Isien opetuksia

Nilus Siinailainen:Rukouksesta ja taistelusta himoja vastaan

Pyhä Nilus oli syntyisin Antiokiasta. Hänen syntyperänsä ja henkilökohtaiset ominaisuudet korottivat hänet pääkaupungin prefektiksi, mutta hänen henkensä pyrkimys ei ollut sopusoinnussa viran vastuullisuuden ja kaupungin elämäntavan kanssa. Siitä johtuen yhteistuumin vaimonsa kanssa (jonka kanssa hänellä oli jo kaksi lasta), hän luopui maailmasta viettääkseen erakkoelämää ja suuntautuen kulkemaan pelastuksen polkua. Vuonna 390, ottaen mukaansa poikansa Theoduloksen, hän asettui aloilleen Siinaille, kun taas hänen vaimonsa ja tyttärensä löysivät hiljaisuuden paikan eräässä Egyptin luostareista.

Pyhä Nilus vietti äärimmäisen ankaraa elämää: poikansa kanssa he kaivoivat asuinluolan paljain käsin, ja pysyivät hengissä ilman leipää villiyrttikasvillisuudella. Kaiken aikansa he viettivät rukouksessa raamattua tutkien, Jumalaa mietiskellen ja työskennellen.

Erään kerran barbaarit hyökkäsivät Siinaille ja ottivat Theoduloksen vangiksi. Onneksi tämä koettelemus ei kestänyt kauan kun Theodulos yhdessä muiden vankien kanssa myytiin Eluzin kaupunkiin, jossa asui monia kristityitä. Tämän kaupungin piispa maksoi heidät vapaiksi ja Theodulos palasi rakastamaansa Siinain erämaahan.

Pyhä Nilus eli noin 60 vuotta erämaassa ennen kuin kuoli vuonna 450.

Monien hänen teoksiensa joukossa ovat: “Rukouksesta”, “Ajatuksista, jotka johtavat vapaaksi turmeluksesta” ja “Kahdeksasta pahasta hengestä”. Näistä viimeksi mainittu paljastaa vaiheittain kahdeksan päähimoa, jotka vaivaavat jokaisen henkeä ja jokaista meitä: ahneus, lihallinen himo, rahanhimo. viha, suru, epätoivo, turhamaisuus ja ylpeys. Näiden himojen ominaisuuksien tunteminen helpottaa tunnistamaan ne sisimmässään, ja sen seurauksena auttaa aloittamaan niiden vastustamisen.

(valikoiden)

Miten tulee rukoilla

Älä rukoile, että kaikki olisi mielesi mukaista, koska se ei ehkä ole aina sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa – vaan parempi on rukoilla “tapahtukoon Sinun tahtosi”, ja kaikissa asioissa rukoile tällä tavoin, koska Hän aina haluaa kaikkea hyvää ja sinun sieluasi hyödyttävää.

Sen sijaan, että sallisin Jumalan järjestää asiat parhaakseni, toisinaan epäviisaasti pakotan Jumalaa rukouksillani, pyytämällä Häneltä sitä ja tätä. Myöhemmin saatuani pyytämäni jään valittamaan, koska asiat eivät olleetkaan sellaisia kuin ajattelin niiden olevan.

Siksi älä valita, jos et saa heti Jumalalta, mitä pyysit. Hän tahtoo antaa sinulle suuremman hyödyn pakottamalla pysymään sinut kärsivällisenä rukouksessa edessään. Koska mikä voisi olla suurempaa kuin keskustelu Jumalan kanssa ja yhteys Hänen kanssaan?

Armollisena heikkoutemme suhteen Pyhä Henki tulee meihin silloinkin kun emme ole puhtaita, ja jos hän tapaa mielemme jatkuvassa rukouksessa, Hän silloin laskeutuu siihen ja karkottaa ajatusten ja toiveiden koko joukon, taivuttamalla siten mieltämme puhtaaseen rukoukseen

Älä rukoillessasi kuvittele Jumalalle mitään hahmoa tai muotoa äläkä salli mielesi hyväksyä mitään muotoa, vaan lähesty Yliaistillista yliaistillisella tavalla – ja olet pääsevä yhteyteen Hänen kanssaan.

Varo vihollisen pauloja, koska joskus aidon ja rauhallisen rukouksen aikana outo ja vieras kuva ilmestyy yht´äkkiä. Vihollinen tekee näin johtaakseen sinut itserakkauteen, juurruttamalla ajatuksen, että luultavasti Jumala ilmestyi sinulle. Älä kuvittele, että Jumalan Olemus täyttää avaruuden, että sillä on ulottuvuus tai muoto, koska sillä ei ole määrää eikä hahmoa.

