Apt 12:17; 21-26: Kirkko elää kuuliaisuudesta ja rukouksesta

Kirkko elää kuuliaisuudesta ja rukouksesta

Apt 12:17; 21-26

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tämä apostolien tekojen kappale vie meidät Kristuksen taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksen väliseen aikaan. Opetuslapset palaavat Öljymäeltä Jerusalemiin, kokoontuvat yläsaliin ja pysyvät yksimielisesti rukouksessa yhdessä Jumalansynnyttäjän Marian ja muiden uskovien kanssa. Juudas on langennut pois apostolien joukosta, ja hänen tilalleen valitaan Mattias. Tämä ei ole vain hallinnollinen tapahtuma, vaan syvä kuva Kirkon elämästä: Kristus on noussut taivaisiin, mutta Hänen ruumiinsa, Kirkko, jatkaa maan päällä rukouksessa, järjestyksessä ja Pyhän Hengen odotuksessa.

Vaikka Kristus ei tässä jaksossa puhu suoraan, opetuslapset toimivat Hänen opetuksensa mukaisesti. Hän oli käskenyt heidän pysyä Jerusalemissa, kunnes heidät puetaan voimalla korkeudesta. He eivät lähde heti omiin hankkeisiinsa, eivät rakenna valtakuntaa inhimillisellä innolla, vaan odottavat. Tämä odottaminen ei ole passiivisuutta, vaan rukouksellista kuuliaisuutta.

Jeesus halusi opettaa, että Kirkon voima ei synny strategiasta, lukumäärästä eikä ihmisen lahjakkuudesta, vaan Pyhästä Hengestä. Siksi apostolit kokoontuvat yhteen. He eivät hajoa pelon, pettymyksen tai Juudaksen kavalluksen tähden. He kantavat haavan, mutta eivät anna haavan tuhota yhteyttä.

Mattiaan valinnassa näkyy myös Kristuksen opetus apostolisesta jatkuvuudesta. Apostoli ei ole itse itsensä lähettämä uskonnollinen vaikuttaja, vaan todistaja, joka on elänyt Kristuksen kanssa ja joka asetetaan palvelukseen rukouksen kautta. Kirkko ei perustu yksityiseen mielipiteeseen, vaan yhteiseen uskoon ja Kristuksen ylösnousemuksen todistamiseen.

Pyhät isät näkivät tässä tekstissä sekä vakavan varoituksen että suuren lohdutuksen. Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Pietari ei toimi yksinvaltiaana, vaikka hän puhuu veljien keskellä. Hän johtaa Kirkkoa kuunnellen kirjoituksia ja koko yhteisöä. Tämä osoittaa isien mukaan, että Kirkon järjestys ei ole vallankäyttöä, vaan palvelua totuudessa.

Juudaksen kohtalo oli isille pelottava muistutus siitä, että Kristuksen läheisyys ulkoisesti ei vielä pelasta ihmistä, jos sydän irtautuu Hänestä. Juudas kuuli opetuksen, näki ihmeet ja sai apostolin kutsumuksen, mutta ahneus ja pimeä tahto veivät hänet pois yhteydestä. Isät eivät kuitenkaan pysähdy epätoivoon. Mattiaan valinta osoittaa, että Jumalan suunnitelma ei kaadu ihmisen lankeemukseen. Kirkko haavoittuu, mutta Pyhä Henki parantaa ja täydentää.

Arvan heittämistä isät eivät ymmärtäneet sattuman palvontana, vaan rukouksellisena luottamuksena Jumalaan ennen helluntain täyttä Hengen vuodatusta. Apostolit sanovat: ”Herra, sinä tunnet kaikkien sydämet.” Kirkko tunnustaa, että todellinen kutsumus ei ole ihmisten suosion varassa, vaan Jumalan sydämet tuntevassa tahdossa.

Tämä epistola puhuu meille erityisesti silloin, kun Kirkossa tai omassa elämässämme koemme haavoja, pettymyksiä ja pettämistä. Juudaksen lankeemus muistuttaa, että kukaan ei pelastu pelkällä ulkoisella läheisyydellä pyhiin asioihin. Voi olla lähellä alttaria, evankeliumia ja sakramentteja, mutta jos sydän kiintyy ahneuteen, ylpeyteen ja katkeruuteen, se alkaa kulkea pois Kristuksesta.

Mutta Mattias julistaa toivoa. Jumala voi täyttää tyhjän paikan. Hän voi parantaa sen, minkä synti rikkoi. Hän voi nostaa uuden todistajan sinne, missä toinen on langennut. Pelastuksemme tie on sama kuin yläsalin tie: pysyä Kirkon yhteydessä, rukoilla yksimielisesti, kuunnella kirjoituksia ja odottaa Pyhän Hengen voimaa.

Meidänkin sydämessämme on oltava yläsali — paikka, jossa emme pakene Jumalaa emmekä toisiamme, vaan odotamme armoa. Kun seisomme liturgiassa, emme ole yksityisiä etsijöitä, vaan apostolisen Kirkon jäseniä. Meitä kutsutaan ylösnousemuksen todistajiksi omassa elämässämme.

Pysykäämme siis rukouksessa. Varjelkaamme sydäntämme Juudaksen tieltä. Ottakaamme vastaan Mattiaan kutsu uskolliseen palveluun. Sillä Kristus, joka nousi taivaisiin, ei jättänyt Kirkkoaan orvoksi, vaan valmistaa sen Pyhän Hengen voimalla pelastuksen todistajaksi maailmassa. Aamen.