Ristinkumartamisen sunnuntai

Tsasounan suunnalta
WWW. TSASOUNA. NET

Ristinkumartamisen sunnuntai

Mk. 8: 34- 9:1

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!

Moninaisia kertoja olemme kuulleet tai lukeneet evankeliumista Jeesuksen sanat: “Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” (Joh. 15:13) Voimme mietiskellä näitä Jeesuksen sanoja tänä päivänä uudelleen. Suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin Jumalalla, joka tuli ihmiseksi, joka pani alttiiksi elämänsä luotujensa puolesta, ja joka jätti jälkeensä toivon vertauskuvan tämän uhrin tuloksena, pyhän Ristin.

Tänään, paaston keskikohdassa, me vietämme juhlaa, jota kutsutaan ristinkumartamisen sunnuntaiksi. Tänään Jeesus kertoo meille, että jos tahdomme kul1e Hänen perässään, meidän tulee ottaa ristimme, kiellettävä itsemme ja seurattava Häntä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on kärsittävä Hänen kanssaan totuudessa ja rakkaudessa, että meidän l4 – elämäämme kuuluu koettelemuksia ja kärsimyksiä, joita meidän on kohdattava tässä maailmassa, ja että meidän on oltava lujia ja hyljättävä tämä maailman Jumalan valtakunnan vuoksi.

Usein meillä on kapea käsitys itsekieltäymyksestä, josta risti meille kertoo. Sattumanvaraisesti saatamme toteuttaa sitä ja tätä kristillisyyden nimellä kutsuttua. Ajattelemme, että meidän on kannettava päivittäiset vastoin käymisemme. Ajattelemme vaikkapa, että en käy elokuvissa ja luovun liiallisesta TV: n katselusta. Tai luovun siitä ja siitä. Hyvä niinkin, mutta listatessamme arkipäivän tavanomaisuuksia, joista nyt paaston aikana tilapäisesti luovumme, unohdamme, että Kristuksen tarkoittama itsensä kieltäminen yltää paljon syvemmälle.

Täydellinen kieltäytyminen ei tarkoita elämän tarpeellisuuksista luopumista tai sitä, että meidän tulee muuttua köyhiksi ja elää rääsyissä. Eikä se tarkoita sitä, että meidän on luovuttava yksilöllisyydestämme, persoonallisuudestamme ja identiteetistämme. Kun Jeesus puhuu täydellisestä itsensäkieltämisestä, Hän tarkoittaa sitä, että meidän on alistettava meluisa ja vaativa minuutemme, joka estää meitä olemasta Jumalan lapsia, joiksi meidät on tarkoitettu. Juuri sen vuoksi Kristus sanoo: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua”.

Ristinsä ottaminen ja Kristuksen seuraaminen tarkoittaa, että olemme aina valmiita ja tarkkaavaisia kulkiessamme matkaamme pelastukseen. Jos kulkemamme tie ei ole johtamassa meitä Jumalan ikuiseen valtakuntaan, meidän on tehtävä U-käännös ja etsittävä se oikea tie. Se tarkoittaa, että meidän on yritettävä lujemmin onnettomuuksien, murheiden, surun ja menetyksien hetkellä ja kun syvä murhe ahdistaa. Se tarkoittaa hallitsemattoman vihan, Tämän vuoksi kunnioitamme Kristuksen ristiä, joka kertoo Jumalan laskeutumisesta luoksemme ja meidän paluustamme Hänen luokseen, jotka molemmat toteutuvat ristin tien kautta. Juuri tätä me kunnioitamme ja mietiskelemme nyt suuren paaston puolivälissä, Jumalan voimaa ja viisautta ristille naulitussa Kristuksessa. Ristin vertauskuva kertoo meille totuuden elämästä ja totuuden Jumalan rakkaudesta maailmaa kohtaan, ja se kertoo meille mitä meidän on tehtävä ollaksemme eläviä ikuista elämää varten Jumalan valtakunnassa.

