{"id":94,"date":"2012-02-05T14:48:10","date_gmt":"2012-02-05T14:48:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-kuolemasta-sielun-ja-ruumiin-toisistaan-eroamisena\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:01","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:01","slug":"isien-opetuksia-ja-mielipiteita-kuolemasta-sielun-ja-ruumiin-toisistaan-eroamisena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-kuolemasta-sielun-ja-ruumiin-toisistaan-eroamisena\/","title":{"rendered":"Isien opetuksia ja mielipiteit\u00e4 kuolemasta sielun ja ruumiin toisistaan eroamisena"},"content":{"rendered":"

Antonios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

Kuten ihminen tulee \u00e4itins\u00e4 kohdusta alastomana, niin sielukin alastomana l\u00e4htee ruumiista. Joku l\u00e4htee puhtaana ja valoisana, toisessa on n\u00e4kyviss\u00e4 hairahdusten tahroja, joku taas on aivan musta monien rikkomustensa takia. Sen t\u00e4hden j\u00e4rkev\u00e4 ja Jumalaa rakastava sielu el\u00e4\u00e4 hurskaasti ja pit\u00e4\u00e4 kuolemanj\u00e4lkeiset rangaistukset mieless\u00e4\u00e4n, ettei sit\u00e4 tuomittaisi niihin. Sill\u00e4 vain mielett\u00f6m\u00e4t ep\u00e4uskoiset el\u00e4v\u00e4t jumalattomasti, tekev\u00e4t synti\u00e4 ja halveksivat tuonpuoleisia asioita.<\/span><\/p>\n

Kuten ruumiin on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 synnytt\u00e4v\u00e4 silloin, kun se on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kehityksens\u00e4 kohdussa, niin on sielunkin, joka on saavuttanut Jumalan sille s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t rajat ruumiissa, l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 pois ruumiista.<\/span><\/p>\n

