Jumalan ilmoitus

Ihmisen on mahdoton käsittää Jumalaa, mutta hän ei ole täysin tietämätön Jumalasta. Jumala ei ole myöskään ihmiselle kokonaan saavuttamaton, sillä Jumala itse lähestyy ihmistä. Raamattu on todistus siitä, että Jumala ilmoittaa itsensä ihmisille.

Tämä ilmoitus paljastuu Jumalan toiminnasta luomassaan maailmassa. Hän ei ilmaise itsestään kaikkea, mutta ihmisen on mahdollista ottaa jossain määrin vastaan jumalallista tietoa. Jumalan ilmoituksesta Raamatussa ilmenee, kuinka ihmisen tulee uskoa Jumalaan ja kunnioittaa Häntä, ja että ihmisen pitää noudattaa Hänen tahtoaan, jotta saavuttaisi pelastuksen.

Ortodoksinen usko perustuu jumalalliseen ilmoitukseen. Sillä tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä Jumala itse on ilmoittanut ihmisille, jotta he voisivat oikein ja pelastavaisesti uskoa Häneen ja kunnioittaa Häntä arvokkaasti. Jumala on antanut tämän ilmoituksen kaikille, koska se on kaikille yhtä lailla tarpeellinen. Se kykenee antamaan pelastuksen kaikille. Mutta koska kaikki ihmiset eivät pysty ottamaan vastaan ilmoitusta suoraan Jumalalta sielun ja ruumiin heikkoudesta ja epäpuhtaudesta johtuen, Hän on asettanut palvelukseensa erityisiä henkilöitä Hänen ilmoituksensa sanansaattajiksi, jättämään sen kaikille niille, jotka haluavat sen vastaanottaa.

LUONNOLLINEN ILMOITUS

Jumala ilmoittaa itsensä ja tahtonsa sekä luonnollisesti että yliluonnollisesti. Jumalan jatkuva toiminta historiassa, luomakunnassa ja ihmisen sisimmässä ovat luonnollista ilmoitusta.  Esimerkiksi maailman luomisessa Jumala ilmaisee itseään. Samoin maailmassa ja kaikkialla luonnossa ilmenevä järjestys todistaa Luojan viisaudesta ja voimasta. Kirkon hengelliset isät kehottavat tutkimaan ”luonnon kirjaa”, joka on sitä oikein lukevalle kuin avoin Raamattu.

Jumala ilmoittaa itsestään myös ihmisen sisimmässä. Omantunnon ääni esiintyy syyttäjänä tai puolustajana, kun joutuu tekemään eettisiä ratkaisuja. Myös Jumalaan kohdistuva kaipaus on armon sisäistä toimintaa ihmisen sisimmässä. Joskus Jumala puhuttelee myös sallimalla ihmistä kohtaavia kärsimyksiä tai myötäkäymisiä.

Ihmiskunnan historian vaiheissa voimme myös havaita Hänen tiensä ja kuulla Hänen äänensä.

Luonnollista ilmoitusta on kaikki se, mitä Jumala on ilmoittanut itsestään, ominaisuuksistaan ja toiminnastaan. Luonnollinen ilmoitus ilmenee ulkonaisessa, näkyvässä luonnossa, ihmissielun ominaisuuksissa ja ihmisluonnossa, sekä ihmiskunnan historiallisissa vaiheissa. Näkyväinen luonto on kuin avoin Raamattu, täytyy vain osata lukea sitä. Ihmissielun rakenne, sen suuri voima, taipumus rajattomaan olemiseen ja pyrkimys ihanteisiin, ovat Jumalan kuvaa ihmisessä. Jumalan viisaus ohjaa yksityisten ihmisten elämää ja kansojen vaiheita tiettyyn päämäärään (Apt. 17: 26 -27)

Apostoli Paavali sanoo kirjeessään roomalaisille: ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan” (Room. 1:20).

Pakanallisilla viisaillakin, esimerkiksi Sokrateella oli luonnollisin keinoin saatua, totuudellista tietoa Jumalasta. Kuitenkin on myönnettävä, että ajatuksen kautta saavutettu tieto on luonteeltaan abstraktia ja puutteellista. Ihmisjärjelle on ominaista tehdä virheitä ja erehdyksiä. Lisäksi järjen kautta saatu tieto on hämärää ja epämääräisempää verrattuna välittömään tietoon.

YLILUONNOLLINEN ILMOITUS

Silloin kun Jumala paljastaa valittujen ihmisten kautta välittömästi jumalallisia ja ikuisia totuuksia, joita ihminen ei voi omin voimin saavuttaa, on kysymys yliluonnollisesta ilmoituksesta. Tällaisia valittuja henkilöitä Raamatussa ovat esimerkiksi Aabraham, Mooses, kaikki patriarkat ja profeetat. Heidät Jumala kutsui henkilökohtaisesti julistamaan tahtoaan ihmisille. Jumalan lopullinen ilmoitus on Jeesus Kristus. Jumala itse tuli ihmiseksi. Jeesus Kristus on Immanuel, Jumala meidän kanssamme. Jeesuksen Kristuksen ilmoitus on evankeliumi, jonka keskeisin sisältö on itse Jeesus Kristus. Yliluonnollisen ilmoituksen tarkoitus on ihmiskunnan ja maailman pelastaminen

Yliluonnollinen ilmoitus sisältää ne totuudet, jotka ylittävät ihmisen ymmärryksen. Tällaisia ovat esimerkiksi Pyhän Kolminaisuuden salaisuus, maailman luominen, ihmiskunnan lunastaminen ja pyhittäminen sekä maailman ja ihmiskunnan lopullinen kohtalo.

