Joh 3:22-33: Kaikki todellinen palvelu johtaa Hänen luokseen

Kaikki todellinen palvelu johtaa Hänen luokseen

Joh 3:22-33

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tämä evankeliumin kertomus vie meidät Jordanin seudulle, jossa Jeesuksen opetuslapset kastavat ja Johannes Kastaja jatkaa todistustaan. Johanneksen oppilaat huomaavat, että kaikki alkavat mennä Jeesuksen luo. Ihmisen sydämessä tällainen hetki voisi synnyttää kateutta, kilpailua ja oman aseman puolustamista. Mutta Johannes vastaa sanoilla, jotka ovat koko hengellisen elämän ydin: ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.”

Vaikka tässä jaksossa Jeesus puhuu vähän, Hänen läsnäolonsa opettaa paljon. Kristus halusi osoittaa, että Jumalan valtakunta ei rakennu ihmisten kilpailulle, vaan todistukselle, nöyryydelle ja kuuliaisuudelle. Johannes ei omista niitä, jotka tulevat hänen luokseen. Hän tietää olevansa ystävä, ei Ylkä; ääni, ei Sana; lamppu, ei Aurinko.

Jeesus oli tullut täyttämään sen, mihin Johanneksen palvelu viittasi. Johanneksen kaste oli parannuksen kaste, valmistava ja profeetallinen. Kristuksen tuleminen tuo täyttymyksen: Hän kastaa Pyhällä Hengellä, yhdistää ihmisen Jumalan elämään ja avaa taivaan valtakunnan. Siksi ihmisten siirtyminen Johanneksen luota Jeesuksen luo ei ole tappio, vaan pelastushistorian oikea järjestys.

Kristus opetti myös, että totuus tulee ylhäältä. Johannes sanoo: ”Ihminen ei voi ottaa mitään, ellei sitä anneta hänelle taivaasta.” Tämä murskaa hengellisen omistamisen harhan. Lahjat, kutsumus, palvelutehtävä, seurakunta ja hengellinen hedelmä eivät ole meidän saavutuksiamme. Ne ovat Jumalan lahjoja, jotka tulee palauttaa kiitoksena Hänelle.

Pyhät isät näkivät Johannes Kastajassa täydellisen palvelijan kuvan. Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Kastaja ei ainoastaan siedä Kristuksen kasvavaa kunniaa, vaan iloitsee siitä. Hän ei menetä iloaan, koska hänen ilonsa ei perustu omaan suosioon, vaan Yljän äänen kuulemiseen.

Pyhä Augustinus kuvaa Johannesta ystäväksi, joka seisoo Yljän vierellä ja iloitsee, kun morsian kuuluu Yljälle. Morsian on Kirkko. Johannes ei halua sitoa ketään itseensä, vaan saattaa ihmiset Kristukselle. Tässä isät näkevät kaiken pappeuden, opetuksen ja hengellisen ohjauksen mitan: oikea palvelija ei tee ihmisistä omia seuraajiaan, vaan Kristuksen omia.

Isät ymmärsivät sanat ”Hän tulee ylhäältä” Kristuksen jumalallisen alkuperän ilmoituksena. Johannes on suuri profeetta, mutta hän on maasta. Kristus on taivaasta tullut Sana, joka todistaa siitä, mitä Hän on nähnyt ja kuullut Isän luona. Siksi Kristuksen todistus ei ole yksi mielipide muiden joukossa, vaan jumalallinen totuus.

Johanneksen sanat ovat pelastava lääke meidän ajallemme: ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.” Meidän sisäinen sairautemme on usein juuri päinvastainen. Haluamme itse kasvaa: omassa oikeassa olemisessa, maineessa, kontrollissa, loukkaantumisessa ja näkyvyydessä. Mutta mitä enemmän vanha minä kasvaa, sitä vähemmän Kristuksen valo pääsee meissä esiin.

Väheneminen ei tarkoita ihmisarvon menettämistä. Se tarkoittaa väärän minän kuolemista: ylpeyden, kateuden, omistamisen ja itsekeskeisyyden väistymistä. Kun Kristus kasvaa meissä, ihminen ei pienene tyhjyydeksi, vaan paranee omaksi todelliseksi itsekseen Jumalan kuvana.

Liturgiassa tämä tapahtuu syvimmällä tavalla. Me tulemme Jumalan eteen tyhjin käsin, emme omilla ansioillamme. Kuulemme Yljän äänen evankeliumissa ja vastaanotamme Hänet pyhässä ehtoollisessa. Silloin Kirkko, Kristuksen morsian, elää Ylkänsä ilosta.

Antakaamme siis Johanneksen nöyryyden tulla meidän rukoukseksemme: Herra, vähennä minussa sitä, mikä vastustaa Sinua, ja kasvata minussa Sinun elämääsi. Silloin kateus muuttuu iloksi, omistaminen palveluksi ja koko elämämme todistukseksi siitä, että Kristus on ylhäältä tuleva Herra ja meidän pelastuksemme. Aamen.