{"id":92,"date":"2012-02-05T14:45:55","date_gmt":"2012-02-05T14:45:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/isien-nakemyksia-suuresta-paastosta-ja-muista-paaston-ajoista\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:01","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:01","slug":"isien-nakemyksia-suuresta-paastosta-ja-muista-paaston-ajoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/isien-nakemyksia-suuresta-paastosta-ja-muista-paaston-ajoista\/","title":{"rendered":"Isien n\u00e4kemyksi\u00e4 suuresta paastosta ja muista paaston ajoista"},"content":{"rendered":"

Kirkon s\u00e4\u00e4d\u00f6ksien n\u00e4kemys paastosta<\/strong><\/span><\/p>\n

Ekumeenisten kirkolliskokousten paastoa k\u00e4sittelev\u00e4t asiakirjat ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t selv\u00e4n yleisen periaatteen, ett\u00e4 on olemassa yleismaailmallisesti s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 paastonaikoja, joita tulee yleismaailmallisesti my\u00f6s noudattaa. Ja niin pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s isien mukaan olla. Paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkovat joutuvat kanonien mukaan anateeman alaisiksi. Kanoneissa suurta paastoa kutsutaan nimenomaan ”apostolien ja isien traditioksi”. Kaikilta odotetaan paaston tarkkaa noudattamista itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00f6n\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 poikkeamista pidet\u00e4\u00e4n paaston h\u00e4p\u00e4isemisen\u00e4. Erityisen ankara kirkko on kirkonpalvelijoihin n\u00e4hden, jotka ”eiv\u00e4t pid\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 nelikymmenp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 paastoa”. Seuraamuksena saattoi olla virasta tai Kirkosta erottaminen. Useassa kohdassa t\u00e4hdennet\u00e4\u00e4n, ettei suuren paaston ankaraa luonnetta saa muuttaa. Isien ankarien s\u00e4\u00e4d\u00f6sten mukaan vain ”kuivia” ruokia saa tarjota paaston aikana.<\/span><\/p>\n

Is\u00e4t s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t ,ett\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 liturgiaa saa suuren paaston aikana kokonaisuudessaan viett\u00e4\u00e4 vain lauantaisin ja sunnuntaisia. Muina p\u00e4ivin\u00e4 toimitetaan Ennenpyhitettyjen Lahjain liturgiaa. Se sopii paastoon paremmin kuin t\u00e4ydellinen eukaristinen liturgia, joka on t\u00e4ynn\u00e4 iloa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirkon marttyyrien syntym\u00e4juhlia ei yleens\u00e4 vietet\u00e4, mutta paastokaudelle osuvien pyhien syntym\u00e4juhlia kunnioitetaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Samoin muut juhlallisuudet kiellet\u00e4\u00e4n. Niin ollen h\u00e4\u00e4t ja syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlat eiv\u00e4t sovi paastoon.<\/span><\/p>\n

Er\u00e4iss\u00e4 asiakirjoissa sanotaan, ett\u00e4 esimerkiksi pid\u00e4tt\u00e4ymist\u00e4 lihasta ja viinist\u00e4 ei tule pit\u00e4\u00e4 paastoamisena eik\u00e4 sit\u00e4 saa hyv\u00e4ksy\u00e4, jos syyn\u00e4 on vain se, ett\u00e4 ko. ruokaa ei hyv\u00e4ksyt\u00e4. Jos niin tapahtuisi, sellaista asennetta voi sanoa luomisty\u00f6n pilkkaamiseksi, sill\u00e4 kaikki, mink\u00e4 Jumala on luonut, on hyv\u00e4\u00e4. Isien opetuksen mukaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muotoja ei yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n paaston yhteydess\u00e4 saa arvostella vain ulkonaisten asioiden perusteella, vaan ne tulee k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen uskon ja vakaumuksen ilmauksiksi.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Paaston yhteis\u00f6llisyys<\/strong><\/span><\/p>\n

