Miten on ymmärrettävä Jeesuksen sanat: ”Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte.”(Mt.21:22)

K. Miten on ymmärrettävä Jeesuksen sanat: ”Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte.”(Mt.21:22) 

V. Jeesuksen sanojen Matteuksen evankeliumissa 21:22: ”Ja kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte”  lupaus näyttää ensi silmäyksellä hyvin ehdottomalta ja laajalta, mutta isät ja kommentaattorit korostavat, että se tulee ymmärtää tietyissä hengellisissä puitteissa. He selittävät, että nämä sanat liittyvät uskon voimaan, rukouksen oikeaan asenteeseen ja Jumalan tahdon mukaisuuteen. Isät painottavat, että Jeesuksen lupaus ei tarkoita sitä, että jokainen pyyntö toteutuu automaattisesti. Rukousten täytyy olla sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Jumala ei vastaa rukouksiin, jotka ovat ristiriidassa hänen hyvän tahtonsa tai ihmisen pelastuksen kanssa. Pyhä Augustinus selittää: ”Kun pyydämme jotakin Jumalalta, meidän tulee pyytää vain sitä, mikä on hyvää ja hyödyllistä. Joskus Jumala ei anna sitä, mitä pyydämme, koska hän tietää, että se ei ole meille hyväksi.” Pyhä Johannes Krysostomos  lisää: ”Jeesus ei tarkoita, että saisimme kaiken, mitä haluamme, vaan kaiken, mitä tarvitsemme pelastukseemme ja mikä on sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.”

Jeesuksen sanat korostavat uskon merkitystä rukouksessa. Kirkkoisät opettavat, että rukouksen tulee olla täynnä uskoa ja luottamusta Jumalaan. Uskon ei kuitenkaan tule olla itsevarmuutta, vaan nöyrää luottamusta siihen, että Jumala tietää parhaiten, miten vastata rukouksiimme. Pyhä Gregorios Nyssalainen sanoo: ”Usko on rukouksen sielu. Ilman uskoa rukous on kuin ruumis ilman elämää.” Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen huomauttaa: ”Rukous ilman uskoa on kuin siemen ilman maaperää. Usko antaa rukoukselle voiman kantaa hedelmää.”

Isät korostavat, että rukouksen tarkoitus ei ole saada Jumalaa muuttamaan suunnitelmaansa, vaan saada meidät sopusointuun hänen tahtonsa kanssa. Rukous on keino, jonka kautta opimme alistumaan Jumalan tahtoon ja luottamaan hänen johdatukseensa. Pyhä Maksimos Tunnustaja kirjoittaa: ”Rukouksen tarkoitus ei ole saada Jumala täyttämään meidän toiveemme, vaan muuttaa sydämemme niin, että haluamme sitä, mitä Jumala haluaa.”

Jeesuksen sanat ”kaiken, mitä te anotte” eivät tarkoita, että saisimme mitä tahansa, mitä haluamme. Kirkkoisät selittävät, että tämä ”kaikki” viittaa siihen, mikä on hengellisesti hyödyllistä ja sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Pyhä Johannes Damaskoslainen kirjoittaa: ”Jumala antaa meille kaiken, mikä on hyödyllistä pelastuksemme kannalta, mutta hän ei anna sitä, mikä vahingoittaisi meitä, vaikka pyytäisimme sitä.”
Rukous ei ole taikakeino, jolla saamme Jumalan tekemään tahtomme mukaan. Se on pikemminkin suhde Jumalan kanssa, jossa etsimme hänen tahtoaan ja alistumme siihen.
Pyhä Efraim Syyrialainen opettaa: ”Rukous on sydämen nöyrä kääntyminen Jumalan puoleen, ei vaatimuslista. Jumala tietää, mitä tarvitsemme, ennen kuin edes pyydämme.”

Jumala vastaa rukouksiin aina, mutta hänen vastauksensa voi olla ”kyllä”, ”ei” tai ”odota”. Joskus Jumala antaa meille jotain parempaa kuin se, mitä pyysimme, tai hän kieltäytyy antamasta jotakin, koska se ei olisi meille hyväksi. Pyhä Augustinus huomauttaa: ”Jumala ei aina anna sitä, mitä pyydämme, mutta hän antaa aina sen, mitä tarvitsemme.” Rukous on myös hengellisen kasvun väline. Kun rukoilemme, opimme luottamaan Jumalaan ja näkemään hänen toimintansa elämässämme. Tämä prosessi voi muuttaa toiveitamme ja tehdä niistä yhä enemmän Jumalan tahdon mukaisia. Pyhä Johannes Krysostomos sanoo: ”Kun rukoilemme, Jumala ei vain anna meille sitä, mitä pyydämme, vaan hän muuttaa sydämemme niin, että pyydämme sitä, mikä on oikein.”

Jeesus itse rukoili Getsemanessa: ”Isä, jos mahdollista, ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä tahdot” (Matt. 26:39).Tämä rukous osoittaa, että jopa Jeesus rukouksessa  alistui Jumalan tahtoon. Pyhä Gregorios Suuri kommentoi: ”Jeesus opettaa meille, että todellinen rukous on sen pyytämistä, mikä on sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.”*

Apostolit rukoilivat uskossa ja saivat suuria asioita aikaan, kuten sairaiden parantumisia ja vankilan ovien avautumisen (Apt. 12:5–11). Heidän rukouksensa olivat kuitenkin aina alisteisia Jumalan tahdolle ja hänen suunnitelmalleen.

Yhteenveto

1. Rukouksen täytyy olla täynnä uskoa ja luottamusta Jumalaan. Usko on rukouksen voiman ydin.
2.  Rukouksen täytyy olla sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa. Jumala ei täytä pyyntöjä, jotka ovat ristiriidassa hänen hyvän tahtonsa kanssa.
3.  Rukouksen tarkoitus ei ole saada Jumalaa muuttamaan suunnitelmaansa, vaan saada meidät sopusointuun hänen tahtonsa kanssa.
4.  Rukous on väline, jonka kautta opimme luottamaan Jumalaan ja kasvamme hengellisesti.
5.  Jumala vastaa rukouksiin aina, mutta hänen vastauksensa voi olla erilainen kuin odotamme.
Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumissa 21:22 eivät siis tarkoita, että saisimme kaiken, mitä pyydämme, kirjaimellisesti. Ne opettavat, että rukous, joka on täynnä uskoa ja sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa, on voimallinen ja että Jumala vastaa siihen tavalla, joka on meille parhaaksi. Kirkkoisät korostavat, että rukouksen kautta opimme luottamaan Jumalaan ja alistumaan hänen tahtoonsa, mikä on rukouksen syvin tarkoitus.