Mikä tarkoitus kirkonkellojen soittamisella on ilmoituksen lisäksi?

K: Mikä tarkoitus kirkonkellojen soittamisella on ilmoituksen lisäksi?

V: Kirkonkellojen soittamisella kutsutaan uskovaisia jumalanpalvelukseen. Soitto kuvaa myös seurakunnan riemua ja ilmoittaa tärkeimpien jumalanpalvelusosien toimitusajan. Kristillisyyden ensiaikoina, jolloin ei kelloja vielä tunnettu, tavallisesti joko tarkoin määrättiin jumalanpalveluksen toimitusaika tahi annettiin eri henkilöiden koota kristittyjä rukoukseen. Myöhemmin kutsuttiin uskovaisia jumalanpalvelukseen lyömällä puisiin lautoihin tahi metallilevyihin. Kirkonkelloja ruvettiin käyttämään länsimailla kuudennella vuosisadalla ja Kreikan Kirkossa yhdeksännellä vuosisadalla. — Kellotornissa on tavallisesti useita erisuuruisia kelloja. Kellojen soittaminen on pääasiallisesti kolmenlainen: 1) Soitetaan ainoastaan yhtä kelloa, tavallisesti suurta, tahi useita vuorotellen. Tällä soitolla ilmoitetaan jumalanpalveluksen alkaminen, ja siitä syystä sitä sanotaankin ilmoitussoitoksi eli ilmoituskelloksi. 2) Soitetaan kaikkia kelloja yhtaikaa, tavallisesti kolmeen otteeseen peräkkäin, ja suurina juhlina soitetaan koko päivän tahi useidenkin päivien kuluessa. — Se on juhlasoitto eli juhlakellot, ja ilmoittaa juhlallisimpien jumalanpalvelusosien alkamisen, kuvaten samalla kristillistä riemua. 3) Soitetaan hitaasti lyömällä vuorotellen joka kelloon useita kertoja ja sitten lyömällä samalla kertaa kaikkiin kelloihin. Tätä soittoa sanotaan vuorosoitoksi eli vuorokelloiksi tai surusoitoksi eli surukelloiksi ja sitä käytetään eräissä juhlatilaisuuksissa (esim. piispaksi vihkimisen edellä) ja surusaattojen aikana.