Jos siki\u00f6 tulee \u00e4idin kohdusta kesken kehityksens\u00e4, se ei voi kasvaa normaalisti. Samoin ei sielukaan voi pelastua eik\u00e4 liitty\u00e4 Jumalaan, jos se poistuu ruumiista ennen kuin on ehtinyt hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaelluksen avulla edet\u00e4 Jumalan tuntemisessa (Opetuksia ihmisen luonteesta Filokalia I s.38, kohdat 111,114,116)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Athenagoras Ateenalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”\u00c4lk\u00f6\u00f6n kukaan pit\u00e4k\u00f6 outona sit\u00e4, ett\u00e4 kutsumme el\u00e4m\u00e4n nimell\u00e4 olemisen jatkumista, jonka keskeytt\u00e4\u00e4 kuolema ja lahoaminen; ajatelkoon pikemminkin niin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 maailmalla ei ole vain yht\u00e4 tarkoitusta eik\u00e4 vain yht\u00e4 jatkuvuuden mittaa, sill\u00e4 niiden asioiden luonne, jotka jatkuvat, ei ole sama. Sill\u00e4 jos jokaisella asialla, joka jatkuu, olisi jatkuvuutensa ominaisen luontonsa mukaan, emmek\u00e4 niiss\u00e4k\u00e4\u00e4n tapauksissa, jotka ovat kokonaan turmeltumattomia ja kuolemattomia l\u00f6yd\u00e4 omamme kaltaista jatkuvuutta, koska ylempien olentojen luonnot eiv\u00e4t ota alemmalla olevien tasoa; eik\u00e4 ihmisen tapauksessa ole asianmukaista katsoa jatkuvuutta muuttumattomaksi ja ilman vaihtelevuutta olevaksi; niin kuin ei siin\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 edelliset luotiin kuolemattomiksi ja jatkavat olemassaoloaan loppumattomasti yksinkertaisesti Luojansa tahdosta, ja ihmisill\u00e4 on sielun suhteen alusta alkaen muuttumaton jatkuvuus, mutta ruumiin suhteen saavuttavat kuolemattomuuden muutoksen keinoin. T\u00e4t\u00e4 tarkoitetaan opilla yl\u00f6snousemuksesta ja siihen katsoen me sek\u00e4 odotamme ruumiin hajoamista ett\u00e4 k\u00f6yh\u00e4n ja turmeltuneen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkin\u00e4yt\u00f6st\u00e4; ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen toivomme kuolemattomuuden jatkumista, emme kuolemamme asettamista j\u00e4rjett\u00f6mien el\u00e4inten tasolle, tai (ruumiillisen) ihmisen jatkumista kuolemattomien jatkuvuuden tasolle, ainakaan ettemme tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme t\u00e4ll\u00e4 tavoin asettaisi ihmisluontoa ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 sellaisten asioiden tasolle, joihin sit\u00e4 ei ole sopivaa verrata. Siksi ei pit\u00e4isi kiihty\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, jos jotakin eriarvoisuutta ilmenee suhteessa ihmisten i\u00e4n kestoon n\u00e4hden, eik\u00e4 siksi, ett\u00e4 sielun eroaminen ruumiin j\u00e4senist\u00e4 ja sen osien hajoaminen keskeytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jatkuvuuden, meid\u00e4n pid\u00e4 olla toivottomia yl\u00f6snousemuksen suhteen. Sill\u00e4 vaikka fyysisten voimien ja aistien herpaantuminen, mik\u00e4 tapahtuu luonnollisella tavalla unessa, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskeytt\u00e4v\u00e4n aistiel\u00e4m\u00e4n, kun ihmiset nukkuvat yht\u00e4l\u00e4isin aikav\u00e4lein ja ik\u00e4\u00e4n kuin palaavat takaisin el\u00e4m\u00e4\u00e4n, emme kuitenkaan kielt\u00e4ydy sanomasta sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ksi. Ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 luullakseni jotkut kutsuvat unta kuoleman veljeksi, ei alun perin johtuen joistakin edelt\u00e4jist\u00e4 ja isist\u00e4, vaan siksi ett\u00e4 kuolleet ja nukkuvat ovat samanlaisessa tilassa ainakin hiljaisuuden ja menneen sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hetken tajun suhteen, tai paremmin itse olemassaolon ja heid\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suhteen. Jos sent\u00e4hden emme kielt\u00e4ydy kutsumasta el\u00e4m\u00e4n nimell\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on t\u00e4ynn\u00e4 eroja syntym\u00e4st\u00e4 hajoamiseen, ja jonka keskeytt\u00e4v\u00e4t kaikki nuo edell\u00e4 mainitsemamme asiat, ei meid\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi olla toivottomia hajoamisen j\u00e4lkeen seuraavasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 jollainen kietoutuu yl\u00f6snousemukseen, vaikka ajallaan sen keskeytt\u00e4\u00e4 sielun ruumiista eroaminen”. (On the Resurrection of the Death: Chapter XVI: Analogy of Death and Sleep, and Concequent Argument for the Resurrection,ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Varmana n\u00e4ist\u00e4 asioista yht\u00e4 lailla kuin niist\u00e4kin, jotka ovat jo tapahtuneet ja heijastellen omaa luontoamme, olemme tyytyv\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n johon liittyy puutetta ja turmelusta nykyiseen olemassaolomme tilaan sopivana, ja toivomme vakaasti ett\u00e4 kuolemattomuutemme jatkuu; ja t\u00e4t\u00e4 emme tee tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ihmisten kekseli\u00e4isyydest\u00e4 ruokkien itse\u00e4mme v\u00e4\u00e4rill\u00e4 toiveilla, vaan uskomme on pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6mimm\u00e4n takuun varassa – H\u00e4nen, joka muotoili meid\u00e4t, tarkoituksen varassa, jonka mukaan H\u00e4n teki ihmisen sielultaan ja ruumiiltaan kuolemattomaksi, ja varusti h\u00e4net ymm\u00e4rryksell\u00e4 ja synnynn\u00e4isell\u00e4 lailla H\u00e4nen antamiensa asioiden varjelemiseksi ja turvaamiseksi, \u00e4lylliselle olemassaolollemme ja j\u00e4rjelliselle el\u00e4m\u00e4lle sopivana, sill\u00e4 tied\u00e4mme hyvin ettei h\u00e4n olisi muotoillut sellaista olentoa eik\u00e4 varustanut h\u00e4nt\u00e4 kaikella, ellei H\u00e4n olisi tarkoittanut sellaiseksi luodun jatkavan ikuisesti Jos siis maailmankaikkeuden Luoja loi ihmisen tarkoituksenaan t\u00e4m\u00e4n tulevan osalliseksi \u00e4lyllisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ett\u00e4 tultuaan H\u00e4nen suurenmoisuutensa ja kaikissa asioissa ilmenev\u00e4n viisauden katselijaksi, h\u00e4n voisi aina jatkaa niiden mietiskely\u00e4; niin muodoin Laatijansa tarkoituksen ja saamansa luonnon mukaisesti h\u00e4nen luomisensa peruste on takeena h\u00e4nen ikuisesta jatkuvuudestaan, ja t\u00e4m\u00e4 jatkuvuus on tae.” (On the Resurrection of the Death: Chapter XIII. -Continuation of the Argument, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Samalla kun ihmisen luomisessa ilmitullut peruste on itsess\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4v\u00e4 todistamaan, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus seuraa luonnollisen per\u00e4kk\u00e4isyyden seurauksena ruumiiden hajoamista, kuitenkaan ei ehk\u00e4 ole oikein arastella tuoda esiin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n esitettyj\u00e4 perusteita, vaan sen mukaan mit\u00e4 on sanottu osoittamaan niille, jotka eiv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n kykene erottamaan niit\u00e4, ensisijaisuudesta kehkeytyvi\u00e4 jokaisen totuuden puolesta puhuvana todisteena, ja kaikista ensimm\u00e4isen\u00e4 luodun ihmisen luonto, joka ohjaa meid\u00e4t samaan ajatukseen ja jolla on sama voima todisteena yl\u00f6snousemuksesta. Sill\u00e4 jos koko ihmisten luonto p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti on kokoonpantu kuolemattomasta sielusta ja ruumiista, jotka istutettiin siihen luomisessa eik\u00e4 sielun luontoon itsess\u00e4\u00e4n eik\u00e4 ruumiin luontoon erill\u00e4\u00e4n, on Jumala m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt sellaisen luomuksen ja sellaisen el\u00e4m\u00e4n ja koko olemassaolon kulun kuin t\u00e4m\u00e4, mutta ihmiselle kahdesta yhdistetyn, siin\u00e4 tarkoituksessa, ett\u00e4 he voisivat l\u00e4p\u00e4isty\u00e4\u00e4n nykyisen olemassaolonsa p\u00e4\u00e4ty\u00e4 samaan yhteiseen loppuun, samoine aineksineen, joista heid\u00e4t kokoonpantiin heid\u00e4n syntym\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana, siit\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, koska el\u00e4v\u00e4 olento muodostuu kahdesta, ett\u00e4 sielu harjaantuu sen kautta, mit\u00e4 tahansa sielu kokee ja mit\u00e4 tahansa ruumis kokee, tehden ja suorittaen mit\u00e4 tahansa ymm\u00e4rryksen ja j\u00e4rjen harkintakyky vaatii, ett\u00e4 n\u00e4iden asioiden koko sarjan t\u00e4ytyy viitata johonkin samaan loppuun, jotta ne kaikki ja kaikin keinoin, – nimitt\u00e4in, ihmisen luomisen, ihmisen luonnon, ihmisen tekojen ja k\u00e4rsimysten, h\u00e4nen olemassolonsa kulun ja h\u00e4nen luonnolleen sopivan lopun, – voisivat vaikuttaa yhdess\u00e4, sopusoinnussa ja samassa yhteisess\u00e4 kokemuksessa. Mutta jos on olemassa joku koko olemukselle kuuluva yhteinen sopusointu ja kokemuksen jatkuvuus, joko sielusta nousevien tai niiden, jotka t\u00e4ydentyv\u00e4t ruumiin keinoin, n\u00e4iden kaikkien lopun t\u00e4ytyy olla yksi ja sama. Ja loppu on oleva sanan ahtaimmassa merkityksess\u00e4 yksi, jos olento, jonka lopusta on kysymys, j\u00e4\u00e4 samaksi kuin h\u00e4net muotoiltiin; ja olento on oleva tarkalleen sama, jos nuo seikat, joista olento osina koostuu ovat samat. Ja ne ovat samoja mit\u00e4 tulee niiden merkilliseen yhteyteen, mik\u00e4li hajaantuneet osaset j\u00e4lleen yhdistet\u00e4\u00e4n olennon rakenteeksi. Ja samojen ihmisten rakenne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta todistaa kuolemaa ja ruumiiden hajoamista seuraavasta yl\u00f6snousemuksesta, sill\u00e4 ilman t\u00e4t\u00e4 eiv\u00e4t samat osat voi yhdisty\u00e4 luonnon mukaan toisiinsa eik\u00e4 samojen ihmisten luontoa voi muodostaa uudelleen. Ja jos ihmiselle on annettu sek\u00e4 ymm\u00e4rrys ett\u00e4 j\u00e4rki arvioimiseksi asioita, jotka ymm\u00e4rrys on hahmottanut ja ei vain olemassaolevina, vaan Antajan hyvyydest\u00e4 ja viisaudesta ja oikeutuksesta, siit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa, ett\u00e4 koska nuo asiat ovat edelleen olemassa sen vuoksi, miksi j\u00e4rjellinen harkintakyky on annettu, n\u00e4it\u00e4 asioita varten annettu harkintakyky my\u00f6skin jatkaa olemassaoloaan. Mutta ihminen on se, joka on vastaanottanut sek\u00e4 ymm\u00e4rryksen ja j\u00e4rjen, ei sielu itsess\u00e4\u00e4n. Ihmisen, joka on muodostunut kahdesta osasta, t\u00e4ytyy siksi olla olemassa ikuisesti. Mutta sen on mahdotonta jatkaa olemassaoloaan ikuisesti ellei se nouse j\u00e4lleen yl\u00f6s. Sill\u00e4 ellei yl\u00f6snousemusta tapahtuisi, ihmisten luonto ihmisin\u00e4 ei voisi jatkua. Ja jos ihmisten luonto ei jatka oloaan, turhaan on sielu kytketty tarvitsemaan ruumista ja sen kokemuksia, turhaan ruumis muotoiltu niin, ettei se voi saavuttaa, mit\u00e4 se kaipaa, kuuliaisena sielun ohjaksille, ja sen ohjaamana kuten suitsilla; turhaan on ymm\u00e4rrys, turhaan on viisaus ja oikean noudattaminen ja jopa jokaisen hyveen harjoittaminen, ja lakien asetukset ja toimeenpano, – sanan mukaisesti kaikki, mik\u00e4 ihmisess\u00e4 on jaloa tai ihmisen vuoksi, tai pikemminkin koko ihmisen luominen ja luonto. Mutta jos turhuus kertakaikkian on poissuljettu kaikista Jumalan teoista, ja kaikista H\u00e4nen suomistaan lahjoista, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on, ett\u00e4 sielun loppumattoman pitk\u00e4n keston my\u00f6t\u00e4 on oleva ruumiin ainainen jatkuvuus sen oikean luonnon mukaan (On the Resurrection of the Death: Argument for the Resurrection from the Nature of Man, Chapter XV, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Ihmisell\u00e4 t\u00e4ytyy olla sek\u00e4 sielu ett\u00e4 ruumis, jotta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4nelle langetettu tuomio olisi oikeudenmukainen. Sill\u00e4 joko kuolema on koko el\u00e4m\u00e4n loppuminen sielun hajotessa ja turmeltuessa yhdess\u00e4 ruumiin kanssa, tai sielu j\u00e4\u00e4 itsekseen, kykenem\u00e4tt\u00e4 hajoamaan, hajottumaan ja turmeltumaan, samalla kun ruumis m\u00e4t\u00e4nee ja hajoaa ja johon ei j\u00e4\u00e4 menneiden toimintojen muistoa eik\u00e4 tajua siit\u00e4, mit\u00e4 on kokenut yhdess\u00e4 sielun kanssa. Jos ihmisten el\u00e4m\u00e4 on sammuva kokonaan, on ilmeist\u00e4, ettei tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole elossa, koska ei ole mit\u00e4\u00e4n tuomiota niille, jotka eliv\u00e4t hyveellisesti tai paheellisesti, vaan p\u00e4\u00e4llemme k\u00e4y taas se, mik\u00e4 kuuluu laittomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja liutaan j\u00e4rjett\u00f6myyksi\u00e4, jotka seuraavat siit\u00e4, ja se mik\u00e4 on kaiken t\u00e4m\u00e4n laittomuuden huippu – jumalankielt\u00e4minen. Mutta jos ruumis on tarkoitettukin hajoamaan ja jokainen hiukkanen kulkeutumaan sukulaisainestensa luo, silti sielu j\u00e4\u00e4 olemaan kuolemattomana eik\u00e4 sielulle tapahtuisi t\u00e4m\u00e4n olettamuksen mukaan mit\u00e4\u00e4n tuomiota, koska puuttuisi oikeus ja kohtuus: sill\u00e4 on laitonta ep\u00e4ill\u00e4 ett\u00e4 Jumalan ulkopuolella tai Jumalasta voisi olla per\u00e4isin tuomio, joka ei olisi oikeus ja kohtuus. Kuitenkin oikeus ja kohtuus puuttuu tuomiosta, jos olento, joka harjoitti laittomuutta tai vanhurskautta, ei ole s\u00e4ilynyt olemassa, sill\u00e4 se, joka harjoitti jompaa kumpaa n\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja jonka tuomio ohittaa, oli ihminen, ei sielu yksin\u00e4\u00e4n. Sanalla sanoen kaiken yhteenvetona t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys ei miss\u00e4\u00e4n aiheuta ristiriitaa oikeuden ja kohtuuden suhteen.” (On the Resurrection of the Death: Man Must Be Possessed of a Body and Soul ,Chapter XX, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Sen lis\u00e4ksi, mit\u00e4 on sanottu, eik\u00f6 olisi mielet\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 samalla kun meill\u00e4 ei voisi olla tietoa hyveist\u00e4 ja paheista sielusta erillisin\u00e4 olevina (sill\u00e4 k\u00e4sit\u00e4mme hyveet ihmisen hyvein\u00e4 ja samalla tavalla niiden vastakohdat, paheet, sieluun kuulumattomina ruumiista erillisiksi, itsess\u00e4\u00e4n olemassa oleviksi), kuitenkin tuo rangaistus tai palkkio n\u00e4ist\u00e4 tulisi yksinomaan sielulle? Kuinka kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n voisi olla ajatusta yksinomaan sielussa olevasta rohkeudesta tai mielenlujuudesta, jos ei ole kuoleman, haavojen, raajarikoksi tulemisen, pahoinpitelyn tai n\u00e4ihin yhdistyv\u00e4n tuskan tai niiden tuloksena seuraavien k\u00e4rsimysten pelkoa?” (On the Resurrection of the Death: Continuation of the Argument,Chapter XXII, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltainen loppu luullakseni kuuluu luontokappaleille ja karjael\u00e4imille, ei kuolemattoman sielun ja j\u00e4rjellisen harkintakyvyn omaaville ihmisille.” ?” (On the Resurrection of the Death: Argument for the Resurrection from the Chief End of Man, Chapter XXII, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

”Eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n viel\u00e4 ole ruumiista eronneen sielun onnellisuus. Sill\u00e4 emme tutki niiden osien, joista ihminen koostuu, el\u00e4m\u00e4\u00e4, emmek\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lopullista syyt\u00e4, vaan olentoa, joka koostuu niist\u00e4 molemmista; sill\u00e4 sellainen on jokainen ihminen, jolla on osuus t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 olemassaolossa, ja t\u00e4ytyy olla joku asianmukainen, suunniteltu loppu t\u00e4lle el\u00e4m\u00e4lle. Mutta jos se on molempien osien loppu yhdess\u00e4, ja t\u00e4t\u00e4 ei voi saada selville, ei siksi, ett\u00e4 ne yh\u00e4 el\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n olemassaolon tilassa jo mainittujen lukuisten syiden takia, eik\u00e4 viel\u00e4 kun sielu on eronneessa tilassa, koska ihmisen ei voi sanoa olevan olemassa ruumiin hajottua ja todella tyystin laajalle hajonneena, viel\u00e4p\u00e4 vaikka sielu jatkaisi itsekseen…on ehdottomasti v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 ihmisen olemisen loppu ilmenisi jonakin saman el\u00e4v\u00e4n olennon kummankin kahden (ts. sielun ja ruumiin), ennallistumana. Ja kun t\u00e4m\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden seuraus, t\u00e4ytyy v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olla kuolleiden ruumiiden, tai jopa kokonaan hajonneiden, yl\u00f6snousemus, ja saman ihmisen on muodostuttava uudelleen, koska luonnon laki s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 lopun, ei ehdottomasti eik\u00e4 mink\u00e4 tahansa ihmisten loppuna, vaan samojen ihmisten, jotka kulkivat l\u00e4pi aiemman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4; mutta on mahdotonta samoille ihmiselle uudelleen rakentua ellei samoja ruumiita yhdistett\u00e4 uudelleen samoihin sieluihin. Mutta ett\u00e4 sama sielu saisi saman ruumiin on mahdotonta mill\u00e4\u00e4n muulla tavalla, ja mahdollista vain yl\u00f6snousemisen kautta, sill\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4 tapahtuu, siit\u00e4 seuraa my\u00f6s ihmisten luonnolle sopiva loppu. Ja emme erehdy sanoessamme, ett\u00e4 \u00e4lyllisen el\u00e4m\u00e4n ja j\u00e4rjellisen harkintakyvyn perimm\u00e4inen syy on askarrella keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti noiden kohteiden kanssa, joihin luonnollinen j\u00e4rki on p\u00e4\u00e4osin ja ensisijaisesti sopeutunut ja iloita lakkaamatta H\u00e4nen mietiskelyst\u00e4\u00e4n, joka on, sek\u00e4 H\u00e4nen k\u00e4skyist\u00e4\u00e4n huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten enemmist\u00f6, koska maanp\u00e4\u00e4lliset asiat vaikuttavat heihin liian intohimoisesti ja liian v\u00e4kivaltaisesti, kulkevat l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n saavuttamatta t\u00e4t\u00e4 kohdetta. Sill\u00e4 suuri joukko niit\u00e4, jotka ep\u00e4onnistuvat heille kuuluvan lopun suhteen, ei saa p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi kohtalon osaa, koska tutkistelu on yhteydess\u00e4 yksil\u00f6ihin ja hyvin tai huonosti vietettyjen el\u00e4mien rangaistus tai palkinto suhteutetaan kunkin ansioihin. ?” (On the Resurrection of the Death: Argument Continued and Concluded ,Chapter XXII, ANF, Vol. II)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Hesykhios<\/strong><\/span><\/p>\n