Tiedä, että enkelit auttavat meitä rukoilemaan seisomalla vierellämme niiden aikana, riemuiten ja rukoillen puolestamme. Mutta jos olemme huolettomia ja otamme vastaan synnillisiä ajatuksia, murehdutamme enkeleitämme. Koska, sen sijaan että he ovat antaneet itsensä toimimaan puolestamme, me olemme liian laiskoja rukoilemaan Jumalaa omasta puolestamme. Vielä pahempaa on, että laiminlyömällä Jumalan palvelemisen ja selvästikin kääntämällä selkämme Luojallemme, käymme keskustelua epäpuhtaiden demonien kanssa.

Taistelu himoja vastaan

Ahneus

Hedelmän alku on kukinto, ja tuloksia tuottavan elämän alku on itsensä hillitseminen. Riittävä ainemäärä täyttää säiliön, mutta vatsa, silloinkaan kun se on halkeamaisillaan, ei sano: riittää. Niukasti ravittu ruumis on kuin hyvätapainen ratsu – se ei koskaan paiskaa maahan ratsastajaa. Niin kuin kuollut vihollinen ei saa aikaan pelkoa, niin ei paastoamalla alistettu ruumiskaan häiritse sieluasi.

Pitkäksi aikaa viljelemättä jätetty maa versoo rikkaruohoja kun taas ahne mieli synnyttää häpeällisiä ajatuksia. Paljon polttopuita saa aikaan roihun, kun taas paljo ruoka kasvattaa himoa.

Älä sääli ruumistasi sen valittaessa uupumustaan äläkä ruoki sitä hyvällä ruokahalulla ilahduttaen ruualla, koska jos se takaisin voimansa, se nousee sinua vastaan leppymättömään taisteluun.

Aivan kuin juuriversot muut himot saavat alkunsa ahneudesta, ja yhdessä ahneuden kanssa hyvin pian haarautuvat paheiden puuksi.

On ihailtavaa pysyä välttämättömyyden rajoissa ja yrittää kaikin voimin olemaan rikkomatta näitä rajoja. Jos himo taivuttaa yksilöä – jopa aivan pienessä määrin – lihallisten nautintojen suuntaan, silloin eivät runsaat ohjeetkaan kykene samaan häntä takaisin, koska välttämättömyyden rajojen takana ei ole mitään rajoja, vaan jatkuva huoli ja touhu, joka rajattomasti lisää kunkin ponnisteluja himon tyydyttämiseen – aivan kuin liekki, joka kasvaa lisättäessä polttopuita.

Ruumiillinen itsekieltäytymisesi tulisi korvata moraalisella päämäärällä, jotta oppisit itkemään sydämessäsi syntejäsi.

Kohtuudessa pysyttelevä vatsa edistää tarmoa rukouksessa, kun taas täysi vatsa johtaa uneliaisuuteen. On mahdotonta löytää tuoksua mädästä tai puhdasta mietiskelyä ahmatista. Palava suitsutus täyttää ilman aromillaan, kun taas kohtuutta noudattavan henkilön rukous – Jumalan tuoksulla.

Rahanhimo

Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Kuin sairas oksa se tuottaa monia muita himoja (ärtyneisyyttä, vihaa, kateutta, valheellisuutta, teeskentelyä, turhamaisuutta ja muita). Sen vuoksi muiden himojen perin juurin hävittämiseksi henkilön täytyy ensiksi kiskoa ulos niiden juuret.

Meri ottaessaan vastaan monien jokien vedet ei tulvi yli, ja ahneiden toiveita ei tyydytä hänen lisääntyvä mammonansa. Kaksinkertaistettuaan omaisuutensa hän kaksinkertaistaa sen uudelleen – koskaan lakkaamatta lisäämästä varallisuuttaan kunnes äkillinen kuolema lopettaa hänen hyödyttömät pyrkimyksensä.

Maallisia tavaroita kokoamaton elää huolista vapaata elämää, kun taas materialistia vaivaa rikkauksista huolehtimisen parantumaton sairaus. Jos et alista sydäntäsi aineellisen huolille, vangitset silloin koko synnillisten ajatusten paljouden. Jos luovut toiveistasi kerätä lisää, silloin voit luopua rististäsi ilman hämminkiä.

