Lk 21:37-22:8: Hän meni tapansa mukaan Öljymäelle
Hän meni tapansa mukaan Öljymäelle
Lk 21:37-22:8
✝️ Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen!
Tässä evankeliumin jaksossa näemme kaksi todellisuutta rinnakkain: toisaalta Kristuksen rauhallisen, julkisen opetustyön temppelissä ja hänen vetäytymisensä öiksi Öljymäelle, toisaalta pimeyden tihenevän liikkeen, jossa ylipapit ja kirjanoppineet etsivät tilaisuutta surmata hänet, ja Juudas suostuu kavaltajaksi. Samalla lähestyy happamattoman leivän juhla, jolloin pääsiäislammas teurastetaan, ja Jeesus lähettää Pietarin ja Johanneksen valmistamaan pääsiäisaterian. Jakson ydin on tämä: Jeesus tahtoi opettaa, että hänen kärsimyksensä ei ollut sattuman, ihmisten juonittelun tai pimeyden voimien voitto, vaan Jumalan pelastussuunnitelman vapaaehtoinen täyttymys; hän kulkee tietoisesti kohti pääsiäistä tullakseen itse todelliseksi Karitsaksi maailman elämän puolesta.
Evankeliumi näyttää meille Herran viimeisten päivien hiljaisen mutta syvän vakavuuden. Päivisin Jeesus opettaa temppelissä, ja öisin hän menee Öljymäelle. Kansanjoukot tulevat varhain kuulemaan häntä. Samanaikaisesti uskonnolliset johtajat etsivät keinoa surmata hänet, ja Juudaksen sydän avautuu pimeydelle. Evankeliumi sanoo järkyttävästi: “Saatana meni Juudakseen.” Jeesus tahtoi opettaa, että pelastushistorian ratkaisevalla hetkellä ihmisen sydän ei ole neutraali paikka. Sydän joko avautuu Kristukselle tai alkaa salaa neuvotella pimeyden kanssa.
On hyvin merkittävää, että Jeesus ei pakene. Hän tietää, mitä on tulossa, mutta jatkaa opettamista. Hän menee “tavallisuutensa mukaan” Öljymäelle. Tässä näkyy hänen vapaaehtoinen kuuliaisuutensa Isälle.
Pyhä Johannes Krysostomos korostaa, ettei Kristus joudu kärsimykseen vastentahtoisesti, vaan menee sitä kohti tietoisesti, jotta kukaan ei luulisi hänen joutuneen vihollistensa valtaan voimattomana. Se, mikä ulkonaisesti näyttää juonelta, onkin syvemmällä tasolla lunastuksen tie. Jeesus tahtoi opettaa, ettei paha koskaan lopulta hallitse historiaa; Jumala voi käyttää jopa petoksen ja vihan välikappaleiksi pelastuksen toteuttamisessa.
Juudaksen hahmo on tässä erityisen vakava. Isät eivät näe hänessä vain yhden ihmisen moraalista epäonnistumista, vaan kuvan sisäisestä jakaantumisesta.
Pyhä Kyrillos Aleksandrialainen huomauttaa, että Juudas oli ulkonaisesti apostoli, mutta sisäisesti kiintynyt rahaan ja omaan tahtoonsa. Näin hänestä tuli esimerkki siitä, että ulkonainen läheisyys Kristukseen ei vielä pelasta, jos sydän ei todella käänny. Jeesus tahtoi opettaa, että todellinen opetuslapseus ei ole asema, vaan sydämen uskollisuus.
Sitten evankeliumi kääntyy pääsiäisen valmistamiseen. Happamattoman leivän juhla lähestyy, “jolloin pääsiäislammas oli teurastettava”. Tämä ei ole vain kalenterimerkintä.
Pyhä Ambrosius ja muut isät näkevät tässä suuren typologisen salaisuuden: vanhan liiton pääsiäislammas oli ennakkokuva Kristuksesta. Hän lähettää opetuslapset valmistamaan aterian, mutta todellisuudessa hän valmistaa jotakin paljon suurempaa — uuden pääsiäisen, jossa hän antaa itsensä maailman elämäksi. Jeesus tahtoi opettaa, että vapautus ei enää tapahdu Egyptistä, vaan synnistä; ei faraon vallasta, vaan kuoleman vallasta.
Pelastuksen kannalta tämä evankeliumi on hyvin syvältä luotaava. Yhtäällä on Juudas, joka kulkee lähellä Kristusta, mutta kadottaa sydämensä. Toisaalla on Kristus, joka kulkee kohti ristiä pelastaakseen juuri ne, jotka hänet hylkäävät. Tässä ilmenee Jumalan rakkauden käsittämätön luonne: ihminen voi pettää, myydä, paeta ja kieltää, mutta Kristus pysyy uskollisena pelastustahdolleen. Hän ei peruuta pääsiäistään meidän kelvottomuutemme tähden.
Tämä evankeliumin kohta kutsuu meitä tutkimaan sydäntämme. Olemmeko me kansanjoukon tavoin kuulolla, Juudaksen tavoin jakautuneita vai opetuslasten tavoin valmistautumassa Herran pääsiäiseen? Pelastus voidaan ilmaista näin: Kristus, todellinen Pääsiäiskaritsa, antaa itsensä vapaaehtoisesti, jotta ihmisen pimeys ei olisi hänen viimeinen kohtalonsa. Se, joka pysyy hänen luonaan eikä neuvottele synnin kanssa, kulkee hänen kanssaan kuolemasta elämään.Aamen.