Eedenin puutarha

Eedenin puutarha

Eedenin puutarha (hepreaksi גַּן עֵדֶן, Gan ʿEdhen) on raamatullinen “Jumalan puutarha”, joka on kuvattu erityisesti 1. Mooseksen kirjan luvuissa 2 ja 3 sekä Hesekielin kirjassa.  “Jumalan puutarha”, jota ei kutsuta Eedeniksi, mainitaan 1.Mooseksen kirjan 14. luvussa, ja “puutarhan puut” mainitaan Hesekielissä 31. Sakarian kirjassa ja Psalmien kirjassa viitataan myös puihin ja veteen suhteessa temppeliin  mainitsematta nimenomaisesti Eedenia.

Perinteisesti nimen “Eden” suosima johdannainen oli peräisin akkadian kielen edinnusta, joka on peräisin sumerien sanasta, joka tarkoittaa “tavallinen” tai “aro”. Eedenin uskotaan nyt liittyvän läheisemmin aramean juurisanaan, joka tarkoittaa “hedelmällistä, hyvin kasteltua”. Heprealainen termi käännetään “nautinnoksi” Saaran salaisissa sanonnoissa 1.Mooseksen kirjan 18:12.

Eedenin tarina toistaa Mesopotamian myytin kuninkaasta, joka on alkuperäinen ihminen, joka on sijoitettu jumalalliseen puutarhaan vartioimaan elämän puuta. Heprealaisessa Raamatussa Aadamin ja Eevan on kuvattu kulkemaan Eedenin puutarhassa alastomina syyttömyytensä vuoksi.Eeden ja sen joet voivat merkitä todellista Jerusalemia, Salomon temppeliä tai Luvattua maata. Se voi myös edustaa jumalallista puutarhaa Siionissa ja Jumalan vuorta, joka oli myös Jerusalem. Puutarhan, jossa on käärme ja kerubit, kuvia on verrattu kuviin Salomon temppelistä, jossa on kuparikäärme, nehushtan ja vartijakerubit.

RAAMATUN KERTOMUKSIA

EEDEN 1. MOOSEKSEN KIRJASSA

 Ensimmäisen Mooseksen kirjan luomiskertomuksen toinen osa, 1.Mooseksen kirjan 2: 4–3: 24, avautuu sanalla “Herra Jumala” (jae 7), joka luo ensimmäisen ihmisen (Aadamin), jonka hän pani puutarhaan, jonka hän istutti “itään”. Edenissä “. (v.8)

Ja Herra Jumala kasvatti maasta jokaisen puun, joka on miellyttävä ja hyvä ravinnoksi. Myös Elämän puun puutarhan keskellä, ja Hyvän ja pahan tiedon puu. (1.Moos. 2: 9)

Ihminen sai vapaasti syödä puutarhn kaikista puista, mutta häntä oli kielletty syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta. Viimeiseksi Herra Jumala teki miehen kylkiluusta naisen (Eevan) miehen kumppaniksi. Luvussa 3 mies rikkoi käskyn ja söi kiellettyä hedelmää, ja hänet lähetettiin puutarhasta estämällä häntä syömästä myös elämän puusta ja elämästä siten ikuisesti. Puutarhaan idässä oli sijoitettu kerubeja, “ja leimuava miekka, joka kääntyi joka suuntaan vartioimaan  elämän puun tietä”. (1.Moos.3: 24)

Ensimmäisen Mooseksen kirjan 2:10–14 sisältää neljä jokea Eedenin puutarhan yhteydessä: Pishon, Gihon, Hiddekel ja Eufrat. Se viittaa myös Kushin maahan – käännettynä / tulkittuna Etiopiaksi, mutta joidenkin mielestä se rinnastetaan Cossaeaan, joka on kreikkalainen nimi kassiittien maalle. Nämä maat sijaitsevat Elamista pohjoiseen, välittömästi itään muinaisesta Babylonista, joka, toisin kuin Etiopia, sijaitsee todellakin kuvatulla alueella. Julkaisussa Juutalaisten muinaisuus, ensimmäisen vuosisadan juutalainen historioitsija Josefus tunnistaa, että  Piisonin nimellä “kreikkalaiset kutsuivat Gangesia” ja Geonin (Gehon) Niiliä.

EEDEN   HESEKIELIN KIRJASSA

 Hesekielin 28: 12–19 (NIV): ssä profeetta Hesekiel, “ihmislapsi”, asettaa Jumalan sanan Tyroksen kuningasta vastaan: kuningas oli “täydellisyyden sinetti”, koristeltu jalokivillä luomispäivästään lähtien, Jumalan asettama Eedenin puutarhaan pyhälle vuorelle vartijakerubina. Mutta kuningas teki syntiä jumalattomuuden ja väkivallan kautta, ja siksi hänet karkotettiin puutarhasta ja heitettiin maahan, missä hänet nyt kuluttaa Jumalan tuli: “Kaikki tuttavasi kansojen seassa ovat tyrmistyneet sinun tähtesi. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti.” (v.19)

Hesekielin Eeden näyttää olevan Libanonissa. “[Minusta näyttää siltä, ​​että Libanon on vaihtoehtoinen sijainti foinikialaisten myytteihin (kuten Jes 28, 13, III.48) Eedenin puutarhasta”,ja paratiisin, Eedenin puutarhan ja Libanonin metsät (mahdollisesti käytetty symbolisesti) profeetallisissa kirjoituksissa. Edward Lipinski ja Peter Kyle McCarter ovat ehdottaneet, että “jumalien puutarha” (sumerilainen paratiisi), joka on vanhin sumerilainen versio Eedenin puutarhasta, liittyy Libanonin ja Anti-Libanonin vuoristoalueeseen.

