GREGORIOS PALAMAKSEN SUNNUNTAI

Tsasounan suunnalta

WWW. TSASOUNA. NET

GREGORIOS PALAMAKSEN SUNNUNTAI

Mk.2: 1-12

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Miksi me paastoamme? Miksi ryhdymme kieltäymyksiin? Miksi seisomme pitkissä jumalanpalveluksissa? Miksi rukoilemme? Niille meistä, jotka alamme epäillä ja horjua jo kahden viikon paaston jälkeen, Kirkko antaa meille tänään vastauksen. Tämä vastaus on pyhän Gregorios Palamaksen, Tessalonikan arkkipiispan persoonassa, joka eli 14. vuosisadan Kreikassa, ja jolle tämä paaston toinen sunnuntai on omistettu. Tessalonikassa vietetään yhä pyhän Gregorioksen juhlaa kantamalla hänen jäännöksiään ristisaatossa läpi kaupungin merimiesten ja poliisien seuratessa kulkuetta. Saatamme ihmetellä, miksi hänen maallisille jäännöksilleen yhä osoitetaan niin suurta kunnioitusta.

Lähellä Tessalonikaa olevan Kavallan kaupungin takana kukkuloilla on vieläkin nähtävissä kallioluola, joka oli pyhän Gregorios Palamaksen kotina ennen kuin hänet asetettiin arkkipiispaksi. Juuri tuossa luolassa hän vietti vuosia paastoten ja rukoillen. Ja siellä välittämättä ruumiistaan ja sen sijaan muokaten ja huolehtien sydämensä puhtaudesta ja sen tähden myös ymmärryksestään, hän sai vastaan ottaa Pyhän Hengen lahjat ja tuli tuntemaan Jumalan.

Samaan aikaan kuin pyhä Gregorios eli äärimmäisessä paastossa ja rukouksessa, siellä oli myös viisas filosofi, hellenisti hänkin, kreikkalainen nimeltään Varlam. Hän sanoi, että loogisesti oli mahdotonta tuntea Jumalaa, onhan Jumalaa mahdotonta määritellä ja Hän on inhimilliselle järjelle luoksepääsemätön. Kuultuaan ja tutkisteltuaan Varlamin filosofiaa pyhä Gregorios havaitsi ns. Varlamin logiikan jumalanpilkaksi, harhaopiksi. Hän havaitsi, että Varlamilta puuttui sydämen puhtaus ja siksi hänen ymmärryksensä ja logiikkansa oli jumalatonta, joka luotti ainoastaan omiin mielen voimiin ja kuvitteluun, luomakuntaan perustuviin järjen voimiin, ei Luojan antamaan viisauteen.

Sillä jos Varlam olisi oikeassa, silloin koko Kristuksen työ puolestamme, Hänen sikiämisensä ja syntymisensä ihmiseksi, Hänen ympärileikkaamisensa, temppeliin tuomisensa, kasteensa, ristiinnaulitsemisensa, ylösnousemisensa, taivaaseenastumisensa, Pyhän Hengen lähettäminen helluntaina olisi hyödytöntä, ne kaikki olisivat aivan turhaa. Toisin kuin Valama pyhä Gregorkos sanoi, että koska Kristus Luoja oli tullut ihmiseksi ja osaksi luomakuntaa, Hän oli antanut ihmisluonnolle mahdollisuuden tulla pyhäksi – Hänen oman luontonsa kaltaiseksi. Lähettämällä Pyhän Hengen Hän oli antanut meille pääsyn inhimillisessä luonnossamme pyhyyteen. Aivan kuten tunnemme auringon sen lämpö- ja valoenergioiden kautta, niin Jumalankin voi tuntea Pyhän Hengen luomattomien energioiden kautta.

Yksinkertaisesti, jos torjumme tämän pyhän Gregorikseen opetuksen, kiellämme samalla kaikki Kristuksen teot puolestamme ja siksi myös Pyhän Hengen tulemisen. Valamin filosofia tarkoittaisi sitä, että emme voi tuntea Jumalaa, että paastoaminen ja rukoileminen ovat turhaa. Todellisuudessa Varlamin filosofia oli Jumalan kieltämistä ja sen vuoksi viime vuosisadan ateismin ja epäuskon kulmakivi kaikkine joukkotuhoamisineen ja kansanmurhineen, joilla oli satoja miljoonia uhreja. Todellisuudessa Varlamin filosofia on perustana kaikille niille nykyajan ajatuksille ja ideologioille, jotka sanovat, ettei Jumalaa ole, että ihminen on yksin ja yksinomaan maailmankaikkeuden pää, sillä ei ole mitään suurempaa kuin ihminen — että hän ikään kuin taianomaisesti loi itsensä tyhjään ja ilman jumalaa olevaan maailmankaikkeuteen.

Pyhä Gregorios ilmaisi vastustavansa Varlamia. Hän vakuutti, että ihmisessä itsessään on kaksi taipumusta, toinen hyvään ja toinen pahaan. Taipumus hyvään kuitenkin voi kehittyä ihmisessä vain saamalla Jumalan armon, Jumalan meille lähettämän jumalallisen energian, jonka voi vastaanottaa siinä määrin kuin sydämemme ja ymmärryksemme ovat tarpeeksi puhtaita armon vastaanottamiseen. Mutta tämä armo, joka valaisee ja kirkastaa meidät, voi tulla meihin ainoastaan, jos kadumme, jos hyväksymme paastoamisen ja rukouksen, kyyneleiden ja itseuhrautumisen menetelmän.

Meidän on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että pyhän Gregorioksen ajatukset, jotka käyvät yksityiskohtaisesti ilmi hänen kirjoituksistaan, eivät ole vain ajatuksia, eivät vain jotakin muuta filosofiaa Varlamin tapaan, vaan ne perustuvat hänen kokemuksiinsa, ne ovat jumalallista innoitusta. Hän ei opettanut ideasta, vaan todellisuudesta, jonka hän oli kokenut askeettina tuossa luolassa, jossa voimme käydä tänäkin päivänä. Ja on tosiasia, että pyhän Gregorioksen ihmeitätekeviä jäännöksiä kuljetetaan ristisaatossa Tessalonikan kaduilla meidänkin aikanamme, ei Varlamin armoa vailla olevaa luupölyä.

Se on kirkon todellisuutta, se on Jumalan energioiden armoa, se on pyhyyttä, tietoa ja kokemusta Jumalasta, ei kuvitelmaa, ei mielikuvituksen ja järjellisen tutkimisen hedelmää, vaan Jumalan todellisuutta, jonka ne, jotka ovat puhtaat sydämeltään ja mieleltään, ovat kokeneet ja ymmärtäneet. Sillä on kirjoitettu: “Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan”. Ja tämä on juuri kaikkien todellisten kristittyjen sydänten ja ymmärryksen päämäärä.

Pyhä Gregorios, rukoile Jumalaa puolestamme!

Aamen.