1 Kor 1:1-9: Kutsutut pyhät Kristuksessa

Kutsutut pyhät Kristuksessa

1 Kor 1:1-9

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tässä epistolan alkutervehdyksessä pyhä Paavali ei vain aloita kirjettään kohteliaasti, vaan tiivistää jo ensi riveillä koko kristillisen elämän perustan: kirkko on Jumalassa pyhitetty kansa, kutsuttu Kristuksessa, rikastettu Hänen armollaan ja kutsuttu odottamaan Herran ilmestymistä uskollisesti loppuun asti. Vaikka Korintin seurakunnassa oli paljon ongelmia, Paavali aloittaa muistuttamalla siitä, mitä Jumala on jo tehnyt. Näin hän opettaa, että kristillinen elämä ei ala ihmisen omasta onnistumisesta, vaan Jumalan kutsusta ja uskollisuudesta.

Pyhä Paavali puhuttelee Korintin seurakuntaa sanoilla, jotka ovat täynnä hengellistä syvyyttä: “Teille, jotka olette pyhitetyt Kristuksessa Jeesuksessa ja kutsutut olemaan pyhiä.” Tämä on jo itsessään suuri ilmoitus. Kristityksi tuleminen ei tarkoita vain uuden opin omaksumista tai tietyn uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä. Se tarkoittaa, että ihminen erotetaan Jumalalle, pyhitetään Hänen yhteyteensä ja kutsutaan elämään todeksi sitä, mitä hänelle on lahjoitettu.

Mitä Jeesus halusi opettaa tämän apostolisen sanan valossa? Herra opetti koko toimintansa ajan, ettei ihminen pelasta itseään. Hän kutsui opetuslapsensa, ei siksi, että he olisivat jo olleet täydellisiä, vaan siksi, että Hän tahtoi tehdä heistä omiaan. Hän sanoi: “Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” Tässä on koko tämän apostolisen kohdan ydin. Kirkko ei synny ihmisen aloitteesta ylöspäin, vaan Jumalan lahjasta alaspäin. Meidät on kutsuttu, pyhitetty ja asetettu Kristuksen yhteyteen.

Paavali kiittää Jumalaa siitä, että korinttilaiset ovat rikastuneet Kristuksessa “kaikessa puheessa ja kaikessa tiedossa” ja ettei heiltä puutu mitään armolahjaa. Mutta samalla hän ohjaa katseen pois lahjoista Lahjoittajaan. Armolahjat eivät ole pelastuksen perusta, vaan Jumalan työn merkkejä. Pelastuksen perusta on itse Kristus, jonka yhteyteen meidät on kutsuttu.

Apostoli sanoo myös, että Herra on vahvistava uskovia loppuun asti, niin että he ovat nuhteettomat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen päivänä. Tämä on valtavan lohdullinen sana. Se tarkoittaa, ettei kristityn elämä lepää vain oman tahdonvoiman varassa. Jumala, joka on kutsunut, myös vahvistaa. Hän ei jätä kesken sitä, minkä on aloittanut.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita hengellistä välinpitämättömyyttä. Päinvastoin: juuri Jumalan uskollisuus velvoittaa meitä vastaamaan Hänelle uskollisuudella. Pelastus ei ole mekaaninen tila, vaan elävä yhteys Kristukseen. Siksi apostoli huipentaa kaiken tähän: “Jumala on uskollinen, hän, jonka kautta teidät on kutsuttu hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, yhteyteen.”

Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Paavali nostaa heti alussa esiin Jumalan armon, jotta seurakunta ei ylpeilisi itsestään. Kaikki hyvä, mikä kirkossa on, on lahjaa. Isät huomauttavat myös, että ilmaus “kutsutut pyhät” ei tarkoita vain harvoja poikkeuksellisia ihmisiä, vaan koko kirkon todellista kutsumusta.

Pyhät isät näkevät tässä myös sakramentaalisen ulottuvuuden: pyhitys ei ole vain ajatus, vaan todellisuus, joka alkaa kasteessa, vahvistuu eukaristiassa ja kasvaa askeesin, rukouksen ja katumuksen kautta.

Pelastuksen näkökulmasta tämä apostolinen kohta on syvästi rohkaiseva. Se muistuttaa meitä, että emme aloita hengellistä elämää tyhjästä emmekä kanna sitä yksin. Jumala on jo kutsunut meidät, pyhittänyt meidät ja asettanut meidät Poikansa yhteyteen.

Mutta juuri siksi meitä kutsutaan myös elämään tämän lahjan mukaisesti. Pelastus ei ole vain syntien anteeksianto menneisyydessä eikä vain toivo tulevaisuudessa. Se on nykyhetkessä elettävä osallisuus Kristukseen. Kun pysymme Hänessä, armolahjat löytävät paikkansa, tieto nöyrtyy viisaudeksi ja elämä alkaa muuttua pyhyydeksi.

Tämän  apostolisen kohdan ydin on siis tämä: kirkko elää Jumalan kutsusta, Kristuksen pyhittävästä armosta ja Jumalan uskollisuudesta, joka kantaa loppuun asti. Autuas on se, joka ei rakenna itseensä, vaan pysyy Kristuksen yhteydessä — sillä juuri siinä ihminen kasvaa kohti pelastusta. Aamen.