EHDOTETUT SIJAINNIT

PERSIAN LAHTI

 Juris Zarins uskoo, että Eedenin puutarha sijaitsi Persianlahden kärjessä, jossa Tigris- ja Eufrat-joet törmäävät mereen, tutkimalla tätä aluetta käyttäen tietoja monista eri lähteistä, mukaan lukien avaruudesta peräisin olevat Landsat-kuvat. Tässä teoriassa Raamatun Gihon-joki vastaisi Karun-jokea Iranissa ja Pishon-joki vastaisi Wadi Batin -joen järjestelmää, joka kerran kuivatti  Arabian niemimaan nykyään kuivan, mutta kerran melko hedelmällisen keskiosan.

TABRIZ

 David M.Rohl (brittiläinen egyptologi ja entinen Institute for The Study of Interdisciplinary Science´in johtaja) sijoittaa  legendaarisen Eedenin puutarhan Iranin Azerbaidžaniiin Tabrizin läheisyyteen, johon Genesis-perinne perustui. Rohlin mukaan Eedenin puutarha sijaitsi silloin pitkässä laaksossa Sahandin tulivuoren pohjoispuolella, lähellä Tabrizia. Hän mainitsee useita maantieteellisiä yhtäläisyyksiä ja paikannimiä, jotka hänen mielestään vastaavat raamatullista kuvausta. Näitä yhtäläisyyksiä ovat lähellä olevia Eedenin jokien Tigris (heprea Hiddekel, akk. Idiqlat), Eufrat (heprea Perath, akk. Purattu), Gaihun-Aras (heprea, Gihon) ja Uizun (heprea) jokia lähellä. Piison)

Rinnakkaiskonseptit

Dilmunin kaupunki Sumerin mytologisessa kertomuksessa Enkistä ja Ninhursagista on paratiisillinen asuinpaikka kuolemattomille, jossa sairauksia ja kuolemaa ei tunnettu.

Hesperidien puutarha kreikkalaisessa mytologiassa oli jonkin verran samanlainen kuin Eedenin puutarhan kristillinen käsite, ja 1500-luvulle mennessä Cranach-maalaukseen tehtiin suurempi älyllinen yhdistäminen . Tässä maalauksessa vain siellä tapahtuvasta toimintnasta tunnistaa sen erottuvan Hesperidien puutarhasta ja sen kultaisista hedelmistä.

Persialaisesta termistä “paratiisi” (heprea פרדס, pardes), joka tarkoittaa kuninkaallista puutarhaa tai metsästyspuistoa, tuli vähitellen Eedenin synonyymi noin 500 eaa. Sana “pardes” esiintyy Vanhassa testamentissa kolme kertaa, mutta aina muissa yhteyksissä kuin yhteys Eedeniin: Salomon laulussa 4:13: “Sinä versot kuin paratiisi (pardes), jossa on granaattiomenia ynnä kalliita hedelmiä, koofer-kukkia ja narduksia,jossa on miellyttäviä hedelmiä; camphireja, piikkienardeja; Saarnaaja 2:5: ” Minä laitoin itselleni puutarhoja ja puistoja ja istutin niihin kaikkinaisia hedelmäpuita”; ja Nehemiassa 2:8: “Samoin kirje Aasafille, kuninkaan puiston vartijalle (pardes), että hän antaa minulle hirsiä temppelilinnan porttien kattamista varten sekä kaupungin muuria ja sitä taloa varten, johon menen asumaan.” Ja kuningas myönsi minulle sen, koska minun Jumalani hyvä käsi oli minun päälläni.” Näissä esimerkeissä pardes tarkoittaa selvästi “hedelmätarhaa” tai “puistoa”, mutta apokalyptisessä kirjallisuudessa ja Talmudissa “paratiisi” saa yhteydet Eedenin puutarhaan ja sen taivaalliseen prototyyppiin, ja Uudessa testamentissa “paratiisista” tulee siunattujen valtakunta (toisin kuin kirottujen valtakunta) jo kuolleiden joukossa, kirjallisilla hellenistisillä vaikutteilla.