Synaksarion, tämän juhlapäivän muisto, kuvaa tätä päivää seuraavasti: “Tänään suuren paaston kolmantena sunnuntaina vietämme kalliin ja eläväksi tekevän ristin juhlaa siksi, että koska paaston neljänkymmenen päivän aikana tavallaan ristiinnaulitsemme itsemme, tulemme katkeriksi ja epätoivoisiksi ja heikkouksia täynnä oleviksi, elämää antava risti tuodaan eteemme hengellisenä virvoituksena ja vakuutena, muistutuksena Herramme kärsimyksistä ja lohdutukseksi. Kuten pitkää ja väsyttävää tietä kulkevat ovat väsyneitä ja nähdessään kauniin lehtevän puun voivat istahtaa sen varjoon hetkeksi levähtämään ja sitten ikään kuin nuorentuneina jatkaa matkaa, samalla tavoin tänään paaston vaikean matkan ja ponnistuksen aikana Kirkon pyhät isät ovat istuttaneet sen keskikohtaan eläväksi tekevän ristin antamaan lepoa ja hengellistä virkistystä, tekemään meistä valoisampia ja rohkeita lopputehtävää varten.

Kristus lohduttaa meitä, jotka olemme ikään kuin erämaassa, kunnes Hän johtaa meidät ylösnousemuksellaan kohtuuttoman kovasydämisyytemme, kärsimättömyytemme ja kiivautemme panemista aisoihin. Se tarkoittaa luonteemme ja asenteidemme alistamista min, että me hallitsemme mitä, eikä ne meitä. ylös hengelliseen Jerusalemiin. Kuten Kallisarvoisen risti, jota myös kutsutaan Elämän puuksi, istutettiin keskelle paratiisia, niin myös pyhät isämme pystyttivät ristin keskelle pyhää ja suurta paastoa, pyhänä muistona Aadamin autuudesta ja siitä, kuinka hän sen menetti. Muistaen myös, että tullessamme osallisiksi tästä Elämän puusta, kalliista ja eläväksi tekevästä rististä, emme enää kuole vaan pysymme elävinä.

Pyhä Johannes Krysostomos, Konstantinopolin patriarkka neljänneltä vuosisadalta, kuvaa ristiä seuraavasti: “Risti on osoitus Jumalan rakkaudesta. Risti on horjumaton muuri, voittamaton ase, hyveen valtakunta. Risti on lyönyt hajalle velkakirjamme ja tehnyt tyhjäksi kuoleman vankilan. Risti on avannut paratiisin, se on hyväksynyt varkaan ja ohjannut ihmissuvun uhkaavasta tuhosta Jumalan valtakuntaan.

Jeesus esittää jälleen kerran kutsunsa meille “kieltämään itsemme, ottamaan ristimme ja seuraamaan Häntä”. Kirkkomme myöntää meille tänään kolmantena paastosunnuntaina- Golgatan matkan puolivälissä – hetken tauon Jeesuksen kanssa virkistäytyäksemme hengellisesti, arvioidaksemme paastomatkaamme ja jatkaaksemme suuremmalla päättäväisyydellä. Mutta aloite on yhä meidän. Kevääseen ei ole muuta tietä kuin kestää talven kylmyys. Ei myöskään ole muuta keinoa saavuttaa pääsiäissunnuntaita kuin läpikäydä ja elää meidän itse kunkin Suuren perjantain tuskat. Ei ole muuta keinoa saavuttaa iankaikkista elämää Jumalan kanssa ellemme kokonaan kiellä itseämme täydellisesti Kristuksessa. Tämän me teemme kestäessämme ja kantaessamme oman henkilökohtaisen ristimme ja seuraamalla Häntä.”

Tänään kunnioittaessamme kunniallista ja eläväksi tekevää ristiä kiitämme Vapahtajaamme siitä, että Hän kuoli puolestamme ristillä ja jätti meille tämän vertauskuvan toivosta ja avasi ristin kautta meille paratiisin portit. Aamen.