Lk 9:23-28:Ottakoon joka päivä ristinsä

Ottakoon joka päivä ristinsä

Lk 9:23-28

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tässä evankeliumissa Jeesus sanoo kaikille: “Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” Hän jatkaa paradoksilla, joka on koko kristillisen elämän ytimessä: se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä hänen tähtensä, pelastaa sen. Mitä hyötyä ihmiselle on voittaa omakseen koko maailma, jos hän hukkaa tai turmelee itsensä? Lopuksi Jeesus puhuu siitä, ettei hänen sanojaan tule hävetä, ja viittaa Jumalan valtakunnan voiman ilmestymiseen.

Jeesus tahtoi opettaa, ettei pelastus ole mahdollista ilman sydämen suunnanmuutosta; ihmisen on luovuttava itseensä käpertyneestä elämästä, kannettava uskollisesti ristin tie ja löydettävä todellinen elämä vasta Kristuksessa, sillä vain se elämä säilyy, joka annetaan Jumalalle.

Tämä evankeliumin kohta kuuluu niihin Herran sanoihin, jotka eivät jätä paljon tilaa itsepetokselle. Jeesus ei puhu opetuslapsuudesta helppona lisänä muun elämän rinnalla, vaan tienä, joka koskee ihmisen koko olemusta. Hän sanoo: “Jos joku tahtoo kulkea minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.” Jeesus tahtoi opettaa, ettei hänen seuraamisensa ole vain ihailua, vaan osallisuutta hänen elämäänsä. Kristityksi tuleminen ei tarkoita vain oikeiden ajatusten omaksumista, vaan sitä, että ihminen alkaa elää toisen keskuksen varassa: ei enää oman minänsä, vaan Kristuksen.

Itsensä kieltäminen ei tarkoita persoonan tuhoamista eikä ihmisyyden halveksimista. Se tarkoittaa langenneen tahdon, itsekeskeisyyden ja omavaltaisuuden kieltämistä.

Pyhä Basileios Suuri opettaa, että ihminen alkaa todella elää, kun hän lakkaa pitämästä itseään oman elämänsä päämääränä. Synti on juuri tätä: ihminen käpertyy itseensä, omiin haluihinsa, pelkoihinsa ja vaatimuksiinsa. Jeesus tahtoi opettaa, että pelastuksen tie alkaa vasta silloin, kun tämä sulkeutunut kehä murtuu.

Siksi Herra lisää: “Ottakoon joka päivä ristinsä.” Risti ei tässä tarkoita vain suuria kärsimyksiä tai poikkeuksellisia koettelemuksia, vaan jokapäiväistä uskollisuutta Jumalalle keskellä vastustusta, kiusausta, vaivaa ja oman tahdon murtumista.

Pyhä Johannes Krysostomos selittää, että Jeesus ei sano vain “kantakaa risti”, vaan “joka päivä”, koska kristillinen elämä ei ole yhden suuren hetken sankaruutta, vaan jatkuvaa kilvoitusta. Risti on sitä, että ihminen valitsee totuuden mukavuuden sijaan, anteeksiannon katkeruuden sijaan, rukouksen hajamielisyyden sijaan, uskollisuuden itsekorotuksen sijaan.

Jeesuksen paradoksi on syvästi pelastuksellinen: “Joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen.” Tämä tarkoittaa, että ihminen, joka takertuu itseensä, turvallisuuteensa, kunniaansa ja omaan tahtoonsa, menettää lopulta juuri sen, mitä yrittää suojella. Mutta se, joka antaa elämänsä Kristukselle, löytää sen oikeassa muodossa.

Pyhä Maksimos Tunnustaja näkee tässä hengellisen lain: väärin rakastettu oma elämä muuttuu kuoleman siemeneksi, mutta Jumalalle annettu elämä muuttuu kuolemattomuuden aluksi.

Sitten Jeesus kysyy: “Mitä hyötyä ihmiselle on, jos hän voittaa omakseen koko maailman, mutta saa vahingon sielulleen?” Tässä hän tahtoi opettaa, että ihminen voi menestyä ulkonaisesti ja silti tuhoutua sisältäpäin. Pelastus ei siis ole lisä maallisen onnistumisen päälle, vaan kysymys ihmisen todellisesta olemisesta. Mikä on ihmisen arvo, jos hänellä on kaikki muu, mutta ei Jumalaa? Mikä jää jäljelle, jos sielu menettää kykynsä rakastaa, rukoilla ja elää totuudessa?

Tämä evankeliumi on vakava, mutta se on myös vapauttava. Jeesus ei kutsu meitä ristille siksi, että rakastaisi kärsimystä, vaan siksi, että ristin kautta kuolee se vanha ihminen, joka ei voi periä Jumalan valtakuntaa. Hän johtaa meidät ristin kautta elämään. Pelastus ei ole oman minän suojelemista viimeiseen asti, vaan sen antamista Kristukselle, joka yksin voi palauttaa ihmiselle hänen todellisen elämänsä.

Sillä juuri siellä, missä ihminen uskaltaa kadottaa elämänsä Kristuksen tähden, hän alkaa ensimmäistä kertaa todella elää. Aamen.