Miten suhtautua karismaattisiin liikkeisiin?

K: Ystäväni kutsui minut rukousryhmään, jota kutsutaan karismaattiseksi ryhmäksi. He ylistävät ja laulavat paljon ja puhuvat usein kovalla äänellä. Nämä karismaattiset liikkeet ovat uutta kirkossa, ja ne omaksuttiin ottamalla joitakin käytäntöjä protestanttisista kirkoista, joita kutsutaan helluntailaisiksi ja jotka tunnetusti rukoilevat Pyhää Henkeä. Ystäväni sanoo, että hän rukoilee nyt kielillä, mutta vieraalla kielellä, jota emme tunne. Viime kerralla, kun menin hänen kanssaan, aloin huutaa sanoessani Raamatun jakeita tai rukouksia. He sanovat, että se on Pyhä Henki. Onko tämä hyvä käytäntö? Pitäisikö minun lopettaa?

V: Tämä ei ole lainkaan hyvä käytäntö. Tämä ei ole Pyhän Hengen työtä. Kun Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle helluntaina ja jaetut kielet asettuivat jokaisen päälle, kun he olivat kokoontuneet yhteen, ja he alkoivat puhua eri kielillä, tämä oli tuolloin evankelioimisen tarkoitusta varten (vrt. Apostolien teot 2). Pyhä Henki lahjoittaa lahjoja seurakunnan tarpeiden mukaan, jotta seurakunta ja palvelijat olisivat varustettuja palvelutyötä varten. Kysy itseltäsi, mitä tarkoitusta varten oli, että joku ”huusi huutaessaan Raamatun jakeita tai rukouksia”. Mitä tarkoitusta on puhua kielellä, jota kukaan ei ymmärrä? Ketä rakennetaan tällaisella käytöksellä tai näillä käsittämättömillä sanoilla? Kirkossa ei ole kyse karismaattisista johtajista tai karismaattisista jumalanpalveluksista. Kirkko on Herran huone. Se on rukouksen ja palvonnan paikka, jossa me lähestymme Herraa pyhällä alttarilla katuvin sydämin ja nautimme pyhästä eukaristiasta.

”Heidätkin minä tuon pyhälle vuorelleni ja ilahutan heitä rukoushuoneessani, ja heidän polttouhrinsa ja teurasuhrinsa ovat otolliset minun alttarillani, sillä minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi.” (Jes. 56:7)

”Ja hän sanoi heille: ”Kirjoitettu on: ’Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi’, mutta te teette siitä ryövärien luolan.” (Mt. 21:13)