Joh 2:12-22: Kristus on uusi temppeli ja sydän on puhdistettava

Kristus on uusi temppeli ja sydän on puhdistettava

Joh 2:12-22

✝️ Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen!

Tämän päivän evankeliumi vie meidät Jerusalemin temppeliin, paikkaan, jonka tuli olla rukouksen, uhrin ja Jumalan läsnäolon huone. Mutta Kristus löytää sieltä kaupankäyntiä, melua ja hengellisen tarkoituksen hämärtymistä. Hän tekee ruoskan köysistä, ajaa myyjät ja vaihtajat ulos ja sanoo: ”Älkää tehkö minun Isäni huonetta kauppahuoneeksi.” Tämä ei ole hallitsematonta vihaa, vaan jumalallista intoa: rakkauden paloa, joka puhdistaa sen, mikä on tarkoitettu Jumalalle.

Jeesus halusi opettaa, ettei pyhää saa muuttaa hyödykkeeksi. Temppelin kaupankäynti liittyi ulkoisesti uhrielämään, mutta sydämeltään se oli alkanut peittää alleen rukouksen ja katumuksen. Ihminen oli vaarassa lähestyä Jumalaa kuin kauppiasta: minä annan tämän, sinä annat minulle siunauksen. Kristus murskaa tämän väärän suhteen.

Jumalaa ei osteta uhreilla, teoilla eikä uskonnollisella ulkokuorella. Häntä lähestytään särkyneellä sydämellä, uskolla ja rakkaudella. Kristuksen puhdistus on siksi sekä historiallinen teko että profeetallinen merkki. Hän paljastaa, että vanhan temppelin aika on täyttymässä.

Kun juutalaiset kysyvät merkkiä Hänen vallastaan, Jeesus vastaa: ”Hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä pystytän sen kolmessa päivässä.” He ajattelevat kivistä rakennusta, mutta Hän puhuu ruumiinsa temppelistä. Tässä Kristus opettaa, että Jumalan todellinen asuinpaikka on Hänessä. Hänen ihmisyydessään Jumalan kirkkaus on tullut keskellemme. Ristillä tämä temppeli hajotetaan, ja ylösnousemuksessa se pystytetään katoamattomana.

Pyhät isät näkivät tässä tapahtumassa sekä Kristuksen jumalallisen vallan että ihmisen sisäisen puhdistumisen kutsun. Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, että Kristus toimii temppelissä Isän Poikana, ei ulkopuolisena profeettana. Hän sanoo ”minun Isäni huone”, ja tällä Hän ilmoittaa ainutlaatuisen suhteensa Isään.

Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen opettaa, että temppelin puhdistus osoittaa lain varjojen väistyvän Kristuksen todellisuuden tieltä. Eläinuhrit, vaihtopöydät ja vanhan liiton palvelus saavat täyttymyksensä yhdessä uhrissa: Kristuksessa, joka antaa itsensä maailman elämän edestä.

Isät sovelsivat temppeliä myös ihmisen sydämeen. Apostoli sanoo, että meidän ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli. Siksi kaupankäynti temppelissä kuvaa sielua, jossa rukouksen paikan ovat vallanneet himot, laskelmointi, ahneus, kunnianhimo ja itsekkäät toiveet. Kristus tulee puhdistamaan meitä, ei tuhoamaan, vaan palauttamaan meidät alkuperäiseen tarkoitukseemme: Jumalan asuinsijaksi.

Tämä evankeliumi ei anna meidän katsella temppelin myyjiä ulkopuolelta. Se kysyy: mitä meidän sydämemme esipihoilla tapahtuu? Onko rukous muuttunut tavaksi, paasto näyttämiseksi, ehtoollinen tottumukseksi, lähimmäisenrakkaus laskelmaksi?Olemmeko tehneet Jumalan huoneesta kauppahuoneen myös  sisällämme?

Kristuksen ruoska ei ole vihaa ihmistä kohtaan, vaan syntiä vastaan. Hän ajaa ulos sen, mikä orjuuttaa meitä. Joskus armo tuntuu kivuliaalta, koska se kaataa pöytiä, joihin olemme kiintyneet. Mutta ilman tätä puhdistusta emme opi rukoilemaan vapaasti.

Liturgiassa me astumme uuteen temppeliin: Kristuksen ruumiin salaisuuteen. Hänessä meillä on pääsy Isän luo. Pyhä ehtoollinen ei ole uskonnollinen kauppa, vaan lahja, jossa Kristus antaa itsensä meille, jotta meistä tulisi Hänen eläviä temppeleitään.

Antakaamme siis Herran puhdistaa sydämemme katumuksella, synnintunnustuksella ja rukouksella. Älkäämme myykö pyhää halvalla tämän maailman haluille. Kristus on noussut kuolleista kolmantena päivänä, ja Hänessä myös meidän sisäinen temppelimme voidaan rakentaa uudeksi Jumalan kirkkaudelle. Aamen.