei olisi voinut olla todellinen Jumala.
-Pyhä Athanasios Suuri selittää: ”Jumaluus ei kärsi, mutta se yhdistyy siihen, joka kärsii, jotta kärsimyksestä voisi tulla pelastava.” Näin ollen Kristuksen kärsimys ja kuolema tapahtuivat hänen ihmisyydessään, mutta ne saivat jumalallisen merkityksen hänen persoonansa kautta.

2. Kuoleman merkitys Kristuksen ihmisyydessä

a) Ruumis kuoli, mutta sielu eli
Kun Kristus kuoli ristillä, hänen ruumiinsa kuoli, mutta hänen inhimillinen sielunsa ei lakannut olemasta. Hänen sielunsa laskeutui tuonelaan (1. Piet. 3:18–19) vapauttamaan vanhan liiton vanhurskaita ja julistamaan voittoa kuolemasta.
Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa: ”Kuolemassa hänen sielunsa erosi ruumiista, mutta hänen jumaluutensa pysyi läsnä molemmissa.” Tämä tarkoittaa, että vaikka Kristuksen sielu ja ruumis erkanivat toisistaan kuolemassa, hänen jumaluutensa oli yhä läsnä sekä hänen sielussaan että ruumiissaan.

b) Kuolema oli todellinen
Kristuksen kuolema ei ollut näennäinen tai pelkkä symboli, vaan todellinen inhimillinen kuolema. Hän kärsi ja kuoli kuten kuka tahansa ihminen, mutta hänen kuolemansa oli ainutlaatuinen, koska hän oli synnitön.
Pyhä Gregorios Teologi sanoo: ”Se, mitä ei ole omaksuttu, ei ole pelastettu.” Tämä tarkoittaa, että Kristuksen oli otettava vastaan todellinen kuolema ihmisyydessään voidakseen voittaa kuoleman ja pelastaa ihmiskunnan.

3. Kristuksen kuoleman vaikutus

a) Kuoleman voittaminen
Kristuksen kuolema ristillä ei ollut tappio, vaan voitto. Hänen ihmisyytensä kuoli, mutta hänen jumaluutensa pysyi elävänä ja voimallisena. Tämä mahdollisti kuoleman vallan tuhoamisen ja ylösnousemuksen.
Pyhä Athanasios Suuri kirjoittaa: ”Kuolemalla Kristus kukisti kuoleman.” Hänen kuolemansa oli vapaaehtoinen uhri, joka mursi kuoleman ja synnin vallan.

b) Tuonelaan laskeutuminen
Kristuksen kuolema mahdollisti hänen inhimillisen sielunsa laskeutumisen tuonelaan, jossa hän vapautti siellä olevat vanhurskaat ja toi heille pelastuksen.
Pyhä Epifanios Salamilainen kuvaa tätä tapahtumaa: ”Kristus laskeutui tuonelaan kuin kuningas, jolla on voiton lippu, ja murskasi kuoleman portit.”

c) Yhteys jumaluuteen kuolemassa
Vaikka Kristuksen ruumis oli haudassa ja hänen sielunsa tuonelassa, hänen jumaluutensa säilytti yhteyden molempiin. Tämä takasi sen, että hänen kuolemansa ei ollut tavallinen kuolema, vaan jumalallinen ja pelastava teko.
Pyhä Johannes Damaskolainen selittää: ”Vaikka hänen ruumiinsa oli haudassa, se ei ollut hylätty, koska hänen jumaluutensa pysyi siinä läsnä.”

4. Miksi Kristus kuoli?

a) Kuolema lunastukseksi
Kristuksen kuolema oli välttämätön, koska se oli osa Jumalan pelastussuunnitelmaa. Hänen kuolemansa oli täydellinen uhri, joka sovitti ihmiskunnan synnit ja avasi tien Jumalan yhteyteen.
Pyhä Irenaeus Lyonilainen kirjoittaa: ”Kristus tuli ihmiseksi, jotta hän voisi kuolla ihmisen puolesta ja sovittaa ihmisen Jumalan kanssa.”

b) Kuoleman vallan tuhoaminen
Kristuksen kuolema ei ollut vain syntien sovitus, vaan myös kuoleman vallan tuhoaminen. Hänen kuolemansa mursi kuoleman ja synnin siteet, jotka pitivät ihmiskuntaa vankeudessa.
Pyhä Gregorios Nyssalainen opettaa: ”Kristus otti kuoleman omakseen, jotta hän voisi tuhota sen sisältäpäin.”

c) Rakkauden osoitus
Kristuksen kuolema ristillä oli myös Jumalan äärettömän rakkauden osoitus ihmiskuntaa kohtaan. Hän antoi itsensä uhriksi, jotta ihmiset voisivat saada elämän.
Pyhä Johannes Krysostomos  sanoo: ”Risti on rakkauden korkein ilmaus, jossa Jumala antoi itsensä meidän puolestamme.”

5. Kristuksen kuolema ja ylösnousemus

Kristuksen kuolema ei ollut lopullinen, vaan se johti ylösnousemukseen. Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa ovat erottamattomat, koska ylösnousemus on kuoleman voitto.
Pyhä Athanasios Suuri kirjoittaa:”Kristus kuoli, jotta hän voisi nousta kuolleista ja antaa meille elämän.”

Yhteenveto isien opetuksesta

1.  Kristuksen inhimillinen luonto kuoli: hänen ruumiinsa kuoli ja hänen sielunsa erosi ruumiista. Hänen jumalallinen luontonsa pysyi kuitenkin muuttumattomana ja kuolemattomana.

2. Kristuksen kuolema oli vapaaehtoinen, synnitön ja pelastava. Hänen jumaluutensa oli läsnä hänen kuolemassaan, mikä teki siitä ainutlaatuisen ja voittavan.

3. Hän kuoli sovittaakseen synnit, tuhotakseen kuoleman vallan ja osoittaakseen Jumalan äärettömän rakkauden ihmiskuntaa kohtaan.

4. Hänen sielunsa laskeutui tuonelaan vapauttamaan vangitut, ja hänen jumaluutensa pysyi läsnä sekä hänen ruumiissaan että sielussaan.

5.  Kristuksen kuolema oli välttämätön askel ylösnousemukseen, jossa hän voitti kuoleman ja antoi ihmisille uuden elämän.

Kristuksen kuolema ristillä on ortodoksisen uskon keskus, koska sen kautta Jumala toi pelastuksen koko maailmalle. Kirkkoisät näkevät sen sekä inhimillisenä kärsimyksenä että jumalallisena voittona.