Suuri ja pyh\u00e4 paasto, samoin kuin muutkin Kirkon asettaman paaston ajat, on tarkoitettu Kirkon j\u00e4senille hengellisen kasvamisen ja eheytymisen ajaksi.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyh\u00e4 Simeon Uusteolog<\/strong>i (k. 1022) opettaa: ”Paasto on kaiken hengellisen ty\u00f6n alku ja perusta. Kaikki hyveet, jotka rakentuvat paastoon, tulevat lujiksi ja horjumattomiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisi rakennettu kiinte\u00e4lle kalliolle.”<\/span><\/p>\n

Paasto ja rukous liittyv\u00e4t aina toistensa yhteyteen. Pyh\u00e4 Makarios Egyptil\u00e4inen (k. 390) muistuttaa, ett\u00e4 kristittyjen tulisi aina s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n Jumalan muistaminen. Pyh\u00e4 Gregorios Teologi (k. 390) puolestaan kehottaa meit\u00e4 muistamaan Jumalan nimen yht\u00e4 usein kuin hengit\u00e4mme. Pyh\u00e4<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomos<\/strong> (k. 407) sanoo: ”Rukous on satama el\u00e4m\u00e4n myrskyiss\u00e4, ankkuri myrskyyn joutuneille, k\u00f6yhien aarre, rikkaiden turva, sairaiden parannus, terveyden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. Rukous h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 pahat asiat, mutta s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t.”<\/span><\/p>\n

Is\u00e4t korostavat, ett\u00e4 kilvoittelija ei pysty saavuttamaan t\u00e4ydellist\u00e4 rukouksen puhtautta ilman Jumalan armon apua. Kaikista hengellisen harjoituksen muodoista rukous auttaa ihmist\u00e4 eniten Jumalan armon saamisessa. Se yhdist\u00e4\u00e4 kilvoittelijan jumalaan ja ’jumaloittaa h\u00e4net’, kuten pyh\u00e4t is\u00e4t opettavat. T\u00e4h\u00e4n paaston aikana pyrit\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen hengellisen perinteen mukainen rukous on olennaisesti yhteis\u00f6llist\u00e4 toimintaa. Eiv\u00e4t edes autiomaan erakot koskaan seisoneet yksin\u00e4\u00e4n Jumalan edess\u00e4, sill\u00e4 hekin olivat kirkkoyhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4. Evagrios Pontoslainen (k. 399) ilmaisee munkin yhteis\u00f6llisen el\u00e4m\u00e4n ihanteen sanomalla: ”Munkki erottautuu kaikista yhdisty\u00e4kseen kaikkien kanssa.”<\/span><\/p>\n

