Mt 10:1; 5-8: Taivasten valtakunta on tullut lähelle

Taivasten valtakunta on tullut lähelle

Mt 10:1; 5-8

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Kristus kutsuu evankeliumissa kaksitoista opetuslastaan, antaa heille vallan saastaisia henkiä vastaan ja lähettää heidät julistamaan: “Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Samalla hän käskee heitä parantamaan sairaita, herättämään kuolleita, puhdistamaan spitaalisia ja ajamaan ulos riivaajia. Jakson ydin on tämä: Kristuksen lähetys ei ole vain sanallinen opetus, vaan pelastavan Jumalan valtakunnan konkreettinen läsnäolo, joka parantaa, vapauttaa ja kokoaa ihmisen takaisin Jumalan yhteyteen.

Herra kutsuu kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antaa heille vallan saastaisia henkiä vastaan sekä voiman parantaa kaikenlaisia tauteja ja vaivoja. Sitten hän lähettää heidät matkaan julistamaan: “Taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Tässä emme kuule vain kertomusta apostolien ensimmäisestä lähettämisestä, vaan näemme, mitä Kristus itse tahtoi antaa maailmalle. Hän ei tullut tarjoamaan vain uusia ajatuksia tai korkeita ihanteita, vaan tuomaan ihmiskunnan keskelle Jumalan valtakunnan todellisen voiman.

Mitä Jeesus tahtoi opettaa? Ensiksi sen, että pelastus ei ole abstrakti oppi, vaan Jumalan toimivaa läsnäoloa. Siksi hän ei käske opetuslapsia vain puhumaan, vaan myös parantamaan, puhdistamaan ja vapauttamaan. Missä Kristus tulee, siellä sairaus ei ole enää lopullinen, saastaisuus ei ole enää peruuttamaton, kuolema ei ole enää viimeinen sana eikä paha henki hallitse ihmistä rajattomasti. Taivasten valtakunnan läheisyys tarkoittaa juuri sitä, että Jumalan voima alkaa jo nyt murtaa langenneen maailman kahleita.

Toiseksi Jeesus tahtoi opettaa, että tämä lähetys alkaa Israelin keskeltä: “Menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneiden lampaiden luo.” Tämä ei tarkoita muiden kansojen hylkäämistä, vaan sitä, että Jumala pysyy uskollisena lupauksilleen. Pelastushistoria etenee järjestyksessä: ensin kutsutaan liiton kansa, sitten tämän kansan kautta kaikki kansat. Kristus osoittaa olevansa se Messias, jota Israel oli odottanut, mutta samalla hän avaa oven koko maailmalle.

Pyhät isät ovat selittäneet tämän kohdan hyvin tarkasti.

Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Kristus antaa opetuslapsille vallan vasta kutsuttuaan heidät ensin luokseen. Ensin on yhteys Kristukseen, sitten vasta lähetys. Kukaan ei voi kantaa Jumalan voimaa maailmaan, ellei hän ensin elä siitä itse.

Pyhä Hilarios Poitierslainen taas näkee sairaiden parantamisessa ja riivaajien karkottamisessa kuvan koko ihmiskunnan hengellisestä ennalleen asettamisesta: synti on sisäinen sairaus, demoninen valta ihmisen orjuus, ja Kristuksen evankeliumi tulee vapauttamaan ihmisen kokonaan.

Erityisen syvä on myös Herran sana: “Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.” Isät ovat nähneet tässä koko kirkollisen palvelun perustan. Armoa ei omisteta, sillä se on Jumalan lahja. Apostolit eivät ole armon herroja, vaan sen palvelijoita. Sama koskee kirkkoa kaikkina aikoina: se ei myy pelastusta, ei hallitse Kristuksen lahjoja kuin omaisuuttaan, vaan jakaa sen, minkä on itse saanut laupeudesta.

Pelastuksen kannalta tämä evankeliumi on hyvin lohdullinen. Se kertoo, ettei ihminen jää sairautensa, syntinsä tai sidonnaisuuksiensa vangiksi, jos hän kohtaa Kristuksen valtakunnan. Jeesus lähettää apostolinsa juuri kadonneiden luo. Hän ei etsi niitä, jotka jo kuvittelevat olevansa ehjiä, vaan niitä, jotka tietävät tarvitsevansa paimenta. Tässä on pelastuksen alku: ihminen tunnistaa olevansa kadonnut lammas ja antaa Kristuksen löytää itsensä.

Tämä evankeliumi kohta julistaa meille, että taivasten valtakunta on tullut lähelle myös nyt, kirkossa, pyhissä sakramenteissa, sanassa ja pyhien yhteydessä. Siksi älkäämme paetko Kristusta, vaan tulkaamme hänen parannettavikseen. Sillä hän, joka lähetti apostolit maailmaan, lähettää yhä kirkkonsa luoksemme samalla voimalla: parantamaan, vapauttamaan ja johtamaan meidät pelastukseen. Aamen.