{"id":90,"date":"2012-02-05T14:43:30","date_gmt":"2012-02-05T14:43:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-synnintunnustuksesta\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:01","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:01","slug":"isien-opetuksia-ja-mielipiteita-synnintunnustuksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-synnintunnustuksesta\/","title":{"rendered":"Isien opetuksia ja mielipiteit\u00e4 synnintunnustuksesta"},"content":{"rendered":"

Raamatun ja varhaiskirkon isien mukaan saamme kasteessa anteeksi aikaisemman el\u00e4m\u00e4mme synnit. Mutta miss\u00e4\u00e4n ei sanota, ett\u00e4 kasteessa saisimme anteeksi my\u00f6s tulevan el\u00e4m\u00e4mme synnit. Sen sijaan meit\u00e4 opetetaan rukoilemaan: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme (Mt.6:12)”. Keino, jolla Jumala antaa ne anteeksi, on synnintunnustaminen: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meid\u00e4t kaikesta v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4.” (1 Joh.1:9) Pienet ja lievemm\u00e4t synnit itse kukin voi tietenkin tunnustaa suoraan Jumalalle, mutta raskaammat synnit vaativat katumuksen sakramenttiin osallistumista.<\/span><\/p>\n

Aikojen kuluessa katumuksen sakramentit muodot ovat vaihdelleet. Varhaisessa kirkossa julkiset synnit, kuten luopumus, tunnustettiin julkisesti seurakunnan edess\u00e4, vaikkakin yksityinen tunnustus papin edess\u00e4 oli mahdollista. Kuitenkaan tunnustusta ei tuolloin ymm\u00e4rretty vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Jumalan ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvaksi, vaan se oli my\u00f6s Kirkon asia ja tapahtui aina ”Kirkossa”, kuten Apostolisesta opetuksesta (Didache) ilmenee. Tuohon aikaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin katumusharjoituksia, ja ne oli suoritettava ennen kuin synninp\u00e4\u00e4st\u00f6 annettiin. Katumusaika oli usein pitk\u00e4, useita vuosiakin raskaista synneist\u00e4, esimerkiksi abortista tai murhasta. Pyh\u00e4lle Ehtoolliselle ei p\u00e4\u00e4stetty ennen kuin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty katumusaika ja katumusharjoitukset oli t\u00e4ytetty. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi isien opetuksista, jotka perustuvat apostolien opetukseen ja varhaisimpaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n Kirkossa, esimerkiksi: ”Se, joka arvottomalla tavalla sy\u00f6 t\u00e4t\u00e4 leip\u00e4\u00e4 ja juo Herran maljasta, tekee synti\u00e4 Herran ruumista ja verta vastaan” (1 Kor. 11: 27)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ambrosius Milanolainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Sill\u00e4 niille, joille oikeus sitoa ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 on annettu, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joko ne molemmat on annettu tai niit\u00e4 kumpaakaan ei ole annettu. Molemmat on annettu Kirkolle, kumpaakaan ei ole annettu harhaoppisuudelle. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oikeus on suotu vain papeille”. (Penance 1: 1)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Apostolien opetus (Didache)<\/strong><\/span><\/p>\n

”Tunnusta rikkomuksesi seurakunnan kokouksessa, \u00e4l\u00e4k\u00e4 tule rukoilemaan omatunto huonona. T\u00e4m\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n tie… Kun olette Herran p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kokoontuneet, murtakaa leip\u00e4\u00e4 ja lausukaa kiitosrukous sen j\u00e4lkeen kun olette ensin tunnustaneet syntinne, jotta teid\u00e4n uhrinne olisi puhdas”. (Apostoliset is\u00e4t. Helsinki 1975: Apostolien opetus: 4: 14; 14: 1, ss. 153,157)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Afrahat, persialainen viisas<\/strong><\/span><\/p>\n

