Johannes Klimakoksen sunnuntaina

Tsasounan suunnalta

WWW. TSASOUNA. NET

Johannes Klimakoksen sunnuntaina

Mk 9: 17 -31

Isän ja Pojan Pyhän Hengen nimeen.

Tämä suuren paaston neljäs sunnuntai on omistettu pyhän Johannes Siinailaisen muistolle. Pyhä Johannes eli kuudennella ja seitsemännellä vuosisadalla. Tultuaan munkkikokelaaksi pyhän Katariina luostariin Siinain vuorella kuusitoistavuotiaana, hänestä tuli sittemmin erakko ja myöhemmin luostarin johtaja. Siellä hän eli munkkina 64 vuotta, ennen kuin kuoli kahdeksankymmenen vuoden iässä vuonna 649. Siinain vuorella Mooses vastaanotti meitä varten Jumalan kymmenen käskyä, jotka Jumala puhui ihmiselle. Voimme sanoa, että jollakin tavoin Jumala puhui myös pyhälle Johannekselle Siinain vuorella ja antoi käskynsä meitä varten. Sillä pyhä Johannes mies oli täynnä Jumalan armoa, ja hän eli lakkaamattomassa rukouksessa. Hän myös kirjoitti muistiin, mitä oli saanut tietää elämästä Jumalassa kirjaansa, jota kutsutaan “Portaiksi”. Tämän kirjan vuoksi pyhä Johannes on saanut lisänimen “Portaiden Johannes”
Kirjassaan pyhä Johannes kuvaa kolmessakymmenessä kappaleessa tai askelmassa, kuinka voimme kohottaa itsemme langenneelta, maalliselta tasoltamme voittamalla synnilliset taipumuksemme. Sielu kohoaa Jumalaa kohti aivan kuin portaita. Vaikka tämän kirjan viisi viimeistä lukua erityisesti ovat vaikeita meidän kaltaisillemme ihmisille, jotka elämme maailmassa, edeltäviä kappaleita pystyy lukemaan jokainen saaden niistä hyötyä. Kuitenkin voi sanoa, että näiden portaiden ensimmäiset askelmat sopivat meille parhaiten. Ne ovat tarkoitetut tämän päivän evankeliumin miehen kaltaisille, jotka huutavat Jumalan puoleen: “Herra, auta minun epäuskoani”. Mutta viimeiset kirjan kappaleet ovat niitä varten, jotka kykenevät ajamaan ulos pahoja henkiä, kuten Kristus tekee tämän päivän evankeliumissa. Portaat on saatavissa suomeksi, ja jokainen, joka haluaa lukea sen huolella ja ajan kanssa, voi ostaa kirjan, omaksuen sen kallisarvoisia sanoja vähän kerrallaan..

Pyhä Johannes kertoo, että munkkielämä on kuin joukko kiviä, joita ravistellaan peltipurkissa. Aluksi kivet ovat teräviä ja kovia ja niissä on karkeita ja teräviä särmiä. Kuitenkin kun purkkia tarpeeksi kauan ravistellaan, kivet muuttuvat vähitellen sileämmiksi ja pyöreämmiksi, aivan kuin vaahtokupliksi merenrannal1a.

Vaikka pyhä Johannes puhui näissä kirjoituksissaan munkkielämästä, niitä voidaan soveltaa kaikenlaisiin yhteisöihin, perheeseen, kotiin, työhön, kouluun, vaikkapa rakennustyömaille tai virastoihin, ja tietysti myös seurakuntakirkkoihimme. Näillä sanonnoillaan pyhä Johannes halusi viitata siihen, että pelastumme toisten kautta. Minkälaiselle paikalle Jumala asettaakaan meidät, löydämme pelastuksen vaikeuksien tai jopa eripuraisuuden kautta. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän tulisi etsiä, vielä vähemmän olla synnyttämässä vaikeuksia. Jumala sallii meille ainoastaan vaikeuksia, jotka kykenemme kohtaamaan Hänen armonsa avulla, ja joita luonnollisesti kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme.

Kun seuraavan kerran kohtaamme elämässämme vaikeuksia toisten kanssa, minkälaisia tahansa, miettikäämme pyhän Johanneksen sanoja. Ajatelkaamme karkeita, teräviä kiviä purkissa, jotka hankaavat toinen toisiaan pyöreämmiksi, sileämmiksi ja jopa kauniin näköisiksi kuuliksi. Sillä nuo karkeat, kulmikkaat kivet, joista tulee sileitä ja pyöreitä, ovat itse asiassa me itse, sillä edellytyksellä, että uurastamme kärsivällisesti Kristus- elämässä.

Pyhä isä Johannes, rukoile Jumalaa meidän puolestamme!

Aamen.