JUUTALAINEN ESKATOLOGIA

 Talmudissa ja juutalaisessa Kabbalassa  tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että on olemassa kahdenlaisia ​​hengellisiä paikkoja, joita kutsutaan “Eedenin puutarhaksi”. Ensimmäinen on melko maanpäällinen, runsaalla hedelmällisyydellä ja rehevällä kasvillisuudella varustettu, joka tunnetaan nimellä “alempi Gan Eden”. Toisen ajatellaan olevan taivaallinen, vanhurskaiden, juutalaisten ja muiden kuin juutalaisten, kuolemattomien sielujen asuinpaikka, joka tunnetaan nimellä “korkeampi Gan Eden”. Rabbiinikirjallisuus erottavat Ganin ja Eedenin. Aadamin sanotaan asuneen vain Ganissa, kun taas Eedenistä sanotaan, ettei yksikään  kuolevainen silmä koskaan ole siitä todistanut.

Juutalaisen eskatologian mukaan korkeampaa Gan Edeniä kutsutaan “vanhurskauden puutarhaksi”. Se luotiin maailman alusta lähtien, ja se ilmestyy loistavana aikojen lopussa. Siellä asuvat vanhurskaat nauttivat Jumalan valtaistuinta kantavan taivaallisen chayotin näkemisestä. Jokainen vanhurskas kulkee Jumalan kanssa, joka johtaa heitä tanssiin. Sen juutalaiset ja ei-juutalaiset asukkaat ovat “pukeutuneet valon ja iankaikkisen elämän vaatteisiin ja syövät elämän puusta” (Enok 58:3) lähellä Jumalaa ja Hänen voideltujaan. Tätä juutalaista rabbiinista käsitystä korkeammasta Gan Edenistä vastustavat hepreankieliset termit gehinnom  ja sheol, kuvitteelliset nimet jumalattomien kuolleiden hengellisen puhdistuksen paikalle juutalaisuudessa, paikaksi, jonka kuvitellaan olevan suurimmalla mahdollisella etäisyydellä taivaasta.

Nykyaikaisessa juutalaisessa eskatologiassa uskotaan, että historia täydentää itsensä ja lopullinen määränpää on, kun koko ihmiskunta palaa Eedenin puutarhaan.

ISLAMILAINEN NÄKYMÄ

Eedenin puutarhasta puhutaan näkyvästi Koraanissa ja tafsirissa (tulkinta). Tähän sisältyy surat Sad, jossa on 21 jaetta aiheesta, surat al-Baqarah, surat al-A’raf ja surat al-Hijr. Kertomus käsittelee  lähinnä Iblisin karkottamista puutarhasta ja hänen myöhempää Aadamin ja Eevan kiusaamista. Sen jälkeen kun Iblis kieltäytyy noudattamasta Jumalan käskyä kumartua Aadamin edessä hänen suurimpana luomuksenaan, Allah muuttaa hänet Saatanaksi rangaistuksena. Toisin kuin raamatullisessa kertomuksessa, Koraanissa mainitaan vain yksi puu Eedenissä, kuolemattomuuden puu, jonka Allah nimenomaisesti kielsi Aadamilta ja Eevalta. Käärmeeksi naamioitu Saatana käski toistuvasti Aadamia syömään puusta, ja lopulta sekä Aadam että Eeva tekivät niin, tottelematta Allahia. Nämä tarinat ovat esillä myös islamilaisessa hadith-kokoelmissa, mukaan lukien al-Tabari.

Myöhempien aikojen pyhät

 Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon (tunnetaan myös nimellä mormonit tai myöhempien aikojen pyhät) jäsenet uskovat, että kun Aadam ja Eeva karkotettiin Eedenin puutarhasta, he asuivat paikassa Adam-ondi-Ahman, joka sijaitsee nykyisessä Daviessin kreivikunnassa Missourissa. Oppi ja liitot ovat todenneet, että Aadam siunasi jälkipolviensa siellä ja että hän palaa tuohon paikkaan lopullisen tuomion aikaan raamatullisten ennustusten täyttämiseksi.

Lukuisat kirkon varhaiset johtajat, mukaan lukien Jackson County, Missouri,  mutta ei ole olemassa ensikäden kertomuksia siitä, että Joseph Smith itse olisi opettanut tämän opin. MAP-oppi on epäselvä Eedenin puutarhan tarkasta sijainnista, mutta Myöhempien Aikojen Pyhien keskuudessa perinne sijoittaa sen jonnekin Adam-ondi-Ahmanin läheisyyteen tai Jacksonin piirikuntaan.

TAIDE

Eedenin puutarhan motiivit, joita kuvataan useimmiten valaistuneissa käsikirjoituksissa ja maalauksissa, ovat “Aadamin uni” (“Eevan luominen”), Käärmeen “Eevan kiusaus”, “Ihmisen lankeemus”, johon Aadam vie hedelmät, ja “karkottaminen”. “Nimipäivä Eedenissä” -idylliä kuvattiin harvemmin. Suuri osa Miltonin kadonneesta paratiisista tapahtuu Eedenin puutarhassa. Michelangelo kuvasi kohtauksen Eedenin puutarhassa Sikstuksen kappelin katossa. Jumalallisessa komediassa Dante sijoittaa puutarhan Kiirastuli– vuorelle. Monille keskiaikaisille kirjailijoille Eedenin puutarhan kuva luo myös paikan ihmisen rakkaudelle ja seksuaalisuudelle, joka liittyy usein locus amoenuksen klassiseen ja keskiaikaiseen trooppiin.