”Niinp\u00e4 teid\u00e4n (papit), jotka olette maineikkaan L\u00e4\u00e4k\u00e4rimme opetuslapsia, ei pit\u00e4isi kielt\u00e4\u00e4 parannusta sit\u00e4 tarvitsevalta. Ja jos joku paljastaa haavansa edess\u00e4nne, suokaa h\u00e4nelle katumuksen parannuskeino. Rohkaiskaa sit\u00e4, joka h\u00e4peilee tunnustaa heikkouttaan, ettei h\u00e4n peitt\u00e4isi sit\u00e4 teilt\u00e4. Ja kun h\u00e4n on ilmaissut sen teille, \u00e4lk\u00e4\u00e4 tuoko sit\u00e4 ilmi, jottei sen takia teid\u00e4n vihollisenne ja ne jotka meit\u00e4 vihaavat, pit\u00e4isi syyllisin\u00e4 syytt\u00f6mi\u00e4 (Treatises 7: 3)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Augustinus<\/strong><\/span><\/p>\n

”Sitten kun sinut on kastettu, pit\u00e4ydy hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan k\u00e4skyiss\u00e4, jotta voisit s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kasteesi loppuun asti. En sano, ett\u00e4 sinun on elett\u00e4v\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 synnitt\u00e4, mutta ne ovat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 syntej\u00e4, joita aina kuuluvat aina el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaste asetettiin kaikkien syntien vuoksi. Rukoileminen asetettiin pienten syntien takia, joita ilman emme voi el\u00e4\u00e4… Mutta \u00e4l\u00e4 tee noita syntej\u00e4, joiden vuoksi sinut erotettaisiin Kristuksen ruumiista. Kavahda ajatustakin! Sill\u00e4 ne, joiden n\u00e4et suorittavan katumusharjoituksia, ovat langenneet rikoksiin, joko avionrikkomiseen tai muihin suunnattomuuksiin. Siksi he katuvat. Jos heid\u00e4n syntins\u00e4 olisivat pieni\u00e4, p\u00e4ivitt\u00e4inen rukoileminen riitt\u00e4isi pyyhkim\u00e4\u00e4n ne pois… Sen t\u00e4hden Kirkossa on kolme tapaa, joilla synnit annetaan anteeksi: kasteessa, rukouksessa ja katumuksen suuremmassa n\u00f6yryydess\u00e4”. (Sermon to Catechumens on the Creed 7: 15, 8: 16)<\/span><\/p>\n

”Ymm\u00e4rr\u00e4n, mit\u00e4 kohtuuton saattaa sanoa…ett\u00e4 jos mies syytt\u00e4en vaimoaan aviorikoksesta tappaa h\u00e4net, t\u00e4st\u00e4 synnist\u00e4, koska se on loppunut eik\u00e4 ole h\u00e4ness\u00e4 jatkuva (ts. koska h\u00e4n ei jatka sen tekemist\u00e4), jos sen on tehnyt katekumeeni (opetettava kasteoppilas) siit\u00e4 vapautuu kasteessa, ja jos sen on tehnyt kastettu, siit\u00e4 parantuu katumuksella ja sovittamisella” (Adulterous Marriages 2: 16: 16)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Barnabaan kirje<\/strong><\/span><\/p>\n

”… tuomitse vanhurskaasti. \u00c4l\u00e4 aiheuta hajaannusta, vaan sovita riitapuolet yhteen ja saata heid\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhassa. Tunnusta syntisi. \u00c4l\u00e4 tule rukoilemaan omatunto huonona. T\u00e4m\u00e4 on valkeuden tie”. (Apostoliset is\u00e4t. Helsinki 1975: Barbabaan kirje 9: 11 – 12, s. 188)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Basileios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

”On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tunnustaa syntimme heille, joille on uskottu Jumalan sakramenttien jakaminen. Menneit\u00e4 katuneiden on katsottava tehneen sen pyhien edess\u00e4. Evankeliumissa on kirjoitettu, ett\u00e4 syntej\u00e4 tunnustettiin Johannes Kastajalle (Mt.3: 6), mutta apostolien teoissa tunnustettiin apostoleille (Apt.19:18)”. ( Rules Briefly Treated 288)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Hippolytus<\/strong><\/span><\/p>\n