Er\u00e4maais\u00e4t opettavat paljonkin ihmisen sis\u00e4isen toiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 he tarkoittavat p\u00e4\u00e4asiallisesti Jumalan muistamista. Pyh\u00e4 Basileios Suuri (k. 379) toteaa, ett\u00e4 rukouksen voiman tulisi ilmet\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sielun moraalisena asenteena ja hyveellisin\u00e4 tekoina. T\u00e4m\u00e4n kirkkois\u00e4n mukaan ihmisen lakkaamaton rukous ei ole sanojen, vaan koko el\u00e4m\u00e4mme uhraamista Jumalalle.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Basileios Suuren<\/strong> mukaan todellinen Kirkon j\u00e4sen ei voi pysy\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, kun h\u00e4n kohtaa moraalista, sosiaalista tai hengellist\u00e4 sairautta. Jumala odottaa osallistumista. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ty\u00f6tovereinaan, jotka uurastavat uuden ihmiskunnan hyv\u00e4ksi. Kristityn salaisuus piilee siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n el\u00e4\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isilleen Jumalan kautta. N\u00e4in kaikella paastoamisella on alusta alkaen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus, joka ilmenee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siin\u00e4, kuinka paastoamisemme hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Nyssalainen<\/strong> (k. 394) opettaa t\u00e4hdent\u00e4en Kirkon paaston ja yhteiskunnallisen auttamisty\u00f6n yhteenkuulumista: ”On paastoa, joka ei ole ruumiillista, tarkoitan hengellist\u00e4 itsekuria, joka vaikuttaa sieluun. Sellainen paasto merkitsee luopumista pahuudesta. Sen vuoksi sanon sinulle: paastoa pahan tekemisest\u00e4, luovu ep\u00e4oikeudenmukaisesta hyv\u00e4n tavoittelusta, \u00e4l\u00e4 kaipaa mammonan per\u00e4\u00e4n. \u00c4l\u00e4 pid\u00e4 talossasi varastettuja aarteita. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 sinulle on siit\u00e4, ett\u00e4 juot vett\u00e4, mutta samalla janoat l\u00e4himm\u00e4isesi verta? Juudas Iskariot paastosi yhdentoista muun opetuslapsen kanssa, mutta h\u00e4n ei voinut vastustaa rahan rakastamista. Siksi paastoaminen ei avannut h\u00e4nelle tiet\u00e4 pelastukseen. Siisp\u00e4 kehotan sinua: taita leip\u00e4si n\u00e4lk\u00e4iselle ja tuo koditon kotiisi.”<\/span><\/p>\n

Pyhien isien mukaan Jumala loi aikojen alussa kaiken yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Is\u00e4t korostavat, ettei ennen syntiinlankeemusta ollut yksityisomaisuutta. Syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeenkin ihmisen yksityisomistaminen on n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4. Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen mukaan kaikki, mink\u00e4 Jumala on luonut, kuuluu H\u00e4nelle. Kaikki, mink\u00e4 Jumala on antanut ihmisille, on tarkoitettu yhteiseksi hyv\u00e4ksi. Siksi is\u00e4t puhuvat Jumalan ihmiselle antamien lahjojen oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Is\u00e4t tuomitsevat saarnoissaan ja opetuspuheissaan rahan rakastamisen, rikkaiden ylellisen el\u00e4m\u00e4n ja k\u00f6yhien unohtamisen.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri kysyy rikkaalta: ”Kuinka vastaat Tuomarille, kun verhoat sein\u00e4t, mutta et vaateta ihmist\u00e4? Sin\u00e4 koristelet hevosia, mutta ylenkatsot alastonta velje\u00e4si? Sin\u00e4 joka annat viljan homehtua etk\u00e4 ruoki n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4? Sin\u00e4 joka k\u00e4tket kullan maahan ja halveksit puutteenalaista? Sano minulle, mik\u00e4 suuri tarve vaatii hopeisia lavitsoita ja p\u00f6yti\u00e4, norsunluisia tuoleja ja vaunuja, niin ett\u00e4 niiden t\u00e4hden rikkaus ei siirry k\u00f6yhille, vaikka heit\u00e4 seisoo lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 portin ulkopuolella s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4sti valittaen? Kielt\u00e4ydyt antamasta sanomalla, ett\u00e4 antisi ei riit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n kaikille pyyt\u00e4jille. Kielell\u00e4si vannot niin, mutta k\u00e4tesi tuomitsee sinut, koska sormessasi loistaa kallisarvoinen kivi.”<\/span><\/p>\n

