Maailman luominen

Ortodoksinen uskontunnustus opettaa meitä:”Uskon yhteen Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan, kaikkien näkyväisten ja näkymättömäin Luojaan.” Jumala on koko näkyväisen ja näkymättömän maailman Luoja. Toisin sanoen Hän on luonut hengellisen maailman (enkelit), aineellisen maailman (auringon, maan,tähdet ja kaiken,mitä niissä on) sekä myös henki-aine-maailman (ihmisen). Isä on luonut kaiken Pojan kautta Pyhässä Hengessä. Raamattu kertoo tästä meille: “Minä olen Herra, olen tehnyt kaiken. Yksinäni minä levitin auki taivaan, muovasin maan kenenkään auttamatta (Jes 44:24) Pyhä apostoli Paavali toistaa saman: “Sinä, Herra, laskit alussa maan perustukset, Sinun kättesi työtä ovat myös taivaat” (Hepr. 1:10)

Raamattu ja kirkon traditio opettavat meille, että Jumala loi maailman tyhjästä. Täydellisestä tyhjyydestä. Makkabealaisten äiti kertoo lapselleen: “Minä pyydän sinua, lapseni, luo silmäsi ylös taivasta kohti ja maahan ja katso kaikkea, mitä niissä on, ja tiedä, että Jumala on tehnyt ne tyhjästä, ja että ihmissuku syntyy samalla tapaa”.( 2. Makk. 7:28). Hän pyytää lastaan katsomaan taivasta ja maata ja kaikkea, mitä niissä on ja tietämään, että Jumala loi ne sellaisesta, jota ei ollut olemasta, toisin sanoen tyhjästä. Ja Uusi Testamentti kertoo meille, “… että maailmat on luotu Jumalan sanalla, näkyvä on syntynyt näkymättömästä” (Hepr.11:3).Kaikki ilmiöt tehtiin Jumalan sanalla olemattomuudesta. Kirkkomme ja pyhä traditio varmistavat sen, että “Jumala loi kaiken tyhjästä”.

Kaikki luotiin yksinomaan Jumalan sanalla, kuten edellä sanottiin heprealaiskirjeessä (Hepr.11:3) Muissakin Raamatun kohdissa sanotaan sama: “Herran sanalla on taivaat tehty…” (Ps.33:6) ja vähän myöhemmin samassa psalmissa: “Mitä Hän sanoi, se tapahtui, mitä Hän käski, se pysyi”. Vanhasta Testamentista luemme: “Ja Jumala sanoi: Tulkoon valo. Ja valo tuli …Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin … Niin tapahtui.” Ei ole epäilystäkään siitä, että kaikki luotiin Jumalan sanalla.

Jumala loi koko tämän maailman kuudessa päivässä, niin kuin 1.Mooseksen kirja, raamatun ensimmäinen kirja, kertoo. Mutta nuo päivät eivät olleet samanlaisia kuin nämä päivämme, joita elämme auringon alla. Kuinka ne voisivatkaan olla, kun aurinko luotiin vasta neljäntenä luomispäivänä. Nuo päivät on ymmärrettäväkin pitempinä ajanjaksoina. Kaiken kaikkiaan Jumalalle “tuhat vuotta on kuin … eilinen päivä” (Ps.90:4). Miksi Jumala kutsuu luomisjaksoja päiviksi? Sitä emme tiedä. Miksi Hän loi kaiken kuudessa päivässä? Sitäkään emme tiedä. Jumala olisi voinut luoda kaiken yhdessä hetkessä yhdellä sanalla ja yhdellä liikkeellä. Hän piti parempana luoda kaiken tavalla, jonka raamattu kertoo. Emme voi sanoa siihen mitään. Meidän on korostettava tässä kuitenkin jotain vieläkin tärkeämpää. Milloin ja mihin aikaan Jumala loi maailman? Milloin olivat nuo edellä mainitut luomisen päivä? Mitä aika on? Oliko aika olemassa jo ennen maailman luomista? Jumala ei ole riippuvainen ajasta eikä sen kohde. Hän on iankaikkinen. Hän on ajan tuolla puolen. Siksi meidän on ymmärrettävä, että aika luotiin yhdessä maailman luomisen kanssa. Maailman alusta tulee myös ajan alku. Maailma ja aika ovat samanaikaisia.

Miksi sitten Jumala loi maailman? Eikö Hän olisi ollut onnellinen itsekseen Kolmiyhteisenä Jumalana? Tarvitsiko Hän kenties maailmaa? Rakennamme talon; jotta voisimme asua siinä: Teemme autoja liikkuaksemme niillä. Onko mahdollisesti niin, että Jumala tarvitsi maailmaa ja siksi Hän sen loi? On Jumalan pilkkaa uskoa niin. Jumala ei tarvitse mitään. Daavid puhuessaan Jumalalle sanoo: “Minä sanon Herralle: “Sinä olet minun valtiaani, sinulta saan kaiken hyvän (ts. minä en voi antaa mitään Jumalalle) (Ps.16:2). Miksi sitten Jumala loi maailman? Hän loi sen rakkaudesta. Hän loi sen tehdäkseen sen osalliseksi kunniastaan, ilostaan ja siunauksistaan. Jumala ei ole itsekäs. Hän haluaa, että hänen luomakunnallaan on kaikki se, mitä Hänessä on, ja että se voi nauttia siitä. Voimmekin sanoa, että maailman luomisen syy on Jumalan rakkaus. Jumala on samalla myös täydellinen rakkaus. Luomisen tarkoitus on osallisuus iloon, kunniaan ja siunaukseen.. Tietysti maailman luominen myös todistaa ja ylistää Jumalan kunniaa ja voimaa. Voi myös sanoa, että se on luomisen tarkoitus, ts. Jumalan ylistäminen luotujen kautta. Se ei kuitenkaan ole palvelijan työtä, vaan osallisuutta Jumalan kunniasta. Jumala ei siitä hyödy, vaan me itse.