”Uuden piispan vihkimist\u00e4 johtava piispa rukoilkoon: Meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Is\u00e4… Vuodata nyt, sinulta Kuninkaalliselta Hengelt\u00e4, tuleva voima, jonka annoit rakastetulle Pojallesi Jeesukselle Kristukselle ja jonka h\u00e4n lahjoitti pyhille apostoleilleen… ja suo t\u00e4m\u00e4n palvelijasi, jonka olet valinnut piispuuteen, (voima) ruokkia pyh\u00e4\u00e4 laumaasi ja palvella h\u00e4pe\u00e4tt\u00e4 ylimm\u00e4isen\u00e4 pappinasi, halliten p\u00e4ivin ja \u00f6in kelvollisesti kasvojesi edess\u00e4 ja tuoden sinulle uhriksi pyh\u00e4n Kirkkosi lahjat, ja ylimm\u00e4ispapillisessa Hengess\u00e4 saada valta antaa anteeksi syntej\u00e4 k\u00e4skysi mukaan”. (Apostolic Tradition 3)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ignatios Antiokialainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Kaikki nimitt\u00e4in, jotka kuuluvat Jumalalle ja Jeesukselle Kristukselle, liittyv\u00e4t piispaan. Samoin my\u00f6s kaikki, jotka tekev\u00e4t k\u00e4\u00e4ntymyksen ja tulevat seurakunnan yhteyteen, kuuluvat Jumalalle, jotta el\u00e4isiv\u00e4t Jeesuksen Kristuksen mielen mukaan”. (Apostoliset is\u00e4t. Helsinki 1975: Ignatioksen kirje filadelfialaisille 3: 2, s. 99)<\/span><\/p>\n

”… Sill\u00e4 miss\u00e4 eriseuraisuus ja viha ovat vallalla, siell\u00e4 ei Jumala asu. Mutta kaikille, jotka muuttavat mielens\u00e4, Herra antaa anteeksi, jos he k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t palaten Jumalan yhteyteen ja piispan neuvoston turviin”. (Apostoliset is\u00e4t. Helsinki 1975: Ignatioksen kirje filadelfialaisille 8: 1, s. 101)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ireneus Lyonilainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”(Markuksen gnostilaiset opetuslapset) ovat johtaneet harhaan monia naisia… Heid\u00e4n omatuntonsa on poltettu kuumalla raudalla. Jotkut n\u00e4ist\u00e4 naisista ovat julkisesti tunnustaneet, mutta toiset h\u00e4peilev\u00e4t tehd\u00e4 niin, ja hiljaisuudessa aivan kuin vet\u00e4ytyen toivosta Jumalan el\u00e4m\u00e4\u00e4n he joko kokonaan luopuvat tai ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kahden suunnan v\u00e4lill\u00e4”. (Against Heresies 1: 22)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Jerome<\/strong><\/span><\/p>\n

”Jos k\u00e4\u00e4rme, paholainen, puree jotakuta salaisesti, se saastuttaa tuon henkil\u00f6n synnin k\u00e4\u00e4rmeenmyrkyll\u00e4. Ja jos purtu pysyy hiljaa eik\u00e4 kadu, eik\u00e4 halua tunnustaa haavaansa… silloin h\u00e4nen veljens\u00e4 ja oppi-is\u00e4ns\u00e4, jolla on h\u00e4net parantava sana (synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n), ei voi kovin hyvin auttaa h\u00e4nt\u00e4” (Commentary on Ecclesiaste 10: 11)<\/span><\/p>\n

”Luemme 3. Mooseksen kirjasta pitaalisista, joiden on k\u00e4sketty n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 papeille, ja jos heiss\u00e4 on pitaali, silloin pappien on my\u00f6s julistettava heid\u00e4t ep\u00e4puhtaiksi… Aivan kuten Vanhassa Testamentissa papit tekev\u00e4t pitaalisen puhtaaksi tai ep\u00e4puhtaaksi my\u00f6s Uudessa Testamentissa piispa tai pappi sitoo tai p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, ei niit\u00e4, jotka ovat viattomia tai syyllisi\u00e4, vaan palveluteht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 takia; kun he kuulevat erilaisia syntej\u00e4, he tiet\u00e4v\u00e4t, kenet on sidottava ja kenet p\u00e4\u00e4stett\u00e4v\u00e4”: (Commentary on Matthew 3:16:19)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Johannes Krysostomos<\/strong><\/span><\/p>\n