Ihmisen hengellinen sairaus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen yhteis\u00f6llinen suhteensa Jumalaan, l\u00e4himm\u00e4isiin ja luomakuntaan on tuhoutunut.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Pyhitt\u00e4j\u00e4 Johannes Siinalaisen<\/strong> mukaan sellainen ihminen el\u00e4\u00e4 orjuudessa. H\u00e4n on ”sielultaan sairas”. Jumala loi h\u00e4net vapaaksi, mutta h\u00e4n lankesi saatanan, synnin ja kuoleman orjuuteen. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 itsellisesti ja itseriittoisesti. H\u00e4nest\u00e4 tuntuu, ettei h\u00e4n tarvitse Jumalaa. H\u00e4n on t\u00e4ynn\u00e4 sallivan ja hyvinvoivan yhteiskunnan aatteita. Sis\u00e4inen maailma ei kiehdo h\u00e4nt\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tavalla. H\u00e4n tyydytt\u00e4\u00e4 luonnottomasti itsekk\u00e4it\u00e4 tarpeitaan ja samalla v\u00e4heksyy ihmisyyden yhteis\u00f6llist\u00e4 luonnetta. Ihminen kielt\u00e4ytyy n\u00e4kem\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 Jumalan antamat hyvyydet on tarkoitettu jaettavaksi, nyt ja tulevaisuudessa.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios Suuri (k. 379) edelleen opettaa meille paastosta: ”Olkoon paasto heng\u00e4hdystaukona tavanomaisista vaivoista koko vuoden ahertaville palvelijoille. Anna kokkisi lev\u00e4ht\u00e4\u00e4, suo vapaata p\u00f6yd\u00e4nkattajalle, pys\u00e4hdyt\u00e4 juomanlaskijan k\u00e4si, pit\u00e4k\u00f6\u00f6t kerran taukoa my\u00f6s monenlaisten makeisten valmistaja. Rauhoittukoon talosi kerrankin kaikesta h\u00e4lin\u00e4st\u00e4, savusta ja k\u00e4ryst\u00e4 ja yl\u00f6s alas juoksemisesta, jonka tarkoituksena on vatsan tarpeiden tyydytt\u00e4minen ja sen palveleminen ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi kyltym\u00e4t\u00f6n valtiatar.”<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Basileios jatkaa: ”\u00c4l\u00e4 kuitenkaan rajoita paastosta koituvaa hyv\u00e4\u00e4 vain ruoasta pid\u00e4tt\u00e4ytymiseen. Todellinen paasto on nimitt\u00e4in pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 pahasta. Viha on sielun humala, joka viinin tavoin saattaa sen j\u00e4rjilt\u00e4\u00e4n. Murhe on sekin juopumusta, koska j\u00e4rki hukkuu siihen. My\u00f6s pelko on juopumusta, kun se ilmenee siell\u00e4, miss\u00e4 ei pid\u00e4.”<\/span><\/p>\n

Basileios kuvailee paastosta koituvan siunauksen sanoen: ”Paasto on kotien menestys, terveyden \u00e4iti, nuoruuden kasvattaja, vanhuuden kaunistus, matkalaisten hyv\u00e4 seuralainen, perheenj\u00e4senten turvallinen asuinkumppani”.<\/span><\/p>\n

Hengellinen paasto<\/span><\/p>\n

Sielu ja ruumis ovat yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 tavalla synnin alamaisuudessa. Sen t\u00e4hden paasto koskee yht\u00e4lailla koko ihmist\u00e4. Hengellinen paastoaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin ruumiillinen paasto, mutta ilman ruumiillista paastoa ei voi olla oikeaa hengellist\u00e4 paastoa, niin kuin ihminen ilman ruumista ei ole ihminen.<\/span><\/p>\n

Paastoaminen on pyrkimyst\u00e4 nousta yl\u00f6s lankeemuksesta, Jumalan armovoiman turvin ponnistelua pois himojen ja synnin orjuudesta, suuntautumista kohti Jumalan kuvan kaltaisuutta. Hengellinen paasto on siis taistelua synti\u00e4 vastaan ja omia pahoja taipumuksiamme vastaan. Jeesus kehotti paastoamaan niin, etteiv\u00e4t toiset ihmiset sit\u00e4 n\u00e4kisi. Todellinen paasto tapahtuu ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 ja se on lakkaamatonta taistelua omia himojamme vastaan.<\/span><\/p>\n

