Mikä on kuolleiden tila tällä hetkellä? Näkevätkö he meidät, kuulevatko he meitä ja tuntevatko he surumme heidän menettämisensä vuoksi? Kaipaavatko he meitä? Olemmeko kuoleman jälkeen jälleen perhe? Mitä meille perheenä tapahtuu, kun kuolemme?

K. Mikä on kuolleiden tila tällä hetkellä? Näkevätkö he meidät, kuulevatko he meitä ja tuntevatko he surumme heidän menettämisensä vuoksi? Kaipaavatko he meitä? Olemmeko kuoleman jälkeen jälleen perhe? Mitä meille perheenä tapahtuu, kun kuolemme? 

V. Kysymys kuolleiden tilasta ja heidän suhteestaan eläviin  herättää monia tunteita. Kirkkoisät ovat käsitelleet tätä aihetta huolellisesti ja antaneet vastauksia, jotka perustuvat Raamattuun, kirkon traditioon ja hengelliseen kokemukseen. Heidän opetuksensa mukaan kuolleiden tila on erilainen riippuen siitä, ovatko he pelastuksen tilassa (paratiisissa) vai kadotuksen tilassa (Haadeksessa). Lisäksi heidän suhteensa eläviin säilyy hengellisellä tasolla, mutta ei samalla tavalla kuin maanpäällisessä elämässä.

1. Kuolleiden tila tällä hetkellä

a) Kuolleet ovat tietoisia ja odottavat ylösnousemusta

Isien mukaan kuolleet eivät ole tiedottomassa tilassa, vaan heidän sielunsa ovat tietoisia ja elävät joko paratiisissa Jumalan läsnäolon ilossa tai Haadeksessa erossa Jumalasta. Tämä tila on väliaikainen, sillä lopullinen kohtalo määräytyy viimeisessä tuomiossa.
Pyhä Johannes Damaskolainen kirjoittaa: ”Kuoleman jälkeen sielut siirtyvät joko ilon tai kärsimyksen tilaan odottamaan ruumiin ylösnousemusta ja viimeistä tuomiota.” Paratiisissa olevat sielut kokevat Jumalan läsnäolon ja odottavat pelastuksen täyttymistä. Haadeksessa olevat sielut kokevat eron Jumalasta ja odottavat tuomiota.

b) Kuolleiden tila ei ole täydellinen ennen ylösnousemusta
Kuolleiden tila on välitila, koska heidän ruumiinsa ja sielunsa ovat erossa toisistaan. Lopullinen täyttymys – joko iankaikkinen elämä tai kadotus – tapahtuu vasta viimeisen tuomion jälkeen, kun sielu ja ruumis yhdistyvät.
Pyhä Gregorios Nyssalainen sanoo: ”Sielu ei ole täydellinen ilman ruumista, mutta se odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin se saavuttaa täyteyden.”

2. Näkevätkö kuolleet meidät ja kuulevatko he meitä?

a) Kuolleet voivat olla tietoisia meistä
Isät opettavat, että kuolleet voivat olla tietoisia elävien elämästä, erityisesti silloin, kun he rukoilevat heidän puolestaan tai kun elävät rukoilevat heidän puolestaan. Tämä tietoisuus ei kuitenkaan ole samanlaista kuin maanpäällinen näkeminen tai kuuleminen, vaan se tapahtuu hengellisellä tasolla.
Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa: ”Ne, jotka ovat pyhien joukossa, eivät ole tietämättömiä siitä, mitä tapahtuu maan päällä, sillä he ovat Jumalan valossa ja Jumala voi ilmoittaa heille sen, mikä on tarpeellista.”

b) Kuolleet kuulevat rukouksemme
Isät korostavat, että erityisesti pyhät ja vanhurskaat voivat kuulla rukouksemme ja rukoilla puolestamme Jumalan edessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kuolleet olisivat samalla tavalla tietoisia elävien elämästä.
Pyhä Gregorios Teologi sanoo: ”Pyhät eivät ole kaukana meistä, vaan he rukoilevat meidän puolestamme ja iloitsevat, kun seuraamme Jumalan tahtoa.”

c) Kuolleet eivät ole täysin irti meistä
Kuolleet voivat tuntea hengellisiä yhteyksiä meihin, erityisesti rukousten kautta. Kun rukoilemme heidän puolestaan, he voivat kokea lohdutusta ja iloa. Tämä yhteys on kuitenkin hengellinen, ei fyysinen.
Pyhä Maksimos Tunnustaja opettaa: ”Rukoukset yhdistävät meidät kuolleisiin, ja he voivat tuntea rukoustemme vaikutuksen.”

3. Tuntevatko kuolleet surumme ja kaipaavatko he meitä?

a) Kuolleet voivat tuntea surumme hengellisesti
Isät opettavat, että kuolleet voivat olla tietoisia elävien surusta, mutta heidän kokemuksensa siitä riippuu heidän hengellisestä tilastaan. Paratiisissa olevat sielut eivät tunne surua samalla tavalla kuin maan päällä, vaan he näkevät kaiken Jumalan valossa ja ymmärtävät, että Jumalan tahto on hyvä.
Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa: ”Ne, jotka ovat Jumalan luona, eivät kärsi surusta niin kuin me, sillä he ovat Jumalan ilossa, mutta he voivat rukoilla meidän puolestamme ja toivoa, että löydämme lohdutuksen.”