Vanhuus ja sairaus aiheuttavat himon koota, niin että Jumalaan luottamisesi sijasta alat luottaa omaisuuteen. Usko on varmasta vakaumuksesta ja kärsivällisestä Jumalaan apuun luottamisesta koostuva omaisuus. Luopuessasi kaikesta omistamisesta ole varuillasi: ahneet ajatukset alkavat vaivata sinua köyhtymisesi vuoksi – ennustaen köyhyyttä, häpeää ja puutetta kaikesta – jota luopuisit tavoittelemasta hyvettä. Jos kuitenkin tarkastelet itsekieltäymyksen logiikkaa, olet huomaava, että se, mistä sinua arvostellaan juuri kutoo sinulle taivaallisen kruunun.

Luopumalla maallisista asioista kääntykäämme hengellisten lahjojen puoleen. Kuinka kauan aiomme pysytellä lapsellisissa leikeissä ja siten jäädä vaille kehittynyttä tapaa ajatella. Jos on outo osoitus aikuisuudesta istua tuhkakasalla ja piirrellä lapsellisia kuvia nokeen, on vielä enemmän sitä nähdä ikuisista siunauksista nauttimaan kutsuttujen ihmisten ponnistelevan maallisten huolien tuhkaa.

Syynä tähän sekaantumiseen on se, että me kuvittelemme ettei ole tärkeämpää kuin se mikä on silmin nähtävissä – ymmärtämättä olemassa olevien etujen merkityksettömyyttä ja tulevien siunauksien ylivoimaisuutta – ja nykyisen kimalluksen sokaisemana pidämme siitä kiinni kaikin voimin.

Maallisten huolien keikuttamasta laivastamme heittäkäämme pois lasti pelastaaksemme aluksen ohjaaja – mielemme. Jos myrskyn aikana matkustajat laivalla pelastaakseen henkensä – omin käsin – alkavat heittää yli laidan jopa kaikkein arvokkainta omaisuuttaan, miksi emme paremman elämän vuoksi sysäisi pois sitä, mikä vetää meitä syvyyteen? Miksi pelkomme Jumalaa kohtaan ei ole yhtä suuri kuin merta kohtaan? Sen vuoksi pyydän teitä hartaasti luopumaan kaikesta maallisesta. Kilpapainijat eivät astu kehään moitteettomasti pukeutuneina, koska kilpailun säännöt vaativat heidän olevan alastomia. Olipa kuuma tai kylmä – he menevät kehään sillä tavoin riisuen vaatteet taakseen. Jos yksikään heistä kieltäytyy riisumasta, hänet velvoitetaan kieltäytymään osallistumasta kilpailuun.

Täydellisyyden saavuttaneelle sielulle on luonnollista olla huolehtimatta maallisista asioista, kun taas täynnä himoja oleva sielu vaivaa sieluaan huolilla. Emme pidä pääoman kasaamattomuutta tavallisena köyhyytenä – joka tulee olosuhteiden yhdistelmistä ja saattaa köyhtyneen henkilön epätoivoon – vaan vapaaehtoista päätöstä tyytyä vähään.

Muinaiset pyhät olivat omaisuudettomia siinä määrin, että he valitsivat kodittoman ja kiertelevän elämänmuodon, söivät, mitä luonnolla oli tarjottavana ja nukkuivat missä ja miten sattui. Heillä ei ollut taloja, ei ruokailuhuoneita ja heidän vaatteenaan oli lampaannahka. He innokkaasti noudattivat Kristuksen neuvoa joka suhteessa: “Katsokaa taivaan lintuja…” (Mt.6:26). He aidosti uskoivat, että kun ihminen on Jumalalle mieluinen ja pitää huolen ensisijaisesti Jumalan valtakunnan saavuttamisesta, kaikki ruumiille välttämätön seuraa sitä itsestään.

Viha, suru ja ylpeys

Kristus taivuttaa päänsä kärsivällisen sielun puoleen, ja levollisesta sielusta tulee Pyhän Kolminaisuuden asunto.

Tämän mailman rakastajalla on paljon suruja, kun taas sen yläpuolella seisova on aina iloinen.

Ylpeys nostaa kopean sielun suuriin korkeuksiin ja sieltä suistaa hänet alas kuiluun. Mädäntynyt sato on viljelijälle arvoton ja hyväntahtoisuus ylpeän taholta on Jumalalle hyödytön.

Tuomitsemattomuudesta

Hurskas ihminen ei ole sellainen joka osoittaa monille hyväntahtoisuutta, vaan sellainen joka ei loukkaa ketään

(suom. Raimo Sissonen)