Kirkon hengellisten isien mukaan synti ei niink\u00e4\u00e4n ole paha teko, johon lankeamme, vaan se on ihmisen sis\u00e4isess\u00e4 olemuksessa. Synti piilee ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 paheiden alkujuurena kypsyen ja etsien sopivaa ajan kohtaa, saattaen kauankin olla ilmitulematta. Ihminen her\u00e4\u00e4 vasta sitten, kun synti on jo tehty ja alkaa katua tekoaan vasta silloin. Tulisi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jo etuk\u00e4teen, ettei synti kehittyisi teon asteelle. N\u00e4in kysymyksess\u00e4 on taistelu sielussa olevia synnin juuria vastaan, joista pahe ja paha teko johtuvat. Paaston ajat ovat tarkoitetut t\u00e4llaisiksi tehostetun taistelun kausiksi.<\/span><\/p>\n

Is\u00e4t pohjaavat opetuksensa Raamatun n\u00e4kemykseen synnist\u00e4 ja heid\u00e4n mukaansa ihmisen synninteon alku on himo, joka on sielussamme, sis\u00e4isess\u00e4 olemuksessamme. Is\u00e4t ovat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 synti kehittyy ihmisess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Isien opetuksen mukaan synnin kasvu tapahtuu j\u00e4rjestyksess\u00e4: vatsanpalvonta, haureus, rahanhimo ja ahneus, viha , murhe, ep\u00e4toivo, kunnianhimo ja ylpeys. Juuri ylpeyden takia enkeliruhtinas heitettiin alas taivaasta. Ylpeys on tottelemattomuutta Jumalaa vastaan. Siihen lankesivat Adam ja Eeva ja me heid\u00e4n kanssaan. T\u00e4m\u00e4 lankeemus ilmenee meiss\u00e4 perisyntin\u00e4. N\u00e4in kaikki, mik\u00e4 on Jumalan tahdon vastustamista, on synti\u00e4.<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainittuja nimitet\u00e4\u00e4n joskus kuolemansynneiksi, sill\u00e4 niiden valtaan joutuminen johtaa Pyh\u00e4n Hengen pilkkaan, paatumuksen tilaan, ts. eroon Jumalasta, mik\u00e4 merkitseekin kuolemaa, hengellist\u00e4 kuolemaa.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Efraim Syyrialaisen paastorukous ohjaa meit\u00e4 syv\u00e4llisesti juuri hengelliseen paastoon. Rukouksessa pyydet\u00e4\u00e4n Jumalaa vapauttamaan meid\u00e4t hengellisest\u00e4 laiskuudesta ja velttoudesta, vallanhimosta ja turhanpuhumisesta, sek\u00e4 anotaan voimaa puhdistua syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n, ja n\u00f6yryytt\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kilvoituksessa. Jumalaan turvaaminen, n\u00f6yryys ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ovatkin synti\u00e4 vastaan taistellessa oikeat keinot. Erityisesti pyydet\u00e4\u00e4n Jumalalta apua, ettemme tuomitsisi, sill\u00e4 tuomitsemisen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat kateus, ylpeys, kunnianhimo ja itserakkaus, nuo paheet, jotka johtavat hengelliseen kuolemaan.<\/span><\/p>\n

Turhanpuhumisella, josta vapautumista rukoillaan paastorukouksessa, tarkoitetaan valhetta ja kerskailua. Valheesta tulee helposti toinen luonto ja valehteleminen alkaa k\u00e4yd\u00e4 luonnollisesti. Valhe on totuuden v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4, sen totuuden, johon l\u00e4himm\u00e4isten tulisi uskoa. Totuuden v\u00e4\u00e4ristelij\u00e4 uskoo itsekin v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 totuuteen. T\u00e4ll\u00e4 tavoin valehtelija joutuu ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin verkkoon. Valhe alkaa usein varsin v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 asioista. Ensiksi alkaa totuuden muuntelu. Tarkoituksena on johonkin hy\u00f6tytavoitteeseen pyrkiminen. Muunneltu totuus muuttuu v\u00e4hitellen v\u00e4\u00e4ristellyksi totuudeksi<\/span><\/p>\n