Kun sielu kuoleman j\u00e4lkeen on kohonnut korkeuksiin ja Kristus puolustaa sit\u00e4 taivaan porteilla, ei sen siell\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvitse pel\u00e4t\u00e4 vihollisiaan, vaan se voi rohkeasti, kuten nyt niin silloinkin, puhutella niit\u00e4. Sielun tulee vain aina l\u00e4ht\u00f6\u00f6ns\u00e4 saakka v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 p\u00e4ivin ja \u00f6in huutaa avukseen Herran Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan nime\u00e4 ja H\u00e4n toimittaa sille pian oikeuden sen pett\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n jumalallisen lupauksen mukaan, jonka H\u00e4n lausui vertauksessaan v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tuomarista. (Lk.18:1-8) Vakuutan teille: H\u00e4n toimittaa sen sek\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 sielun ruumiista l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen. (Henkisest\u00e4 raittiudesta ja hyveist\u00e4 Filokalia I\/ s.263,kohta 149)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ignatios Antiokialainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Herra opetti hyvin t\u00e4ydellisesti, ett\u00e4 sielut eiv\u00e4t vain jatka olemassaoloaan, ei siirtym\u00e4ll\u00e4 ruumiista toiseen, vaan s\u00e4ilytt\u00e4en saman muodon (erotetussa tilassa) kuin ruumiit, johon ne olivat mukautuneet, ja ne muistavat t\u00e4m\u00e4n (maanp\u00e4\u00e4llisen) olemassaolon teot, ja mist\u00e4 he nyt ovat pois siirtyneet, – tallennetussa kertomuksessa rikkaasta miehest\u00e4 ja Lasaruksesta, joka l\u00f6ysi levon Aabrahamin helmassa”. (Book 2:34)<\/span><\/p>\n

