Jeesus Kristus tiesi, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta hän jätti meille esimerkin kastamalla itsensä 30-vuotiaana.Miksi Kirkko kastaa lapsia vastoin tätä esimerkkiä?

Ortodoksinen kirkko kastaa lapsia, koska se näkee kasteen ennen kaikkea Jumalan armon lahjana, joka liittää ihmisen Kristuksen ruumiiseen eli kirkkoon. Vaikka Herra Jeesus Kristus kastettiin aikuisena, kirkkoisät opettavat, että hänen kasteensa ei ollut samanlainen kuin kristillinen kaste, vaan se merkitsi uuden sakramentin perustamista ja oli osa hänen pelastustyötään. Lasten kaste perustuu kirkon ymmärrykseen kasteesta pelastuksen porttina ja Jumalan armon lahjana, joka ei riipu ihmisen iästä tai ymmärryksestä. Seuraavassa on ortodoksisten isien näkemyksiä ja vastauksia tähän kysymykseen.

1.Jeesuksen kaste ja sen merkitys
Herra Jeesus Kristus kastettiin Jordanissa Johanneksen toimesta, mutta tämä kaste ei ollut kristillinen kaste, vaan se liittyi hänen pelastustyöhönsä ja oli esimerkki nöyryydestä ja kuuliaisuudesta Jumalan tahdolle. Kristuksen kasteessa Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen ja Jumalan ääni julisti hänet rakkaaksi Pojaksi. Tämä oli merkki siitä, että hän aloitti julkisen palvelutyönsä ja valmisti tietä kristilliselle kasteelle.

Pyhä Johannes Krysostomos opettaa: ”Kristus ei tarvinnut kastetta puhdistuakseen synneistä, sillä hän oli synnitön. Hän kastautui, jotta hän voisi pyhittää veden ja tehdä kasteesta sakramentin, joka antaa Pyhän Hengen lahjan kaikille.” Kristuksen kaste oli ainutlaatuinen tapahtuma, joka liittyi hänen jumalalliseen tehtäväänsä, eikä sitä tule pitää mallina kristillisen kasteen iälle.

2. Kaste Jumalan armon lahjana
Ortodoksisessa teologiassa kaste nähdään Jumalan armon lahjana, joka ei riipu ihmisen ymmärryksestä tai henkilökohtaisesta uskosta. Kasteessa ihminen liitetään Kristukseen, puhdistetaan synnistä ja annetaan Pyhän Hengen lahja. Tämä lahja annetaan kaikille, myös lapsille, koska Jumalan armo ei ole sidottu ihmisen ikään tai kykyyn ymmärtää.

Pyhä Gregorios Nyssalainen kirjoittaa: ”Kaste ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan teko. Se antaa pelastuksen lahjan, joka ei riipu siitä, kuinka paljon kastettava ymmärtää.” Lasten kaste perustuu siihen, että kaikki ihmiset, myös lapset, tarvitsevat pelastusta ja Jumalan armoa.

 3. Vanhempien ja kirkon vastuu lasten puolesta
Ortodoksinen kirkkoisien traditio korostaa, että vanhemmilla ja kirkolla on hengellinen vastuu lasten puolesta. Kasteessa lapsi liitetään kirkkoon ja hänestä tulee osa Kristuksen ruumista. Koska lapsi ei vielä voi tehdä tietoisia valintoja, vanhemmat ja kummivanhemmat tekevät tämän valinnan hänen puolestaan ja lupaavat kasvattaa hänet kristillisessä uskossa.

Pyhä Johannes Krysostomos opettaa: ”Vanhemmat kantavat vastuun lastensa pelastuksesta. He tuovat lapsensa kasteelle, jotta he voivat saada Pyhän Hengen lahjan ja kasvaa Kristuksessa.” Kasteessa vanhemmat ja kummivanhemmat lupaavat opettaa lapselle uskoa ja auttaa häntä elämään kasteensa mukaisesti.

