Uncategorised

Joh 3:16-21: Jumalan rakkaus tulee valoksi maailmaan

Jumalan rakkaus tulee valoksi maailmaan

Joh 3:16-21

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tämä evankeliumi vie meidät kristillisen uskon sydämeen: Jumalan rakkauteen, joka ei jää tunteeksi eikä ajatukseksi, vaan tulee maailmaan Poikana. Kristus sanoo, että Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että Hän antoi ainoan Poikansa, jotta jokainen, joka uskoo Häneen, ei hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän. Tässä ei ole vain yksi lohduttava lause, vaan koko pelastushistorian ydin: Jumala ei katso maailmaa vihollisena, vaan sairastuneena luomakuntana, jonka Hän tahtoo parantaa.

Jeesus halusi opettaa, että pelastus alkaa Jumalan aloitteesta. Ihminen ei kiipeä omin voimin taivaaseen, vaan Jumala laskeutuu ihmisen luo. Isä antaa Poikansa, ei siksi, että maailma olisi ansainnut sen, vaan siksi, että Jumalan olemus on rakkaus. Tämä rakkaus ei ole heikkoa hyväksymistä, joka jättää ihmisen pimeyteen, vaan pelastavaa valoa, joka kutsuu ihmisen totuuteen.

Kristus sanoo myös, ettei Jumala lähettänyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Tämä ei tarkoita, ettei tuomiota olisi. Tuomio syntyy siitä, että valo tulee maailmaan ja ihminen joutuu valitsemaan, rakastaako hän valoa vai pimeyttä. Kristus ei paljasta syntiämme nöyryyttääkseen meitä, vaan parantaakseen meidät. Kuten lääkäri tuo haavan päivänvaloon, jotta se voidaan puhdistaa, niin Kristus tuo sydämen salaisuudet valoon, jotta ne eivät enää hallitsisi meitä.

Usko ei siis ole vain mielipide Jeesuksesta. Se on luottamusta, suostumista valoon ja elämän antamista Kristukselle. Se, joka “tekee totuuden”, tulee valoon. Tämä ilmaus on tärkeä: totuus ei ole vain ajateltava asia, vaan elettävä todellisuus. Kristitty ei vain tunnusta oikeaa oppia, vaan astuu valoon katumuksen, rukouksen ja rakkauden tekojen kautta.

Pyhät isät näkivät tässä evankeliumissa Jumalan ihmisrakkauden syvimmän ilmoituksen. Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Jumala antaa rakkaimpansa niiden puolesta, jotka olivat etäällä Hänestä. Tämä osoittaa, ettei pelastus ole ihmisen ansio, vaan jumalallisen armon lahja. Mutta Krysostomos lisää, että lahja on otettava vastaan uskolla ja elämän muutoksella.

Pyhä Athanasios Suuri ymmärsi Pojan lähettämisen ihmiseksi tulemisen salaisuutena: Jumalan Sana tuli ihmiseksi, jotta ihminen voisi tulla osalliseksi Jumalan elämästä. Kristus ei pelasta meitä ulkoapäin annetulla julistuksella, vaan yhdistämällä ihmisluonnon itseensä. Hän ottaa meidän kuolevaisuutemme, jotta antaisi meille oman kuolemattomuutensa.

Isät opettavat myös, että valo on Kristus itse. Pyhä Gregorios Teologi sanoo, että Jumalan valo ei tuhoa sitä, mikä antaa sen puhdistaa itseään, mutta se polttaa sen, mikä takertuu pimeyteen. Sama aurinko sulattaa vahan ja kovettaa saven. Näin Kristuksen valo tulee kaikille, mutta ihmisen sydämen asenne ratkaisee, tuleeko siitä pelastus vai tuomio.

Tämä evankeliumi on meille kutsu luopua pimeyden rakastamisesta. Pimeys ei ole vain suuria syntejä, vaan myös niitä salaisia alueita, joita emme tahdo antaa Kristukselle: katkeruutta, ylpeyttä, häpeää, epäuskoa, itsekkyyttä ja pelkoa. Usein ihminen pelkää valoa, koska hän luulee sen merkitsevän hylkäämistä. Mutta Kristuksen valo ei ole teloittajan soihtu, vaan lääkärin lamppu.

Pelastuksemme alkaa siitä, että uskallamme tulla Kristuksen eteen sellaisina kuin olemme. Katumus on valoon astumista. Synnintunnustus on valoon astumista. Anteeksiantaminen on valoon astumista. Pyhä ehtoollinen on valoon astumista, sillä siinä Kristus antaa meille itsensä, valon ja elämän lähteen.

Jumala ei antanut Poikaansa siksi, että me jäisimme hukkaan, vaan siksi että eläisimme. Siksi älkäämme tehkö sydämestämme lukittua huonetta. Avatkaamme ovet Kristukselle. Kun Hänen valonsa pääsee sisään, se voi aluksi paljastaa pölyn ja haavat, mutta juuri siinä alkaa parantuminen.

Tulkaa siis valoon. Uskokaa Poikaan, ei vain sanoilla, vaan elämällä. Tehkää totuutta: rukoilkaa, katukaa, rakastakaa, antakaa anteeksi ja lähestykää ehtoollisen maljaa nöyrästi. Silloin pimeys väistyy, ja meissä alkaa loistaa se iankaikkinen elämä, jota varten Jumala rakkaudessaan antoi ainoan Poikansa. Aamen.