”Ja niiden, jotka pysyv\u00e4t rakkaudessaan Jumalaan, H\u00e4n suo p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteyteens\u00e4. Mutta el\u00e4m\u00e4 Jumalan yhteydess\u00e4 on el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja valoa ja kaikista niist\u00e4 hyvyyksist\u00e4 nauttimista, mit\u00e4 H\u00e4nell\u00e4 on varastossa. Mutta yht\u00e4 monille heid\u00e4n oman valintansa mukaan ero Jumalasta. H\u00e4n itse saa aikaan tuon Jumalasta eron, jonka he ovat valinneet omasta halustaan. Mutta erossaolo Jumalasta on kuolema, ja erossaolo valosta on pimeys; ja ero Jumalasta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 eroa kaikista niist\u00e4 hyvyyksist\u00e4, jotka H\u00e4nell\u00e4 on varastossaan. Siksi ne, jotka heitt\u00e4v\u00e4t pois luopumuksen takia n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut asiat, ollen itse asiassa vailla kaikkea hyv\u00e4\u00e4, kokevat todella kaikenlaista rangaistusta. Kuitenkaan suoranaisesti Jumala itse ei rankaise heit\u00e4, vaan rangaistus tullee heille siit\u00e4, ett\u00e4 he ovat vailla kaikkea tuota hyv\u00e4\u00e4. Nyt kun kaikki hyv\u00e4 on ikuista ja loppumatonta Jumalassa, siksi my\u00f6s n\u00e4iden menett\u00e4minen on ikuista ja p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tapahtuu aivan kuin valonheittimen sokaistessa; niilt\u00e4 jotka ovat aiheuttaneet itse oman sokeutensa, tai joiden sokeus aiheutuu toisista, eiv\u00e4t voi koskaan nauttia valosta. Kuitenkaan ei ole niin, ett\u00e4 valo olisi heiss\u00e4 aiheuttanut sokeuden rangaistuksen, vaan se, ett\u00e4 sokeus itse on tuonut heille ep\u00e4onnistumisen: ja siksi Herra on julistanut: ”Sit\u00e4, joka uskoo minuun, ei tuomita”, toisin sanoen, h\u00e4n ei joudu eroon Jumalasta, sill\u00e4 h\u00e4n yhdistyy Jumalaan uskon kautta. Toisaalta H\u00e4n sanoo: ”H\u00e4n, joka ei usko, on jo tuomittu, koska h\u00e4n ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen”; ts. h\u00e4n erotti itsens\u00e4 Jumalasta omasta halustaan. ”Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tuomio, ett\u00e4 valkeus on tullut t\u00e4h\u00e4n maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeytt\u00e4 enemm\u00e4n kuin valkeutta. Sill\u00e4 jokainen, joka tekee pahaa vihaa valkeutta, eik\u00e4 tule valoon, ettei h\u00e4nen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta se, joka tuntee totuuden tulee valkeuteen, jotta h\u00e4nen tekonsa tulisivat julki, ett\u00e4 h\u00e4n on tehnyt ne Jumalassa”. ( Book 5:27)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Johannes Karpathoslainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Sielun erotessa ruumiista vihollinen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 sen kimppuun r\u00f6yhke\u00e4sti pilkaten ja syytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 julmasti ja kauhistuttavasti sen synneist\u00e4. Mutta Jumalaa rakastava ja H\u00e4neen uskova sielu ei silloin s\u00e4ik\u00e4hd\u00e4 vihollisten hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ja uhkauksia, vaikka synti olisi sit\u00e4 useinkin haavoittanut, vaan on vahva Herrassa. Ilo antaa sille siivet ja rohkeutta se saa pyhilt\u00e4 voimilta, jotka sit\u00e4 suojelevat. Uskon valo ymp\u00e4r\u00f6i sit\u00e4 ja sen suojasta se huutaa ilke\u00e4lle paholaiselle: ”Mit\u00e4 sinulla on meid\u00e4n kanssamme tekemist\u00e4, sin\u00e4 Jumalasta erotettu ja taivaasta karkotettu paha palvelija? Sinulla ei ole valtaa meihin. Kristus, Jumalan Poika, on meid\u00e4n Valtiaamme ja kaikkien Valtias. H\u00e4nt\u00e4 vastaan olemme tehneet synti\u00e4 ja H\u00e4nelle my\u00f6s teemme tili\u00e4. H\u00e4nen pelastavaisen armonsa panttina meill\u00e4 on H\u00e4nen kunniakas ristins\u00e4. Sin\u00e4 kelvoton pakene kauaksi meist\u00e4. Sinulla ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Kristuksen palvelijoiden kanssa”. Kun sielu rohkeasti puhuu t\u00e4ll\u00e4 tavoin, saatana k\u00e4\u00e4ntyy pakosalle huutaen ja valittaen, koska se ei voi vastustaa Kristuksen nime\u00e4. Niin sielu kohoaa yh\u00e4 ylemm\u00e4ksi ja tallaa vihollisen jalkoihinsa ja l\u00f6ylytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kuin haukka varista. Sen j\u00e4lkeen se p\u00e4\u00e4see iankaikkiseen iloon, kun Jumalan enkelit saattavat sen sinne, mihin se sis\u00e4isen tilansa perusteella kuuluu.(Rohkaisun sanoja Intiasta kirjoittaneille munkeille, Filokalia I, s.342, kohta 25)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kahdentoista patriarkan testamentit<\/strong><\/span><\/p>\n

”Onhan synti sielun tuho, varsinkin haureuden synti, joka erottaa Jumalasta ja l\u00e4hent\u00e4\u00e4 ep\u00e4jumaliin, sill\u00e4 se eksytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rjen ja mielen, ja toimittaa nuoria ennen aikojaan tuonelaan.”(The Twelve Patriarchs, I. The Testament of Reuben Concerning Thoughts)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Klemens Aleksandrialainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Mutta meid\u00e4n t\u00e4ytyy niin paljon kuin mahdollista saattaa sielu erilaisten valmistavien harjoitusten alaiseksi, jotta se voisi tulla vastaanottavaiseksi tiedon saamiselle. Ettek\u00f6 n\u00e4e, kuinka vaha pehmennet\u00e4\u00e4n ja kupari puhdistetaan, jotta siihen voitaisiin ly\u00f6d\u00e4 leima? Aivan kuten kuolema on sielun eroaminen ruumiista, niin on tietokin ik\u00e4\u00e4n kuin j\u00e4rjellinen kuolema pakottaen pois hengen ja erottaen sen intohimoista, ja johtaen sen kohti el\u00e4m\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n tekemisess\u00e4, jotta se saattaisi sanoa Jumalalle luottaen: ”Min\u00e4 el\u00e4n niin kuin Sin\u00e4 haluat” (Book VII ,ch. 12)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Klemensin saarnat<\/strong><\/span><\/p>\n

