Osallistuiko Juudas Iskariot ensimmäiseen ehtoolliseen suurena torstaina?

K. Osallistuiko Juudas Iskariot ensimmäiseen ehtoolliseen suurena torstaina? 

V. Kysymys siitä, osallistuiko Juudas Iskariot ensimmäiseen ehtoolliseen suurena torstaina, on herättänyt paljon keskustelua kirkkoisien ja raamatunselittäjien keskuudessa. Evankeliumit eivät anna yksiselitteistä vastausta, mutta kirkkoisät ovat pohtineet tätä kysymystä syvällisesti. Yleisesti voidaan sanoa, että useimmat kirkkoisät ja kommentaattorit uskovat Juudaksen osallistuneen ensimmäiseen ehtoolliseen, mutta hänen osallistumisensa merkitys ja sen vaikutukset ovat olleet heidän analyysinsä keskiössä.

 Synoptiset evankeliumit (Matt. 26:20–29, Mark. 14:17–25 ja Luuk.22:14–23)kertovat, että Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä aterialla, jonka Hän söi opetuslastensa kanssa. Näissä kertomuksissa ei suoraan sanota, että Juudas olisi poistunut ennen ehtoollisen asettamista. Matteuksen ja Markuksen evankeliumeissa Jeesus ilmoittaa, että yksi opetuslapsista tulee kavaltamaan Hänet, mutta tämä ilmoitus tapahtuu ennen ehtoollisen asettamista. Luukkaan evankeliumissa Jeesus puhuu kavaltajasta ehtoollisen asettamisen jälkeen: ”Mutta, katso, minun kavaltajani käsi on minun kanssani pöydällä” (Luuk. 22:21).

Johanneksen evankeliumissa ei kerrota ehtoollisen asettamisesta samalla tavalla kuin synoptisissa evankeliumeissa. Sen sijaan Johannes keskittyy jalkojen pesuun ja Jeesuksen keskusteluun opetuslasten kanssa (Joh.13). Johanneksen mukaan Juudas poistui aterialta heti sen jälkeen, kun Jeesus antoi hänelle palan leipää (Joh.13:26–30). Tämä viittaisi siihen, että Juudas ei ollut paikalla ehtoollisen asettamisen aikana.

Kirkkoisien opetukset asiasta vaihtelevat, mutta useimmat heistä katsovat, että Juudas osallistui ensimmäiseen ehtoolliseen. He kuitenkin korostavat, että hänen osallistumisensa oli hengellisesti merkityksetöntä tai jopa tuomion aiheuttavaa hänen kavallusaikeidensa vuoksi.

Augustinus opetti, että Juudas osallistui ensimmäiseen ehtoolliseen, mutta hänen osallistumisensa oli tuomion arvoista, koska hän ei ottanut ehtoollista vastaan vilpittömällä sydämellä. Augustinus kirjoitti: ”Juudas söi Herran leivän, mutta hän söi sen Saatanaa vastaan” (vrt. Joh.13:27, jossa sanotaan, että Saatana meni Juudakseen). Augustinus käytti Juudasta esimerkkinä siitä, että ulkoinen osallistuminen sakramenttiin ei hyödytä, ellei sydän ole oikeassa suhteessa Jumalaan.

 Johannes Krysostomos uskoi myös, että Juudas osallistui ehtoolliseen. Hän korosti, että Jeesus tarjosi Ehtoollisen jopa Juudakselle osoittaakseen ääretöntä rakkauttaan ja antaakseen Juudakselle viimeisen mahdollisuuden katumukseen. Krysostomos sanoi: ”Jeesus ei torjunut Juudasta, vaikka tiesi hänen kavallusaikeensa, vaan osoitti kärsivällisyyttä loppuun asti.” Hän näki Juudaksen osallistumisen osoituksena siitä, että Jumalan armo on tarjolla kaikille, mutta se voidaan myös torjua.

Kyrillos Aleksandrialainen oli myös sitä mieltä, että Juudas oli läsnä ehtoollisella. Hän korosti, että Juudaksen osallistuminen oli hengellisesti hyödytöntä, koska hän ei ottanut vastaan ehtoollisen lahjaa uskossa ja rakkaudessa. Kyrillos näki Juudaksen osallistumisen varoituksena siitä, että sakramenttien ulkoinen vastaanottaminen ilman oikeaa sydämen asennetta voi johtaa tuomioon.

Pyhä Ambrosius oli yksi niistä kirkkoisistä, jotka pohtivat mahdollisuutta, että Juudas poistui ennen ehtoollisen asettamista. Hän kuitenkin kallistui siihen näkemykseen, että Juudas oli paikalla, koska Jeesus ei olisi sulkenut ketään opetuslapsistaan pois tästä merkittävästä hetkestä, vaikka tiesi heidän heikkoutensa.
Useat kirkkoisät näkivät Juudaksen osallistumisen ehtoolliselle osoituksena Jumalan äärettömästä rakkaudesta. Jeesus tarjosi itsensä myös Juudakselle, vaikka tiesi tämän kavaltavan Hänet. Tämä korostaa, että Jumala antaa kaikille mahdollisuuden pelastukseen, mutta ihminen voi vapaasta tahdostaan torjua sen. Juudaksen osallistuminen toimii varoituksena siitä, että sakramenttien vastaanottaminen ilman uskoa, katumusta ja oikeaa sydämen asennetta voi johtaa tuomioon. Pyhä Paavali varoittaa tästä 1. Kor. 11:27–29:ssa: ”Joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljaa, on syyllinen Herran ruumiiseen ja vereen.”

 Juudaksen osallistuminen korostaa ehtoollisen universaalia luonnetta. Se on tarkoitettu kaikille, mutta sen vastaanottaminen edellyttää oikeaa hengellistä asennetta, jotta se voi tuoda siunauksen eikä tuomiota.

Useimmat kirkkoisät (kuten Augustinus, Krysostomos ja Kyrillos) siis uskoivat, että Juudas osallistui ensimmäiseen ehtoolliseen. Johanneksen evankeliumin kertomus Juudaksen poistumisesta ennen ehtoollisen asettamista on tulkittu symboliseksi tai kronologisesti joustavaksi.

 Juudaksen osallistuminen osoittaa:
– Jumalan rakkauden ja armon universaalisuuden.
– Varoituksen siitä, että sakramentit voivat tuoda tuomion, jos ne otetaan vastaan väärällä sydämen asenteella.
– Ihmisen vapaan tahdon merkityksen: armo voidaan torjua.

 Juudaksen osallistuminen muistuttaa, että sakramenttien ulkoinen vastaanottaminen ei riitä, vaan tarvitaan uskoa, katumusta ja sydämen vilpittömyyttä. Ehtoollinen on pelastuksen lähde niille, jotka ottavat sen vastaan oikealla tavalla, mutta se voi olla tuomion lähde niille, jotka lähestyvät sitä kelvottomasti.

Loppupäätelmä

Useimmat kirkkoisät opettavat, että Juudas Iskariot osallistui ensimmäiseen ehtoolliseen suurena torstaina. Hänen osallistumisensa oli kuitenkin hengellisesti hyödytöntä ja johti hänen tuomioonsa, koska hän ei ottanut ehtoollista vastaan uskossa ja rakkaudessa. Tämä tapahtuma on sekä osoitus Jumalan rakkaudesta että vakava varoitus siitä, että sakramenttien vastaanottaminen edellyttää oikeaa sydämen asennetta.