4. Apostolinen ja varhaiskirkon käytäntö
Lasten kaste on ollut osa kirkon käytäntöä jo apostolien ajoista lähtien. Apostolien kirjeissä ja varhaiskirkon teksteissä viitataan siihen, että koko perhekunta kastettiin, mukaan lukien lapset (esim. Ap.t. 16:15, 16:33; 1. Kor. 1:16). Kirkkoisät pitivät lasten kastetta luonnollisena jatkumona, koska lapset ovat osa kirkon yhteisöä.

Pyhä Irenaeus Lyonilainen (2. vuosisata) kirjoittaa: ”Kristus tuli pelastamaan kaikki, myös lapset ja imeväiset. Siksi myös lapset kastetaan ja liitetään pelastukseen.”
*Pyhä Augustinus (4. vuosisata) puolustaa lasten kastetta ja opettaa, että kasteessa lapset puhdistetaan perisynnistä ja saavat Pyhän Hengen lahjan.

5. Kaste ja perisynti
Ortodoksinen kirkko opettaa, että kaikki ihmiset syntyvät perisynnin vaikutuksen alaisina. Vaikka lapset eivät ole tehneet henkilökohtaisia syntejä, he kantavat perisynnin seurausta, joka erottaa heidät Jumalasta. Kasteessa tämä erottava vaikutus poistetaan, ja lapsi liitetään Kristukseen.

Pyhä Gregorios Teologi kirjoittaa: ”Kasteessa perisynnin vaikutus poistetaan, ja kastettu lapsi saa uuden elämän Kristuksessa. Miksi siis viivyttää tätä lahjaa?” Kasteessa lapsi saa Jumalan armon ja pelastuksen lahjan, joka auttaa häntä kasvamaan pyhityksessä.

6.Lapsen hengellinen kasvu kasteen jälkeen
Vaikka lapsi kastetaan ilman omaa tietoista uskoa, hänen hengellinen kasvunsa jatkuu koko elämän ajan. Kaste on alku, mutta vanhempien, kummivanhempien ja kirkon tehtävä on ohjata lasta elämään kristillisesti ja ymmärtämään kasteensa merkitys.

Pyhä Johannes Damaskolainen opettaa: ”Kasteessa lapsi saa armon siemenen, mutta tämä siemen tarvitsee hoitoa ja kasvatusta kasvaakseen ja tuottaakseen hedelmää.” Kasteen jälkeen lapsen hengellinen kasvu riippuu siitä, miten häntä kasvatetaan ja ohjataan kirkon yhteydessä.

7. Miksi lasten kaste?
Ortodoksisten isien mukaan lasten kastaminen perustuu seuraaviin periaatteisiin:
 Kasteessa Jumala toimii ja antaa pelastuksen lahjan riippumatta kastettavan iästä.  Vanhemmat ja kirkko kantavat hengellisen vastuun lasten puolesta ja tuovat heidät kasteelle, jotta he voivat saada pelastuksen lahjan. Lasten kaste on ollut osa kirkon käytäntöä jo apostolien ajoista lähtien. Kaste on alku lapsen hengelliselle elämälle, joka jatkuu vanhempien ja kirkon tuella.

Vaikka Jeesus kastettiin aikuisena, hänen kasteensa oli ainutlaatuinen osa hänen pelastustyötään eikä mallina kristillisen kasteen iälle. Ortodoksinen kirkko kastaa lapsia, koska kaste on Jumalan armon lahja, joka ei riipu ihmisen ymmärryksestä tai iästä. Lasten kaste perustuu apostoliseen traditioon, kirkon vastuuseen lasten puolesta ja perisynnin vaikutuksen poistamiseen. Vanhemmat ja kirkko ovat vastuussa lapsen hengellisestä kasvatuksesta, jotta hän voi kasvaa Kristuksessa ja elää kasteensa mukaisesti.