”On aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ett\u00e4 sen, joka sanoo Jumalan olevan luonnoltaan vanhurskas pit\u00e4isi my\u00f6skin uskoa, ett\u00e4 ihmissielut ovat kuolemattomia; sill\u00e4 miss\u00e4 olisi H\u00e4nen oikeudenmukaisuutensa, jos muutamat eletty\u00e4\u00e4n hurskaasti ja tultuaan huonosti kohdelluiksi ja toisinaan v\u00e4kivaltaisesti temmatuksi pois, kun taas toiset eletty\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin syntisesti tyydytt\u00e4neet halujansa loisteliaasti el\u00e4en, ovat kokeneet tavallisen ihmisen kuoleman. Koska sen t\u00e4hden riidattomasti Jumala, joka on hyv\u00e4, on my\u00f6s vanhurskas, ei H\u00e4nt\u00e4 voi muuten voisi tuntea oikeudenmukaiseksi, ellei sielu erottuaan ruumiistaan olisi kuolematon, niin ett\u00e4 ep\u00e4pyh\u00e4 ihminen helvetiss\u00e4 ollen, saatuaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaikki hyvyytens\u00e4, siell\u00e4 saisi rangaistuksen synneist\u00e4\u00e4n; ja hyv\u00e4 ihminen, jota t\u00e4\u00e4ll\u00e4 (el\u00e4ess\u00e4\u00e4n) rangaistiin synneist\u00e4\u00e4n, voisi sitten, kuin vanhurskauden povessa, olla hyvien asioiden perij\u00e4. Koska sent\u00e4hden, ett\u00e4 Jumala on vanhurskas, on meille ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuomio on, ja sielut ovat kuolemattomia.” (Homily II, Chapter XIII. Future Rewards and Punishments)<\/span><\/p>\n

”Kannan huolta siit\u00e4, ett\u00e4 olisit yht\u00e4 mielt\u00e4 vaimosi ja lastesi kanssa, jotta voisit el\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 heid\u00e4n kanssaan, ja toisessa maailmassa sielun ruumiista eroamisen j\u00e4lkeen voisit jatkaa heid\u00e4n kanssaan olemista vapaana surusta.” (Homily XV)<\/span><\/p>\n

”Ja mit\u00e4 muuta kuolema on kuin sielun eroaminen ruumiista? Siksi tuskaa ei ole, kun on sopusointu. Sill\u00e4 koska kuolema ei edes kuulu niihin asioihin, jotka todellisesti ovat olemassa; sill\u00e4 kuolema ei ole mit\u00e4\u00e4n, kuten sanoin, vaan sielun eroaminen ruumiista, ja kun t\u00e4m\u00e4 tapahtuu, ruumis joka on kykenem\u00e4t\u00f6n aistihavaintoihin, hajoaa, mutta sielu aistimaan kykenev\u00e4n\u00e4, j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja on todellisesti olemassa.” (Homily XIX, Chapter XX. Pain and Death the Result of Sin.)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Lactantius<\/strong><\/span><\/p>\n

”Ja t\u00e4m\u00e4n voima ei vain tee tyhj\u00e4ksi kokonaan syntisten sieluja, vaan alistaa ne iankaikkiseen rangaistukseen. Nimit\u00e4mme tuota rangaistusta toiseksi kuolemaksi, mik\u00e4 on my\u00f6s ikuinen niin kuin on kuolemattomuuskin. Niinp\u00e4 me m\u00e4\u00e4rittelemme ensimm\u00e4isen kuoleman: Kuolema on el\u00e4vien olentojen luonnon hajoaminen, tai n\u00e4in: Kuolema on sielun ja ruumiin eroaminen. Mutta n\u00e4in me m\u00e4\u00e4rittelemme toisen kuoleman: Kuolema on ikuisen tuskan k\u00e4rsimist\u00e4, tai n\u00e4in: Kuolema on sielujen kiroaminen ansioittensa mukaan ikuiseen rangaistukseen. T\u00e4m\u00e4 ei koske mykki\u00e4 nautael\u00e4imi\u00e4, joitten henget, joita Jumala ei ole luonut, vaan ne ovat tavallisesta ilmasta, kuolema hajottaa.” (Book II: Of the Origin of Error)<\/span><\/p>\n

”Mutta tulevassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisen t\u00e4ytyy todellakin olla sek\u00e4 viisas ett\u00e4 onnellinen ilman mit\u00e4\u00e4n pahaa; mutta n\u00e4in ei tapahtu niin kauan kuin sielu on pukeutuneena ruumiin asumukseen. Mutta kun eroaminen on tapahtunut ruumiin ja sielun v\u00e4lill\u00e4, silloin paha eroaa hyv\u00e4st\u00e4 ja kun ruumis hajoaa ja sielu j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle, niin pahakin katoaa ja hyv\u00e4 j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4ksi. Silloin ihminen saatuaan kuolemattomuuden puvun, on oleva viisas ja vapaa pahasta niin kuin Jumala on.” (Book VII, Chapter 5 Of a Happy Life)<\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 sielu viel\u00e4p\u00e4 ruumiin vastaisesti haluaa palvella Jumalaa, joka on tuskaa kest\u00e4en kielt\u00e4ymyst\u00e4 himoista ja haluista, kilpailua kuoleman kanssa. Josta on uskottavampaa, ett\u00e4 sielu ei katoa, vaan erotetaan ruumiista, koska ruumis ei voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ilman sielua, mutta sielu voi tehd\u00e4 monia ja suuria asioita ilman ruumista.” Chapter XI: Of the Last Times, and of the Soul and Body)<\/span><\/p>\n

”Siksi, vaikka ne ovatkin kytketyt ja yhdistyneet toisiinsa syntym\u00e4st\u00e4, ja toinen joka on muotoiltu maallisista aineksista ik\u00e4\u00e4n kuin toisen astiaksi, joka on muotoiltu taivaallisista hienojakoisuuksista; kun mik\u00e4 tahansa v\u00e4kivalta on erottanut nuo kaksi, jota eroamista kutsutaan kuolemaksi, silloin kumpikin palaa omaan luontoonsa; se, joka oli maasta hajoaa maahan, se joka on taivaallisesta hengityksest\u00e4 pysyy ja kukoistaa aina, koska taivaallinen henki on iankaikkinen.” (Chapter XII: Of the Soul and Body, and Their Union and Separation and Return)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Methodius<\/strong><\/span><\/p>\n