”Papit ovat saaneet vallan, jota Jumala ei antanut enkeleille eik\u00e4 arkkienkeleille. Heille sanottiin: ”Mink\u00e4 tahansa te sidotte maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 se on oleva sidottu taivaassa, ja mink\u00e4 tahansa te p\u00e4\u00e4st\u00e4tte maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, se on oleva p\u00e4\u00e4stetty”. Ajallisilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 on todellakin sitomisvalta, mutta ne voivat sitoa vain ruumiin. Pappi p\u00e4invastoin voi sitoa siteill\u00e4, jotka kuuluvat sielulle itselleen ja ylt\u00e4v\u00e4t perimm\u00e4iseen taivaaseen. Eik\u00f6 Jumala antanut heille koko taivaan valtaa? ”Joiden synnit te annatte anteeksi”, h\u00e4n sanoo, ”niille ne ovat anteeksiannetut; joiden synnit te pid\u00e4t\u00e4tte, niille ne ovat pid\u00e4tetyt”. Mik\u00e4 valta voisi olla suurempi kuin t\u00e4m\u00e4? Is\u00e4 on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle. Ja t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4en Pojan antaneen kaiken t\u00e4m\u00e4n vallan ihmisten k\u00e4siin. (Mt. 10: 40; Joh. 20: 21) (The Priesthood 3: 5)<\/span><\/p>\n

Kyprianos Karthagolainen<\/span><\/p>\n

”Samoin apostoli todistaa ja sanoo: ”… Kuka tahansa sy\u00f6 ja juo Herran maljasta arvottomalla tavalla tekee synti\u00e4 Herran ruumista ja verta vastaan” (1 Kor.11: 27). Mutta (katumaton) halveksii ja ylenkatsoo kaikkia n\u00e4it\u00e4 varoituksia; ennen kuin heid\u00e4n syntins\u00e4 sovitetaan, ennen kuin he ovat tunnustaneet rikoksensa, ennen kuin heid\u00e4n omatuntonsa on puhdistettu sakramentin toimittamisella ja papin k\u00e4sien kautta… he tekev\u00e4t v\u00e4kivaltaa h\u00e4nen ruumiilleen ja verelleen, ja k\u00e4sill\u00e4\u00e4n ja suullaan he tekev\u00e4t enemm\u00e4n synti\u00e4 Herraa vastaan kuin kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 h\u00e4net”. (The Lapsed 15: 1)<\/span><\/p>\n

”Kuinka paljon suurempaa uskoa ja terveellist\u00e4 pelkoa osoittavat ne, jotka…tunnustavat syntins\u00e4 Jumalan papille kiertelem\u00e4tt\u00e4 ja surren, tehden avoimen omantunnon tilityksen… Pyyd\u00e4n teit\u00e4, veljet, sallikaa jokaisen synti\u00e4 tehneen tunnustaa syntins\u00e4 kun h\u00e4n on viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, kun h\u00e4nen tunnustuksensa viel\u00e4 on hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4, kun pappien suorittama sovitus ja anteeksianto viel\u00e4 ovat Herran edess\u00e4 mieluisia”. (The Lapsed 28)<\/span><\/p>\n

”Syntiset voivat suorittaa katumuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan, ja kurinpitos\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan tulla julkiseen synnintunnustukseen, ja piispan ja papiston k\u00e4tten p\u00e4\u00e4llepanemisella saada oikeuden osallistua pyh\u00e4\u00e4n Ehtoolliseen. (Mutta nyt muutamia) heid\u00e4n katumusaikanaan, jota ei viel\u00e4 ole p\u00e4\u00e4ttynyt…on hyv\u00e4ksytty Ehtoolliselle ja heid\u00e4t on esitelty nimelt\u00e4; ja kun katumusta ei viel\u00e4 ole loppuunsaatettu, tunnustusta ei viel\u00e4 ole tehty, eik\u00e4 piispan ja papiston k\u00e4tten p\u00e4\u00e4llepanemista viel\u00e4 suoritettu, heille on annettu Ehtoollinen, vaikka on kirjoitettu:” ”… Kuka tahansa sy\u00f6 ja juo Herran maljasta arvottomalla tavalla tekee synti\u00e4 Herran ruumista ja verta vastaan” (1 Kor. 11: 27).” (Letters 9: 2)<\/span><\/p>\n