Velttous ja laiskuus hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 olemme aineellisuuden vallassa. Yksi hengellisen paaston pyrkimys on vapautua aineellisuuden kahleista. Aineellinen sin\u00e4ns\u00e4 ei ole pahasta. Se muuttuu synniksi vasta k\u00e4ytt\u00e4misen kautta.<\/span><\/p>\n

Hengellisess\u00e4 paastossa pyrit\u00e4\u00e4n vapautumaan my\u00f6s vihasta. Vihaa ihmisen ei ole helppo tunnistaa itsess\u00e4\u00e4n. Useinkaan emme ymm\u00e4rr\u00e4 olevamme vihan vallassa. Viha on salatun himon esiin tulemista ihmisess\u00e4 ja ilmenee sis\u00e4isen\u00e4 rauhattomuutena ja ep\u00e4ilyksin\u00e4.<\/span><\/p>\n

Filokalian isist\u00e4 Simeon Harras sanoo , ett\u00e4 paastonaikoja on nelj\u00e4: joulupaasto ennen joulua, suuri paasto ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 apostolien paasto ennen apostolien Pietarin ja Paavalin muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 (29.6) ja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n paasto ennen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaa (15.8.) Koska kuitenkin apostolien paasto on riippuvainen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdasta alkaen viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 helluntaista ja saattaa joskus supistua varsin lyhyeksi, h\u00e4n ei mainitse apostolien paastoa ollenkaan.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Munkki Euagrios Pontoslainen<\/strong> kehottaa paastoamaan voimiensa mukaan Herran edess\u00e4. H\u00e4nen mukaansa paasto puhdistaa rikkomuksista ja synneist\u00e4, vakavoittaa sielun, pyhitt\u00e4\u00e4 mielen, karkottaa pahat henget ja valmistaa Jumalan l\u00e4heisyyteen. H\u00e4n opettaa: ” Sy\u00f6 kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 himoitse toista ateriaa, ettei sinulla olisi paljon kuluja ja ettet tekisi mielt\u00e4si levottomaksi. Kun el\u00e4t n\u00e4in, sinulta liikenee varoja hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen ja voit kuolettaa ruumiisi himot. Mutta jos luoksesi tulee velji\u00e4 ja sinun on vieraanvaraisuuden t\u00e4hden sy\u00f6t\u00e4v\u00e4 toinen tai kolmaskin kerta, \u00e4l\u00e4 ole siit\u00e4 nyreiss\u00e4si \u00e4l\u00e4k\u00e4 murheissasi. P\u00e4invastoin: t\u00e4yt\u00e4 iloiten velvollisuutesi ja toisen tai kolmannen kerran sy\u00f6dess\u00e4si kiit\u00e4 Jumalaa, ett\u00e4 olet t\u00e4ytt\u00e4nyt rakkauden lain, sill\u00e4 tied\u00e4th\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien itse Jumala huolehtii aineellisista tarpeistasi.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kassianus Roomalaisen<\/strong> mukaan is\u00e4t eiv\u00e4t s\u00e4\u00e4t\u00e4neet kaikille samaa paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, eiv\u00e4t yht\u00e4 ainoaa tapaa nauttia ravintoa eiv\u00e4tk\u00e4 yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, koska kaikki i\u00e4n, sairauden tai ruumiinrakenteen takia eiv\u00e4t ole yht\u00e4 vahvoja. Mutta isien s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kuitenkin sama kaikille: v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4isyytt\u00e4 ja vatsan t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Isien mukaan jokap\u00e4iv\u00e4inen paasto on hy\u00f6dyllisemp\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n puhtauden saavuttamista kuin sellainen paasto, jota venytet\u00e4\u00e4n kolmen, nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tai per\u00e4ti viikon mittaiseksi.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in Kassianus puolustaa kohtuullisuutta paastoamisessa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Diadokhos Fotikealainen<\/strong> sanoo ett\u00e4 erityisesti veljien tai jonkun muun k\u00e4ydess\u00e4 luonamme on hyv\u00e4 sallia kohtuullinen lievennys ruokavalioon ettemme turhamaisuudesta kerskailisi paastoamisellamme. Samalla t\u00e4yt\u00e4mme rakkauden lain. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6nnytyksen turvin my\u00f6s paastomme s\u00e4ilyy salassa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kallistos ja Ignatios Ksanthopouloslaise<\/strong>t mainitsevat siit\u00e4, millainen ruokaj\u00e4rjestyksen tulee olla ja kuinka pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 pyhien paastojen ja etenkin suuren paaston aikana. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n on tarpeetonta selitt\u00e4\u00e4 yksityiskohtaisesti, millainen tulee ruokavalion ja muun el\u00e4m\u00e4n olla pyhien paastojen aikana. Samat kilvoittelus\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka koskevat niit\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, jolloin sy\u00f6d\u00e4\u00e4n vasta yhdeks\u00e4nnen hetken j\u00e4lkeen, p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s pyhin\u00e4 paastonaikoina lauantai- ja sunnuntaip\u00e4ivi\u00e4 lukuun ottamatta. Tai mik\u00e4li mahdollista, tulee silloin el\u00e4\u00e4 silloin viel\u00e4kin tarkemmin ja valppaammin etenkin suuren ja pyh\u00e4n paaston aikana. Se on n\u00e4et ik\u00e4\u00e4n kuin kymmenykset koko vuodesta, ja ne jotka silloin kilvoittelevat voitokkaasti Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaan, tulevat palkituiksi Herran jumalallisena, valoisana yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan isien n\u00e4kemys yleisesti ottaen on, ett\u00e4 paasto on itsess\u00e4\u00e4nkin ylistett\u00e4v\u00e4, mutta Jumalan edess\u00e4 sill\u00e4 ei semmoisenaan ole arvoa. Niille, jotka sit\u00e4 haluavat noudattaa, se on apuneuvo siveyden saavuttamisessa.<\/span><\/p>\n