”… oleskeleeko se kanssamme ottaen osaa kuolemaan vai onko sille lahjoitettu p\u00e4\u00e4ttym\u00e4t\u00f6n kuolemattomuus, mik\u00e4 tila odottaa meit\u00e4, kun eroamme kuoleman herpaannuttamista ruumiistamme, s\u00e4ilyyk\u00f6 meiss\u00e4 aistihavaintoja vai eik\u00f6 meill\u00e4 ole muistikuvia aikaisemmista aistimuksistamme tai menneist\u00e4 muistoista.” (Book I: Oration on the Psalms,ANF VI)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Niketas Stithatolainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Sis\u00e4isest\u00e4 toiminnasta riippuu, saako sielu voitonseppeleen vai tulevatko sen osaksi rangaistukset ja kuritukset. Jos se harrastaa jumalallisia asioita ja hoitaa n\u00f6yryyden puutarhaa, se saa ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 kyynelvirtoja, joilla se kastelee ja ruokkii rakkautta ja uskoa Jumalaan sek\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4 kohtaan. N\u00e4m\u00e4 hyveet uudistavat sielussa Kristuksen kuvan kauneuden. Sielusta tulee ihmisille valo, joka hyveittens\u00e4 s\u00e4teill\u00e4 vet\u00e4\u00e4 puoleensa heid\u00e4n katseensa ja saa kaikki ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa. Mutta silloin sielu kasvattaa vihan ohdakkeita ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4lle, jos se askartelee alhaisten ja maallisten asioiden parissa ja kaivelee synnin sy\u00f6vereit\u00e4 l\u00f6yhk\u00e4n ja synkeyden keskell\u00e4. N\u00e4in sielussa uudistuu vanhan ihmisen kuva – maisen, kauneudesta osattoman olennon kuva, sielusta tulee pimeyden l\u00e4hde sit\u00e4 l\u00e4hestyville: pahoilla teoillaan ja puheillaan se turmelee yksinkertaisia sieluja, joilta puuttuu vankka perustus, ja saa ne herjaamaan Jumalaa. Palkkansa sielu saa sen mukaan, miss\u00e4 tilassa kuolema sen tapaa. (K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kilvoitusel\u00e4m\u00e4st\u00e4, Filokalia III, s. 143, kohta 32)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Teodoros Edessalainen<\/strong><\/span><\/p>\n

Puhdista sielusi pahoista mielikuvista ja anna ylevien ajatusten valaista sit\u00e4. \u00c4l\u00e4 unohda, ett\u00e4 ”nautintoa rakastava syd\u00e4n muuttuu l\u00e4hd\u00f6n hetkell\u00e4 sielun vankilaksi ja kahleeksi. Vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 rakastavasta syd\u00e4mest\u00e4 sen sijaan tulee avoin ovi”. Todellakin, enkelit tulevat noutamaan puhtaita sieluja niiden erotessa ruumiista ja johtavat ne autuaalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta puhdistumattomat ja paatuneet sielut joutuvat – voi heit\u00e4 onnettomia! – pahojen henkien kuristukseen. ( Sielulle hy\u00f6dyllisi\u00e4 opetuksia, Filokalia II,s. 19, kohta 28)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Tertullianus<\/strong><\/span><\/p>\n

”Kuitenkin sellainen eroaminen sielun ja ruumiin v\u00e4lill\u00e4 on aivan luonnollista, sill\u00e4 kun sielu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 autioksi ruumiin, kuolema voittaa sen. Siksi sielu on varustettu ruumiilla; sill\u00e4 jos se ei olisi ruumiillinen, se ei voisi autioittaa ruumista.” (Chapter 5 :A Treatise on the Soul)<\/span><\/p>\n

”Kuinka sitten el\u00e4v\u00e4 olento hedelm\u00f6ittyy? Muodostuvatko sek\u00e4 ruumiin ett\u00e4 sielun ainekset yhdell\u00e4 ja samalla kertaa? Vai on toinen niist\u00e4 ennen toista luonnollisessa muovautumisessa? Me pysymme todella v\u00e4itteess\u00e4mme, ett\u00e4 molemmat hedelm\u00f6ittyv\u00e4t ja muotoutuvat t\u00e4ysin samanaikaisesti, samoin kuin syntyv\u00e4tkin yhdess\u00e4, ja ettei hetkenk\u00e4\u00e4n aikav\u00e4li\u00e4 ole niiden siki\u00e4misess\u00e4, niin ett\u00e4 kumpaakaan voisi asettaa ennen olleeksi. P\u00e4\u00e4telk\u00e4\u00e4 itse asiassa ihmisen aiemman olemassaolon tapahtumista se, mit\u00e4 h\u00e4nelle tapahtuu kaikkein viimeiseksi. Kun m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kuolema ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin sielun ja ruumiin eroaminen, el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on vastakohta kuolemalle, ei voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 muuten kuin sielun ja ruumiin yhteydeksi. Jos eroaminen tapahtuu yhdell\u00e4 ja samalla kerralla molemmille aineksille kuoleman keinoin, silloin niiden yhdistelm\u00e4n lain pit\u00e4isi vakuuttaa meid\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 niin tapahtuu samanaikaisesti my\u00f6s kahdelle ainekselle el\u00e4m\u00e4n keinoin. Nyt me my\u00f6nn\u00e4mme, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 alkaa siki\u00e4misell\u00e4, koska me v\u00e4it\u00e4mme tosissaan, ett\u00e4 my\u00f6s sielu saa alkunsa siki\u00e4misess\u00e4; el\u00e4m\u00e4 saaden alkunsa samalla hetkell\u00e4 ja paikassa, jonka sielu tekee.” (Chapter XXVII. Soul and Body Conceived, Formed and Perfected in Element Simultaneously)<\/span><\/p>\n

