Mt 10:16-22: Lampaina susien keskellä

Lampaina susien keskellä

Mt 10:16-22

✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Tässä  evankeliumin kohdassa Kristus ei kuvaa helpommaksi opetuslapseuden todellisuutta, vaan näyttää sen sellaisena kuin se on: Hänen seuraajansa lähetetään maailmaan lampaina susien keskelle, mutta juuri siinä heidät kutsutaan yhdistämään hengellinen viisaus, sydämen puhtaus ja loppuun saakka kestävä uskollisuus. Tämä kohta ei ole vain varoitus vainosta, vaan ilmoitus siitä, että Pyhä Henki toimii juuri koetuksen keskellä.

Herra sanoo opetuslapsilleen sanat, jotka eivät hivele korvaa, mutta vahvistavat sielua: “Katso, minä lähetän teidät niin kuin lampaita susien keskelle.” Näissä sanoissa Kristus paljastaa kirkon aseman maailmassa. Kirkko ei kulje eteenpäin väkivallan, pakon tai maallisen voiman kautta. Sen merkki ei ole pedon voima, vaan lampaan nöyryys. Samalla Herra ei käske opetuslapsiaan olemaan avuttomia tai sokeita, vaan lisää: “Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.” Tässä Kristus yhdistää kaksi sellaista ominaisuutta, jotka langennut ihminen helposti erottaa toisistaan: harkitsevan viisauden ja puhtaan sydämen.

Jeesus haluaa opettaa, ettei Hänen omansa saa vastata maailman pimeyteen samalla hengellä kuin maailma itse. Kristitty ei voita pahaa tulemalla itse kovaksi, kavaluudella, vihalla tai kostonhalulla. Mutta hän ei myöskään saa olla hengellisesti naiivi. Käärmeen viisaus tarkoittaa hereillä olemista, kykyä erottaa ja tunnistaa vaarat ja välttää turhaa itsensä alttiiksi asettamista. Kyyhkysen viattomuus taas tarkoittaa, ettei sydän saa turmeltua, vaikka maailma ympärillä olisi petollinen.

Koetus ei ole merkki Jumalan poissaolosta.

Herra jatkaa puhumalla oikeudenkäynneistä, ruoskista, perheiden hajoamisesta ja vihasta Hänen nimensä tähden. Tämä on järkyttävä opetus, mutta samalla hyvin lohdullinen. Kristus ei salaa omiltaan sitä, että totuuden todistaminen voi maksaa paljon. Hän tahtoo opettaa, ettei kärsimys Hänen nimensä tähden ole poikkeus, vaan osa opetuslapseuden tietä. Mutta koetuksen hetkellä opetuslapsi ei ole yksin: ”Teissä puhuu teidän Isänne Henki.” Näin Herra siirtää katseen pois ihmisen omasta voimasta Jumalan uskollisuuteen.

Pyhä Johannes Krysostomos huomauttaa, että Kristus tekee opetuslapsistaan rohkeita juuri kertomalla heille ennalta tulevista kärsimyksistä. Yllättävä koetus murtaa helpommin, mutta ennalta tunnettu koetus voidaan ottaa vastaan uskossa. Isät näkevät “lampaan” ennen kaikkea Kristuksen kuvana: opetuslapsi kärsii, koska hän seuraa Karitsaa.

Pyhät isät korostavat myös, että “viisaus” ei tässä tarkoita maailmallista juonittelua, vaan hengellistä ymmärrystä. Samoin “viattomuus” ei ole lapsellista tietämättömyyttä, vaan puhtautta, joka ei suostu pahaan edes paineen alla. Marttyyrien elämässä nämä molemmat yhdistyvät: he olivat selväjärkisiä, rauhallisia ja horjumattomia, mutta eivät katkeria.

Pelastuksen näkökulmasta tämä evankeliumi opettaa, että ihminen ei pelastu välttämällä kaikkea kärsimystä, vaan pysymällä uskollisena Kristukselle kärsimyksenkin keskellä. “Joka kestää loppuun asti, se pelastuu.” Tämä ei tarkoita, että pelastus ansaittaisiin kärsimällä, vaan että todellinen usko pysyy kiinni Kristuksessa, vaikka kaikki muu horjuisi.

Ortodoksisen kirkon ymmärryksessä tällainen kestävyys puhdistaa sydäntä. Koetus paljastaa, mihin ihminen todella luottaa. Kun kristitty lakkaa turvaamasta omaan voimaansa ja antaa Pyhän Hengen puhua, hänessä alkaa näkyä jo tulevan valtakunnan elämä. Vaino ei silloin tuhoa kirkkoa, vaan kirkastaa sen todistusta.

Tämän päivän evankeliumin ydin on siis tämä: Kristus lähettää omansa maailmaan ilman susien aseita, mutta Hengen voimassa; ilman petollisuutta, mutta viisaasti; ilman kovuutta, mutta horjumatta. Ja kun ihminen pysyy tällaisessa uskollisuudessa loppuun asti, hän ei ainoastaan todista Kristuksesta maailmalle, vaan kulkee itse pelastuksen tietä kohti iankaikkista elämää. Aamen.