b) Kuolleet eivät kaipaa meitä samalla tavalla kuin me heitä
Paratiisissa olevat sielut eivät kaipaa meitä samalla tavalla kuin me kaipaamme heitä, koska he ovat Jumalan läsnäolon täyteydessä. Heidän rakkautensa meitä kohtaan on kuitenkin puhdasta ja täydellistä, ja he rukoilevat puolestamme.
Pyhä Augustinus sanoo: ”Paratiisissa ei ole maallista kaipuuta, mutta siellä on rakkaus, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Tämä rakkaus ulottuu niihin, jotka ovat vielä maan päällä.”

c) Haadeksessa olevat sielut voivat tuntea surua
Haadeksessa olevat sielut voivat kokea surua ja katumusta, ja tämä voi sisältää tietoisuuden niistä, jotka ovat jääneet maan päälle. He voivat toivoa rukouksia ja armoa, mutta heidän surunsa ei ole samaa kuin paratiisissa olevien sielujen hengellinen tietoisuus.
Pyhä Johannes Damaskoslainen sanoo: ”Haadeksessa olevat sielut tuntevat eron Jumalasta ja voivat myös muistaa läheisiään, mutta heidän surunsa on sidottu heidän hengelliseen tilaansa.”

4. Olemmeko kuoleman jälkeen jälleen perhe?

a) Perhe yhdistyy hengellisesti Kristuksessa
Isät opettavat, että kuoleman jälkeen perhe voi yhdistyä hengellisesti, jos kaikki sen jäsenet ovat pelastuksen tilassa. Tämä yhteys ei kuitenkaan ole enää maallinen, vaan se on hengellinen ja perustuu yhteyteen Kristuksessa.
Pyhä Simeon Uusi Teologi kirjoittaa: ”Kaikki, jotka ovat Kristuksessa, ovat yhtä perhettä, ja tämä yhteys on täydellinen iankaikkisuudessa.”

b) Perhesiteet muuttuvat iankaikkisuudessa
Iankaikkisuudessa maalliset perhesiteet eivät ole samalla tavalla keskiössä kuin maan päällä, mutta rakkaus ja yhteys säilyvät. Kaikki, jotka ovat pelastettuja, ovat osa Jumalan perhettä ja kokevat täydellisen rakkauden yhteyden.
Pyhä Augustinus sanoo: ”Iankaikkisuudessa ei ole maallisia rajoja, mutta rakkaus yhdistää kaikki, jotka ovat Kristuksessa.”

c) Kadotuksen tila erottaa

Jos perheenjäsenet eivät ole pelastuksen tilassa, he eivät voi olla yhteydessä toisiinsa iankaikkisuudessa. Kadotus tarkoittaa eroa Jumalasta ja kaikista muista, kun taas pelastus tarkoittaa yhteyttä Jumalaan ja muihin pelastettuihin.
Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa: ”Kadotus on eroa rakkaudesta, mutta pelastus on rakkauden täyteys Jumalan ja kaikkien pyhien kanssa.”

5. Mitä meille perheenä tapahtuu, kun kuolemme?**

a) Yhteys säilyy rukouksen kautta
Kuoleman jälkeen perheen yhteys säilyy rukouksen kautta. Elävät voivat rukoilla kuolleiden puolesta, ja kuolleet voivat rukoilla elävien puolesta, erityisesti jos he ovat pyhien joukossa.
Pyhä Johannes Damaskoslainen sanoo: ”Rukous yhdistää maanpäällisen ja taivaallisen kirkon, ja tässä yhteydessä perheet voivat pysyä yhdessä.”

b) Iankaikkisuudessa kaikki yhdistyvät Kristuksessa
Iankaikkisessa elämässä kaikki, jotka ovat pelastettuja, yhdistyvät täydellisesti Kristuksessa. Tämä on suurin ja täydellisin perhe, jossa ei ole enää eroa maallisten perhesiteiden välillä.
Pyhä Gregorios Nyssalainen sanoo: ”Iankaikkisuudessa kaikki ovat yksi Kristuksessa, ja tämä yhteys ylittää kaikki maalliset siteet.”

c) Kadotuksen mahdollisuus
Jos joku perheenjäsen on kadotuksen tilassa, hän ei voi olla yhteydessä muihin perheenjäseniin. Tämä on surullinen todellisuus, jota kirkkoisät korostavat varoituksena ja kehotuksena elää Jumalan tahdon mukaan.
Pyhä Johannes Krysostomos sanoo: ”Rukoilkaa perheenne puolesta, jotta kaikki voisitte olla yhdessä Jumalan valtakunnassa.”

Yhteenvetona isien opetuksesta

1.  Kuolleet ovat tietoisia ja elävät joko paratiisissa Jumalan ilossa tai Haadeksessa erossa Jumalasta. Tämä tila on väliaikainen ja odottaa ylösnousemusta.

2. Kuolleet voivat olla tietoisia meistä hengellisellä tasolla, erityisesti rukousten kautta. Paratiisissa olevat sielut rukoilevat puolestamme.

3. Paratiisissa olevat sielut eivät tunne surua samalla tavalla kuin me, mutta he voivat olla tietoisia ja rukoilla lohdutustamme. Haadeksessa olevat sielut voivat kokea surua ja katumusta.

4. Perhe voi yhdistyä iankaikkisuudessa Kristuksessa, jos kaikki sen jäsenet ovat pelastuksen tilassa. Rukous yhdistää elävät ja kuolleet.

5. Iankaikkisuudessa kaikki pelastetut ovat yhtä perhettä Kristuksessa, ja tämä yhteys on täydellinen ja ikuinen.

Isät  siis opettavat, että kuolema ei katkaise yhteyttä täysin, vaan rukouksen ja hengellisen rakkauden kautta voimme pysyä yhteydessä kuolleisiin ja toivoa jälleennäkemistä iankaikkisessa elämässä.