Happamattoman leivän käyttö ortodoksisessa Ehtoollisessa

K: Miksi ortodoksinen kirkko käyttää ehtoollisessa hapatettua leipää? Eikö ole järkevämpää käyttää happamatonta leipää, koska ehtoollinen asetettiin pääsiäisen aikaan?

V: Käytämme eukaristiassa hapatettua leipää, koska se on käytäntö, joka on periytynyt meille Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian kautta. Ortodoksinen kirkko noudattaa Johanneksen evankeliumin kronologiaa, jonka mukaan viimeinen ehtoollinen sijoittuu torstai-iltaan ennen sapatin alkamista ja pääsiäinen, joka osui perjantai-iltaan; länsimainen kristinusko taas noudattaa synoptisten evankeliumien kronologiaa, jonka mukaan viimeinen ehtoollinen ja pääsiäinen sijoittuvat samalle päivälle, torstaille. Tutkijat kiistelevät jonkin verran myös siitä, oliko Herramme Jeesuksen Kristuksen asettama viimeinen ehtoollinen peräisin kerran vuodessa pidetystä pääsiäisateriasta, jossa käytettiin vain happamatonta leipää, vai viikoittaisesta ateriasta, jossa käytettiin tavallisesti happamatonta leipää. On mahdollista, että tämä ateria osui päällekkäin pääsiäisaterian kanssa sinä iltana, jona Jeesus toimitti ehtoollisen. Tämä saattaa selittää, miksi roomalaiskatolinen kirkko käyttää happamatonta leipää, kun taas idän ortodoksinen kirkko käyttää hapatettua leipää. Joka tapauksessa sekä läntinen että itäinen perinne ovat yhtä mieltä siitä, että leivästä ja viinistä tulee eukaristian vietossa Kristuksen ruumis ja veri.