”Minun on t\u00e4ss\u00e4 huomautettava, ett\u00e4 jos sielut joutuvat muutoksen alaisiksi, ne eiv\u00e4t oikeastaan kykene aikaansaamaan ja kokemaan kohtaloita, jotka ne tulevat ansaitsemaan, ja tarkoitus on tehd\u00e4 tyhj\u00e4ksi oikeudellinen korvauksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tarkoitus, kun tarvitaan ansion ja palkan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja tajuamista. Ja t\u00e4ytyy olla t\u00e4m\u00e4n tajun puute, jos sielut menett\u00e4v\u00e4t olosuhteensa; ja t\u00e4m\u00e4n menetyksen t\u00e4ytyy seurata j\u00e4lkeenp\u00e4in, jos ne eiv\u00e4t jatka yhdess\u00e4 olotilassa. Mutta jopa jos niill\u00e4 on kylliksi pysyvyytt\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 edelleen muuttumattomiksi tuomioon asti, kohta, jonka Mercurius Egyptil\u00e4inen k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, kun h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 sielu ruumiista eroamisen j\u00e4lkeen ei sulaudu takaisin maailmansieluun, vaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti oman erillisen yksil\u00f6llisyytens\u00e4, ”jotta se voisi luovuttaa”, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4ksemme h\u00e4nen omia sanojaan, ”selonteon Is\u00e4lle noista asioista, jotka se on tehnyt ruumiissa.”(Chapter XXXIII)<\/span><\/p>\n

”Mutta kuoleman toiminta on korutonta ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4: se on sielun ja ruumiin eroaminen. Jotkut kuitenkin viitatessaan sielun kuolemattomuuteen, johon heill\u00e4 on ponneton ote siksi, etteiv\u00e4t ole Jumalan opettamia, pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 yll\u00e4 niin heppoisin perustein, ett\u00e4 py\u00f6rtyisiv\u00e4t sellaisesta otaksumasta, ett\u00e4 tietyt sielut riippuvat kiinni ruumiista kuoleman j\u00e4lkeenkin.” Chapter LI: Death Entirely Separates the Soul from the Body)<\/span><\/p>\n

”Niin muodoin sellainen on kuoleman ty\u00f6 – sielun erottaminen ruumiista. Siirt\u00e4en sivuun kysymyksen ihmiskohtalosta ja satunnaisista olosuhteista, on voitu n\u00e4hd\u00e4 ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmien mukaan kahdenlaista muotoa – tavallinen ja poikkeava.” Chapter LII: All Kinds of Death a Violence to Nature, Arising from Sin.- Sin an Intrusion Upon Nature as God Creared It.)<\/span><\/p>\n

(Homeerisen n\u00e4k\u00f6kulman kumoaminen sielun viipymisest\u00e4 Haadeksessa ollen kiitollisuudenvelassa hautaamattomalle ruumiille. Ett\u00e4 ennenaikaisesti ruumiista eronneiden sielujen t\u00e4ytyy odottaa lupaa Haadekseen p\u00e4\u00e4semiseksi, my\u00f6s kumottu).<\/span><\/p>\n

”Her\u00e4\u00e4 kysymys, tapahtuuko t\u00e4m\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sielun erottua ruumiista vai pid\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00f6 joitakin sieluja erityisist\u00e4 syist\u00e4 sill\u00e4 aikaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4; ja onko heid\u00e4n sallittu heid\u00e4n omasta sopimuksestaan tai jonkin auktoriteetin asiaan puuttumisella siirty\u00e4 Haadeksesta jonakin j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 aikana? Eip\u00e4 puutu jopa t\u00e4m\u00e4n kaltaisia mielipiteit\u00e4 luottamuksella esitt\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4… Sill\u00e4 varmasti sielu, jolla ei ole halukkuutta kuolla saattaa pit\u00e4\u00e4 parempana niin verkkaista Haadekseen siirtymist\u00e4 kuin mahdollista. Se tulee rakastamaan v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 perinn\u00f6nsaajaa, jonka avulla se viel\u00e4 nauttii valosta. Jo se kuitenkin on varma, ett\u00e4 sielulle koituu vammoja verkkaisesta ruumiin hautaamisesta – ja vamman olennaisin osa on hautaamisen laiminly\u00f6misess\u00e4 – on kuitenkin mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin ep\u00e4reilua, ett\u00e4 joutuisi ottamaan vastaan kaikki vammat, joiden syyksi virheellist\u00e4 viivyttely\u00e4 ei mahdollisesti voisi sanoa, sill\u00e4 tietenkin koko syy on l\u00e4heisimm\u00e4ss\u00e4 suhteessa kuolleeseen. He my\u00f6s sanovat, ett\u00e4 nuo sielut, jotka on otettu pois ennenaikaisella kuolemalla kuljeskelevat sinne ja t\u00e4nne, kunnes ovat t\u00e4ydent\u00e4neet vuosien j\u00e4\u00e4nteet, jotka he olisivat joutuneet el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ellei se olisi ollut heid\u00e4n ennenaikainen kohtalonsa.” (Chapter LVI: (Homeerisen n\u00e4k\u00f6kulman kumoaminen sielun viipymisest\u00e4 Haadeksessa ollen kiitollisuudenvelassa hautaamattomalle ruumiille. Ett\u00e4 ennenaikaisesti ruumiista eronneiden sielujen t\u00e4ytyy odottaa lupaa Haadekseen p\u00e4\u00e4semiseksi, my\u00f6s kumottu).<\/span><\/p>\n

”Jotkut, kun ovat antaneet hyvin tavallisen muotoisen profeetalliseen kuvauksen, joka yleens\u00e4 ilmaistaan kuvin ja allegorioin, joskaan ei aina, v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t johonkin kuvitteelliseen merkitykseen jopa kaikkein selvimmin kuvatut opit kuolleiden yl\u00f6snousemisesta, v\u00e4itt\u00e4en, ett\u00e4 jopa itse kuolema on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 hengellisess\u00e4 mieless\u00e4. He sanovat, ett\u00e4 se, mink\u00e4 yleens\u00e4 oletetaan olevan kuolema, ei todellisuudessa ole sit\u00e4, – nimitt\u00e4in sielun eroaminen ruumiista: se on pikemminkin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 Jumalasta, josta syyst\u00e4 ihminen on kuollut Jumalalle, ja on yht\u00e4 lailla haudattu erehdykseen kuin h\u00e4n olisi haudassa.” (Chapter 19: On Resurrerction of the Flesh)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antonios Suuri Kuten ihminen tulee \u00e4itins\u00e4 kohdusta alastomana, niin sielukin alastomana l\u00e4htee ruumiista. Joku l\u00e4htee puhtaana ja valoisana, toisessa on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":922,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions\/922"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}