1 Kor 6:20b-7:12: Kristuksen opetus ruumiista ja uskollisuudesta

Kristuksen opetus ruumiista ja uskollisuudesta

1 Kor 6:20b-7:12

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Epistola vie meidät hyvin konkreettiseen ja samalla syvästi hengelliseen aiheeseen: ruumiin pyhyyteen, avioliittoon, pidättyvyyteen ja uskollisuuteen. Apostoli Paavali ei puhu näistä asioista kylmänä sääntönä, vaan Kristuksen lunastaman ihmisen näkökulmasta. “Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne.” Tämä yksi lause valaisee koko tekstin: ruumis ei ole synnin väline eikä pelkkä biologinen tosiasia, vaan Pyhän Hengen temppeli ja Jumalan kirkastamisen paikka.

Jeesus tahtoi opettaa, että ihminen on kokonaan Jumalan kutsuma: ei vain mieli, ei vain sielu, vaan myös ruumis. Kun Kristus tuli lihaksi, Hän pyhitti ihmisyyden kokonaisuudessaan. Siksi kristinusko ei halveksi ruumista, mutta ei myöskään anna sitä himojen orjuuteen. Ruumis on luotu rakkauteen, palveluun, rukoukseen ja ylösnousemukseen.

Paavali puhuu avioliitosta realistisesti ja lempeästi. Miehellä ja vaimolla on velvollisuus antaa toisilleen se rakkaus ja läheisyys, jotka avioliittoon kuuluvat. Tämä ei ole omistamista tai vallankäyttöä, vaan keskinäistä antautumista. Kristillinen avioliitto ei perustu itsekkääseen haluun, vaan siihen, että kumpikin kuuluu toiselle rakkaudessa ja vastuussa.

Samalla apostoli puhuu pidättyvyydestä rukouksen tähden. Tämä opettaa, että aviollinenkin elämä tarvitsee hengellistä rytmiä. Paasto, rukous ja itsehillintä eivät ole avioliiton vihollisia, vaan sen puhdistajia. Rakkaus ilman itsehillintää muuttuu helposti vaatimukseksi; itsehillintä ilman rakkautta taas kovuudeksi. Kristuksessa nämä paranevat tasapainoksi.

Paavali toistaa myös Herran käskyn: vaimo ei saa erota miehestään eikä mies hylätä vaimoaan. Jeesus opetti, että avioliitto on Jumalan yhdistämä liitto, ei kevyt sopimus. Uskollisuus on pelastava askeesi: siinä ihminen oppii kuolemaan itsekkyydelle.

Pyhä Johannes Krysostomos näkee avioliiton “pienenä kirkkona”. Miehen ja vaimon suhteen tulee kuvastaa Kristuksen ja kirkon rakkautta: ei alistamista, ei kylmyyttä, vaan uhrautuvaa rakkautta. Krysostomos korostaa, että puolisoiden keskinäinen kunnioitus ja hellyys ovat hengellistä työtä. Kodissa harjoitellaan taivasten valtakunnan elämää.

Pyhä Basileios Suuri muistuttaa, että ruumiin pyhyys vaatii valvomista. Ihminen ei voi jakaa elämäänsä niin, että sielu kuuluisi Jumalalle ja ruumis himoille. Kristuksen lunastus koskee koko ihmistä, ja siksi siveys, uskollisuus ja puhtaus ovat pelastuksen teitä.

Pyhä Maksimos Tunnustaja opettaa, että himo vääristää rakkauden. Jumalan luoma rakkaus näkee toisessa persoonan ja Jumalan kuvan; himo taas muuttaa toisen oman nautinnon välineeksi. Siksi kristillinen askeesi ei ole rakkauden torjumista, vaan sen parantamista.

Pyhä Gregorios Teologi puolestaan muistuttaa, että sekä avioliitto että neitsyys voivat olla pyhiä, jos ne eletään Jumalalle. Kumpikaan ei pelasta itsessään; pelastavaa on sydämen suuntautuminen Kristukseen.

Pelastuksen kannalta tämä teksti kutsuu meitä näkemään ruumiimme ja ihmissuhteemme ikuisuuden valossa. Meidät on ostettu kalliilla hinnalla: Kristuksen verellä. Siksi emme kuulu enää synnille, emme omille mielihaluillemme emmekä tämän ajan kulutushenkiselle käsitykselle ihmisestä.

Avioliitossa pelastus tulee näkyväksi kärsivällisyytenä, anteeksiantona, uskollisuutena ja toisen kantamisena. Naimattomuudessa ja pidättyvyydessä se tulee näkyväksi vapaana sydämenä, joka antaa voimansa Jumalalle ja lähimmäiselle. Molemmissa tie on sama: rakkauden puhdistuminen.

Kirkastakaamme siis Jumala ruumiissamme. Antakaamme Kristuksen parantaa halumme, suhteemme, kotimme ja salaiset haavamme. Silloin ruumis ei enää vedä meitä pois Jumalasta, vaan siitä tulee rukouksen, rakkauden ja ylösnousemuksen temppeli. Aamen.