Apt 10:44-11:10: Pyhä Henki avaa Kirkon kaikille kansoille

Pyhä Henki avaa Kirkon kaikille kansoille

Apt 10:44-11:10

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tässä apostolien tekojen tapahtumassa Pyhä Henki laskeutuu Korneliuksen kotiin niiden päälle, jotka kuuntelevat Pietarin sanaa. Juutalaiset uskovat hämmästyvät, sillä Hengen lahja vuodatetaan myös pakanoille. Sitten Pietari kysyy: ”Ei kai kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?” Tämän jälkeen hän joutuu Jerusalemissa selittämään, miksi oli mennyt ympärileikkaamattomien luo ja syönyt heidän kanssaan. Pietari kertoo näyn astiasta, joka laskeutui taivaasta, ja Jumalan äänen: ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.”

Jeesus oli ennen taivaaseenastumistaan käskenyt apostoleja tekemään kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen ja kastamaan heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tässä lukukappaleessa tuo käsky toteutuu näkyvästi. Pyhä Henki itse todistaa, ettei evankeliumi ole vain yhden kansan etuoikeus, vaan koko maailman pelastus.

Kristus halusi opettaa, ettei ihminen saa rakentaa rajoja sinne, missä Jumala avaa oven. Juutalaisten puhtaussäännöt olivat aikanaan kasvattaneet Israelia eroon epäjumalanpalveluksesta, mutta Kristuksessa niiden syvin tarkoitus täyttyy. Todellinen puhtaus ei ole enää ulkoista erottelua, vaan sydämen puhdistumista Pyhässä Hengessä.

Pietarin näky ei opeta välinpitämättömyyttä syntiä kohtaan. Se ei sano: kaikki on yhdentekevää. Se sanoo: älä kutsu ihmistä epäpuhtaaksi, kun Jumala kutsuu häntä puhdistukseen. Kristuksen veri kykenee puhdistamaan sen, mitä me pidämme mahdottomana.

Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Pyhä Henki laskeutui pakanoihin ennen kastetta, jotta kukaan ei voisi vastustaa heidän vastaanottamistaan Kirkkoon. Jumala ikään kuin vastaa etukäteen ihmisten epäilyksiin. Hän osoittaa teoillaan, että Korneliuksen perhe ei ole ulkopuolella Hänen armonsa piiristä.

Isät näkivät tässä myös Kirkon katolisuuden eli yleismaailmallisuuden. Kirkko ei ole heimouskonto, kulttuurinen perintökerho tai tietyn kansan omaisuus. Se on Kristuksen ruumis, johon kaikki kansat kutsutaan. Pyhä Irenaeus opetti, että Kristus kokoaa hajalleen joutuneen ihmiskunnan takaisin yhdeksi Jumalan perheeksi. Babelin hajotus alkaa parantua helluntain ja Korneliuksen kodin tapahtumissa.

Samalla isät pitivät tärkeänä, että Hengen lahja ei tee kastetta tarpeettomaksi. Pietari ei sano: koska Henki on tullut, kastetta ei tarvita. Päinvastoin, hän käskee kastaa heidät. Armo johtaa Kirkon sakramentaaliseen elämään, ei siitä pois. Henki kokoaa ihmiset näkyvään yhteyteen, pyhään kasteeseen, Ehtoolliseen ja apostoliseen uskoon.

Tämän epistolan opetus paljastaa, kuinka helposti sydämemme kaventuu. Saatamme ajatella, että Jumalan armo kuuluu meille ja meille kaltaisille. Saatamme kantaa hiljaisia tuomioita ihmisiä kohtaan heidän taustansa, kulttuurinsa, syntiensä tai menneisyytensä tähden. Mutta Jumala sanoo Pietarille ja meille: ”Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.”

Tämä ei tarkoita, että Kirkko luopuisi totuudesta. Pelastus ei ole synnin siunaamista, vaan ihmisen puhdistamista synnistä. Mutta juuri siksi Kirkon ovet ovat auki katuvalle. Sairaala ei sulje ovea sairaalta, vaan kutsuu hänet hoitoon.

Liturgiassa me seisomme Korneliuksen kodin kaltaisessa paikassa. Jumalan sanaa kuullaan, Pyhä Henki toimii, ja Kristus kutsuu meidät pöytäänsä. Meitä ei pelasta se, että olemme ”oikeanlaisia” ihmisiä, vaan se, että annamme Jumalan puhdistaa meidät.

Avatkaamme siis sydämemme Hengen työlle. Älkäämme halveksiko ketään, älkäämme myöskään paetko omaa parannustamme. Kristus tuli etsimään kadonneita, puhdistamaan saastuneet ja kokoamaan vieraat Jumalan lapsiksi. Tämä on Kirkon ilo ja meidän pelastuksemme. Aamen.