Jumalallisen ilmoituksen sanansaattajat Aadam, Nooa, Aabraham, Mooses ja muut profeetat vastaanottivat ja saarnasivat jumalallisen ilmoituksen alkuvaiheissa. Mutta lihaksi tullut, ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika, Herramme Jeesus Kristus toi ilmoituksen maailmalle runsaudessaan ja täydellisyydessään, ja se levisi kaikkialle maailmaan Hänen opetuslastensa ja apostoliensa välityksellä.

Apostoli Paavali sanoo heprealaiskirjeensä alussa: ”Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailman” (Hepr. 1: 1-2).

Sama apostoli kirjoitti seuraavasti korinttilaisille: ” Me julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta, jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän kirkkaudeksemme. Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät salaisuudet.” (1. Kor.2: 7, 10)

Evankelista Johannes kirjoittaa evankeliumissaan: ”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.”(Joh. 1:18)

Jeesus itse sanoo: ”Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.” (Matt.11:27)

Ilman erityistä ilmoitustakin ihminen voi saada jotakin tietoa Jumalasta mietiskelemällä niitä asioita, jotka Hän on luonut. Mutta tämä tieto on vajavaista ja epätäydellistä, joka voi auttaa vain uskoon valmistajana, tai olla apuna johtamassa kohti tietoa, jonka Jumala on antanut ilmoituksessaan.

”Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua.” (Room. 1:20)

”Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. ”Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” (Apt. 17: 26 – 28)

”Uskoa Jumalaan edeltää ajatus siitä, että Jumala on. Tämän ajatuksen saamme seikoista, jotka ovat luodut. Tutkimalla tarkoin maailman luomista havaitsemme, että Jumala on kaikki viisas, kaikki voimallinen ja hyvä. Havaitsemme myös kaikki Hänen näkymättömät ominaisuutensa. Näiden avulla päädymme tietoon siitä, että Hän on Korkein Majesteetti. Ymmärrettyämme, että Jumala on koko maailman Luoja, ja me olemme osa maailmaa, siitä seuraa, että Jumala on myös meidän Luojamme. Tästä tiedosta on seurauksena usko, ja uskosta palvonta” (Basileios  Suuri: Epist. 232)

JUMALALLISEN ILMOITUKSEN PIIRTEITÄ

Jumalallisen ilmoituksen tuntomerkit ovat sisäisiä, ulkoisia tai erityisiä. Sisäisiä piirteitä ovat ilmoituksen sisältö sekä puhtaus ja pyhyys.

Mitä tulee sisältöön, ihmisjärki ei ole voinut sitä keksiä. Siitä täytyy löytyä vastaukset kaikkiin ajattelun ja ihmiselämän kysymyksiin. Sisällön on oltava uskonnollis-siveelliseltä kannalta mahdollisimman täydellinen. Lisäksi ilmoituksen sisältämien totuuksien on oltava ikuisia, eikä vain johonkin tiettyyn aikaan rajoittuvia. Ja vielä: totuudet eivät saa olla ristiriidassa keskenään.

Ilmoituksen puhtauden ja pyhyyden kannalta sen on täytettävä inhimillisen järjen korkeimmatkin vaatimukset sekä tyydytettävä hengen siveelliset vaatimukset. Ilmoituksen on julistettava korkeimpia ja täydellisimpiä siveellisiä määräyksiä. Totuuksien kesken tulee vallita sopusointuinen yhteys ja harmonia, ja niiden on muodostettava kokonaisuus.

Ulkonaisilla eli luonnollisilla ilmoituksen piirteillä tarkoitetaan olosuhteita, jotka liittyvät ilmoitukseen. Tämä koskee erityisesti ilmoituksen julistajien persoonallista ja siveellistä luonnetta, heidän elämänsä laatua sekä keinoja, joita he käyttivät sanomansa levittämiseen. Julistajan tule antaa koko elämänsä tehtävälleen ilman sivutarkoituksia. Heidän tulee levittää ilmoitettua totuutta julkisesti ja pelkäämättä.

Jumalallinen ilmoitus sisältää kaikki ne totuudet, jotka Jumala on ilmoittanut ihmisille, jotta he voisivat uskoa oikein ja pelastua.

Jumalan ilmoituksen yliluonnollisia piirteitä ovat esimerkiksi ihmeteot, tunnusteot ja -merkit sekä ennustukset. (Matt.12:38; Joh.6:30)

ILMOITTAMISTAPA

Jumala ilmoitti tahtonsa monella tapaa ja monin keinoin. Toisinaan Jumala ilmestyi ihmisen hahmossa ja keskusteli ihmisten kanssa (1. Moos. 18:1; 1. Moos. 32: 24 -30). Joskus hän ilmoitti tahtonsa enkelin välityksellä (1. Moos. 22:10 -11) tai ilmestyi unessa (1. Moos. 28: 12 -15). Hän saattoi ilmestyä myös luonnon ilmiöissä (2.Moos. 3: 2-4) tai vertauskuvallisissa näyissä (Jes. 6.luku; Hes. 1. luku; Dan.10.luku)

Ilmoitusta on kahdenlaista, nimittäin luonnollinen ja yliluonnollinen ilmoitus.