Mt 15:12-21: Sydämen lähde ja todellinen saastaisuus

Sydämen lähde ja todellinen saastaisuus

Mt 15:12-21

✝️Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Evankeliumissa Kristus jatkaa opetustaan sydämen puhtaudesta. Fariseukset loukkaantuvat Hänen sanoihinsa, koska Herra paljastaa heidän hurskautensa väärän perustan. Hän vastaa: “Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, revitään juurineen.” Nämä sanat ovat vakavia. Ne opettavat, ettei kaikki uskonnollinen into ole Jumalasta. On olemassa perinteitä, ajatuksia ja tapoja, jotka näyttävät hurskailta, mutta eivät ole Isän istuttamia, koska ne eivät synnytä nöyryyttä, rakkautta ja parannusta.

Jeesus tahtoi opettaa, että ihmisen hengellinen ongelma ei ole ensisijaisesti ulkopuolella, vaan sisällä. “Ei se, mikä menee suuhun, saastuta ihmistä, vaan se, mikä tulee suusta ulos.” Opetuslapset eivät heti ymmärrä, ja Pietari pyytää selitystä. Herra osoittaa, että ruoka kulkee vatsaan, mutta sanat, ajatukset ja teot lähtevät sydämestä. Sieltä tulevat pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset ja herjaukset.

Kristus ei vähättele ulkoista kilvoitusta. Paasto, järjestys ja ruumiillinen itsehillintä ovat kirkon pyhiä lääkkeitä. Mutta Hän opettaa, että ne ovat lääkkeitä sydämen parantamiseksi, eivät naamioita sydämen sairauden peittämiseksi. Jos ihminen paastoaa mutta tuomitsee, vaikenee mutta vihaa, käy kirkossa mutta kantaa ylpeyttä, silloin ulkoinen puhtaus ei ole vielä saavuttanut sydäntä.

Herra sanoo myös: “Antakaa heidän olla; he ovat sokeita sokeain taluttajia.” Tämä ei ole välinpitämättömyyttä, vaan varoitus hengellisestä sokeudesta. Ihminen, joka ei näe omaa sydäntään, ei voi turvallisesti johtaa toisia.

Pyhä Johannes Krysostomos selittää, että fariseukset loukkaantuivat, koska heidän ylpeytensä haavoittui. He eivät etsineet totuutta, vaan oman asemansa säilyttämistä. Krysostomoksen mukaan Kristus ei pelännyt loukata väärää hurskautta, koska juuri se esti ihmisiä tulemasta Jumalan luo.

Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen näkee tässä Jumalan Sanan kirurgisen työn. Kristus leikkaa pois ihmisten keksimät uskonnolliset lisäykset, jotta Jumalan käskyjen sisäinen tarkoitus tulisi näkyviin. Jumala tahtoo sydämen, joka on puhdas uskossa ja rakkaudessa, ei pelkkää ulkoista rituaalista moitteettomuutta.

Pyhä Maksimos Tunnustaja opettaa, että kaikki synti syntyy ensin mielen väärästä liikkeestä. Pahat ajatukset eivät ole pieni asia, sillä jos niitä vaalitaan, ne muuttuvat sanoiksi ja teoiksi. Siksi ortodoksinen kilvoitus alkaa ajatusten vartioimisesta: sydän on portti, jonka kautta joko armo tai himot saavat tilaa.

Pelastuksen kannalta tämä evankeliumi kutsuu meitä rohkeaan sisäiseen rehellisyyteen. Meidän on lakattava syyttämästä vain olosuhteita, toisia ihmisiä tai maailmaa. Kristus sanoo: katso sydämeen. Ei siksi, että vaipuisimme epätoivoon, vaan siksi, että juuri sinne Hän tahtoo tulla lääkärinä.

Kirkon elämä antaa meille tämän parantumisen tien: katumus, synnintunnustus, paasto, rukous, ehtoollinen ja lähimmäisen rakastaminen. Mutta kaikki nämä kantavat hedelmää vain, jos annamme niiden repiä juurineen sen, mitä Isä ei ole istuttanut: ylpeyden, katkeruuden, epäpuhtauden, valheen ja tuomion.

Pyytäkäämme tänään Kristukselta puhdasta sydäntä. Ei vain puhtaita tapoja, ei vain moitteetonta ulkokuorta, vaan sydäntä, josta voisi lähteä siunaus, totuus ja laupeus. Sillä kun sydän paranee, koko ihminen alkaa pelastua. Aamen.