Joh1:29-34: Katso, Jumalan Karitsa

Katso, Jumalan Karitsa

Joh1:29-34

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tässä evankeliumin kertomuksessa Johannes Kastaja näkee Jeesuksen tulevan luokseen ja lausuu koko evankeliumin ytimen: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Hän todistaa, ettei aluksi tuntenut häntä täydellisesti, mutta juuri kastamisen tehtävänsä kautta hänelle annettiin merkki: se, jonka päälle Henki laskeutuu ja jää, on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä. Johannes siis tunnistaa Jeesuksessa sekä uhrikaritsan että Hengen antajan, ja lopuksi hän lausuu kirkkaimman todistuksensa: “Tämä on Jumalan Poika.”

Jeesus tuli sekä kantamaan pois maailman synnin että antamaan ihmiselle Pyhän Hengen; pelastus ei ole vain syyllisyyden poistamista, vaan koko ihmisen yhdistämistä Jumalaan Pojan uhrin ja Hengen lahjan kautta.

Tämä evankeliumin kohta vie meidät kristillisen uskon kaikkein syvimpään ytimeen. Johannes Kastaja näkee Jeesuksen ja sanoo: “Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Nämä sanat eivät ole vain kaunis nimitys Kristuksesta. Ne avaavat koko hänen tehtävänsä maailmassa. Jeesus tahtoi opettaa, ettei hän tullut ainoastaan neuvomaan ihmistä tai näyttämään tietä parempaan elämään, vaan kantamaan sen synnin, jonka alla koko maailma huokaa.

Kun Johannes sanoo “maailman synnin”, hän ei puhu vain yksittäisistä rikkomuksista, vaan koko ihmiskuntaa läpäisevästä langenneisuuden tilasta.

Pyhä Athanasios Suuri opettaa, että synti ei ole vain tekojen lista, vaan kuoleman, turmeluksen ja Jumalasta vieraantumisen voima, joka on tarttunut ihmisluontoon. Jeesus tahtoi opettaa, että pelastus ei voi olla pinnallinen korjausliike. Tarvitaan Karitsa, uhri, joka ottaa pois sen, mitä ihminen ei itse voi kantaa loppuun asti.

Isät ovat nähneet tässä selkeän yhteyden Vanhan liiton pääsiäiskaritsaan ja temppelin uhreihin. Mutta Kristus ei ole vain yksi uhri muiden joukossa.

Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Kristus on sekä pappi että uhri: hän ei tarjoa jotakin ulkopuolista Jumalalle, vaan antaa itsensä. Jeesus tahtoi opettaa ristillään, että Jumalan rakkaus ei pysähdy ihmisen pahuuteen, vaan menee sen läpi ja voittaa sen sisältä käsin. Siksi Karitsa ei vain peitä syntiä hetkeksi, vaan ottaa sen pois.

Johannes jatkaa todistustaan sanomalla, että hän näki Hengen laskeutuvan taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäävän hänen päälleen. Tämä on tärkeä sana: Henki ei vain kosketa Kristusta hetkellisesti, vaan jää hänen päälleen.

Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen opettaa, että Kristus ihmiseksi tulleena ottaa vastaan Hengen meidän puolestamme, jotta sama Henki voisi vuodattaa elämänsä meihin. Jeesus tahtoi opettaa, ettei pelastus ole vain anteeksiantoa menneestä, vaan uuden elämän lahja nykyhetkessä.

Johannes sanoo vielä: “Hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä.” Tässä näkyy koko kirkon sakramentaalinen elämä. Vesi yksin ei pelasta, mutta Kristuksen lahjoittama Pyhä Henki tekee kasteesta uuden syntymän.

Pyhä Gregorios Naziansilainen opettaa, että Kristus ottaa pois synnin Karitsana ja jakaa jumalallisen elämän Hengen kautta. Toisin sanoen: hän ensin puhdistaa, sitten täyttää. Hän ensin vapauttaa, sitten jumalallistaa.

Johannes Kastajan todistus kutsuu meitä katsomaan Kristusta oikealla tavalla. Ei vain opettajana, ei vain ihmeidentekijänä, vaan Jumalan Karitsana ja Hengen antajana.

Sillä pelastus on juuri tätä: että Kristus ottaa pois maailman synnin omassa uhrissaan, vapauttaa ihmisen kuoleman ja syyllisyyden vallasta, kastaa hänet Pyhällä Hengellä ja liittää hänet Jumalan omaan elämään, niin että ihminen ei enää elä erossa Jumalasta, vaan hänessä ja hänestä. Aamen.