”\u00c4l\u00e4k\u00e4 ajattele, rakas veli, ett\u00e4 joko veljien rohkeus v\u00e4henee tai ett\u00e4 marttyyrikuolemat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tapahtumatta syyst\u00e4, ett\u00e4 katumusta lievennet\u00e4\u00e4n rikkoneille, ja rauhan toivoa (ts. synninp\u00e4\u00e4st\u00f6) tarjotaan katuvalle… Sill\u00e4 suomme avionrikkojille yht\u00e4 lailla katumuksen ajan ja synninp\u00e4\u00e4st\u00f6n”.( Letters 51(55): 20)<\/span><\/p>\n

”Muuta ihmettelen sit\u00e4, ett\u00e4 muutamat ovat niin itsep\u00e4isi\u00e4 ajatellessaan ettei katumusta tulisi suoda rikkoneille, tai edellytt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 anteeksianto on ev\u00e4tt\u00e4v\u00e4 katuvalta, kun on kirjoitettu: ” Muista siis, mist\u00e4 olet langennut, k\u00e4\u00e4nny ja palaa tekem\u00e4\u00e4n ensi ajan tekoja” (Ilm. 2: 5), mik\u00e4 varmastikin on sanottu sille, joka ilmiselv\u00e4sti on langennut ja jota Herra kehottaa j\u00e4lleen nousemaan tekojensa (katumus-) kautta, koska on kirjoitettu: ”Almut p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t kuolemasta” (Tob. 12: 8) (Letters 51 (55): 22)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Origenes<\/strong><\/span><\/p>\n

”(Lopullinen anteeksiannon menettelytapa), vaikkakin kova ja ty\u00f6l\u00e4s, on syntien anteeksiantaminen katumuksen kautta, jolloin synnintekij\u00e4…ei arastele julkituoda syntej\u00e4\u00e4n Jumalan papille ja etsi\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4 h\u00e4nen tavallaan, joka sanoi: ”Min\u00e4 sanoin: ”Herran edess\u00e4 min\u00e4 syyt\u00e4n itse\u00e4ni synneist\u00e4ni” ” (Homilies in Leviticus 2 : 4)<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Tertullianus<\/strong><\/span><\/p>\n

”(Mit\u00e4 tulee tunnustukseen) jotkut karttavat tekem\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 aivan kuin itsens\u00e4 paljastamista, tai siirt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen. Otaksun heid\u00e4n huolehtivan enemm\u00e4n h\u00e4veli\u00e4isyydest\u00e4 kuin pelastuksesta niiden tavoin, joihin tarttuu sairaus h\u00e4vett\u00e4viin ruumiin osiin ja arastelevat kertoa siit\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reille, ja niin he menehtyv\u00e4t oman kainostelunsa takia”. (Repentance 10: 1)<\/span><\/p>\n

”Kirkolla on valta antaa anteeksi syntej\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6nn\u00e4n ja suon sille”. (Repentance 10: 21)<\/span><\/p>\n

”Kuulen, ett\u00e4 on k\u00e4skykirje on pantu esille… Suuri Ylipappi – so. piispojen piispa (ts. paavi) – l\u00e4hett\u00e4\u00e4 julkisuuteen k\u00e4skyn: ”Suon anteeksiannon sellaisille, jotka ovat suorittaneet rangaistuksen, sek\u00e4 aviorikoksen ett\u00e4 haureuden synneist\u00e4”. (Modesty 1)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raamatun ja varhaiskirkon isien mukaan saamme kasteessa anteeksi aikaisemman el\u00e4m\u00e4mme synnit. Mutta miss\u00e4\u00e4n ei sanota, ett\u00e4 kasteessa saisimme anteeksi my\u00f6s<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":926,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/926"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}