Paastot p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t ainoa sit\u00e4 seuraavaa juhlaan. Se ei tarkoita, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen hengellinen toimeliaisuutemme sammuisi tai ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei tarvitsisi pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 pahasta, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen voisimme palata vanhoihin loukkauksiin tai kokemiimme v\u00e4\u00e4ryyksiin. Paastoamme siksi, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4 v\u00e4h\u00e4lt\u00e4 oppisimme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsemme osana Jumalan koko maailmaa koskevaa pelastussuunnitelmaa. Emme ole tahdottomia ja passiivisia sivustaseuraajia, vaan kutsumuksemme on olla Jumalan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, Jumalan rakkauden toteuttajina omassa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

Paasto pyrkii juurruttamaan meihin uuden tavan kohdata l\u00e4himm\u00e4isemme. Siksi p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n\u00e4 laulamme: ”Viett\u00e4k\u00e4\u00e4mme kirkasta riemujuhlaa ja syleilk\u00e4\u00e4mme toinen toistamme! Veljet, sanokaamme my\u00f6s vihollisillemmekin: antakaamme kaikki yl\u00f6snousemisen t\u00e4hden anteeksi ja n\u00e4in huutakaamme: Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti.”<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirkon s\u00e4\u00e4d\u00f6ksien n\u00e4kemys paastosta Ekumeenisten kirkolliskokousten paastoa k\u00e4sittelev\u00e4t asiakirjat ja s\u00e4\u00e4d\u00f6kset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t selv\u00e4n yleisen periaatteen, ett\u00e4 on olemassa yleismaailmallisesti s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":924,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions\/924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}