{"id":9,"date":"2012-02-04T06:34:26","date_gmt":"2012-02-04T06:34:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/marttyyrien-merkitys-ortodoksisessa-kirkossa\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:41","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:41","slug":"marttyyrien-merkitys-ortodoksisessa-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/marttyyrien-merkitys-ortodoksisessa-kirkossa\/","title":{"rendered":"Marttyyrien merkitys ortodoksisessa kirkossa"},"content":{"rendered":"

Marttyyreilla, kaikilla niill\u00e4 miehill\u00e4 ja naisilla, jotka ovat todistaneet Kristuksesta, ei vain sanoillaan, vaan ennen kaikkea el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja verell\u00e4\u00e4n, on ortodoksisen kirkon hurskaus- ja jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keskeinen asema.<\/span><\/p>\n

Vainojen kausi kesti vuodesta 60 vuoteen 313. Tuon ajan perinteet ovat s\u00e4ilyneet ortodoksisessa kirkossa meid\u00e4n aikaamme saakka. Aikakirjoissa mainitut ja kanonisoidut marttyyrit on tallennettu mm. kirkkokalenteriin. Marttyyrin muistop\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 h\u00e4nen syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4ns\u00e4 iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Kirkon suuret runoilijat sepittiv\u00e4t 300 – 700- luvuilla heid\u00e4n kunniakseen tropareja, kontakkeja, stikiiroita ja kanoneja. N\u00e4it\u00e4 veisuja lauletaan ja luetaan marttyyrien muistop\u00e4ivien jumalanpalveluksissa.<\/span><\/p>\n

Marttyyrien muistolle on pyhitetty temppeleit\u00e4. Heid\u00e4n nimens\u00e4 mukaan annetaan usein lapselle kasteen yhteydess\u00e4 nimi. Marttyyrin mukaan nimens\u00e4 saanut pit\u00e4\u00e4 kodissaan tuon marttyyrin ikonia ja pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen esirukouksiaan.<\/span><\/p>\n

Marttyyriuden aate ilmenee monin tavoin my\u00f6s ortodoksisessa kirkkorakennuksessa. Kirkon sisusta on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 taivaan, johon varhaiskirkko uskoi marttyyrien p\u00e4\u00e4sev\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kuoleman j\u00e4lkeen. Heit\u00e4 kunnioitetaan kirkon koossapit\u00e4vin\u00e4 ja kannattavina pylv\u00e4in\u00e4. Kirkko on itse asiassa rakennettu marttyyrien k\u00e4rsimyksille ja verelle.<\/span><\/p>\n

Kirkkorakennus uuden liiton temppelin\u00e4 on Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon paikka, jossa Jumala ja ihminen yhdistyv\u00e4t. Se on kuva Kristuksessa jumaloituneesta ihmiskunnasta, kuva Kristuksen ruumiista. Kirkko on ik\u00e4\u00e4n kuin ikoni, Kristuksen mystisen ruumiin kuva. Joskus kirkkoa on sanottu taivaaksi maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 maan p\u00e4\u00e4lle laskeutunutta taivasta, Kristuksen kirkkoa, ovat profeetat ja apostolit saarnassaan julistaneet, piispat koristaneet ja pyh\u00e4t marttyyrit kaunistaneet k\u00e4rsimyksill\u00e4\u00e4n ja kuolemallaan.<\/span><\/p>\n

T\u00e4rkein osa kirkkorakennuksessa on alttari. Sen pyhyys ja keskeisyys johtuvat Eukaristiasta, ehtoollisen sakramentista, joka toimitetaan sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Alttarihuoneen ja kirkkosalin on joskus sanottu kuvaavan Kristuksen kahta luontoa, jumalallista ja inhimillist\u00e4. Alttari on Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon keskus, Kristuksen hauta ja H\u00e4nen kirkkautensa asuinsija.<\/span><\/p>\n

Kolmannella vuosisadalla alettiin id\u00e4n kirkossa rakentaa kiinteit\u00e4 kivialttareita ja 5. vuosisadalta l\u00e4htien my\u00f6s l\u00e4nness\u00e4. Vanhimpia tapoja on Ehtoollisen vietto marttyyrien haudoilla. Siksi nykyisinkin Pyh\u00e4ll\u00e4 P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n antiminssiliinaan on sijoitettu aina jonkin marttyyrin reliikki, samoin alttarip\u00f6yd\u00e4n alle on piispa kirkon vihkimisen yhteydess\u00e4 sijoittanut juhlallisesti marttyyrin j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/span><\/p>\n

Kirjallisuudesta ilmenee, ett\u00e4 marttyyrit jaetaan eri arvoryhmiin riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 asemassa ollessaan he ovat kohdanneet marttyyrikuoleman. Tavallisesti erotetaan pappismarttyyrit, marttyyrit ja pyhitt\u00e4j\u00e4marttyyrit. Viimeksi mainitut ovat erakkokilvoittelijoita, munkkeja tai nunnia. 400-luvulla ja viimeksi 700-luvulla m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ne Raamatun kohdat, jotka luetaan marttyyrien muistop\u00e4iv\u00e4n jumalanpalveluksissa.<\/span><\/p>\n

Jo varhaisessa vaiheessa ymm\u00e4rrettiin marttyyreille taivaassa uskotuksi kutsumusteht\u00e4v\u00e4ksi esirukoukset maan p\u00e4\u00e4lle j\u00e4\u00e4neiden puolesta. Marttyyreiden uskottiin heti kuoleman j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4sseen suoraan taivaaseen. Heist\u00e4 on sanottu, ett\u00e4 he toimivat ”Jumalan k\u00e4sin\u00e4”, jotka ovat ojennettu taivaasta palvelemaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevia ja suorittamaan rakkauden tekoja heid\u00e4n parhaakseen.<\/span><\/p>\n

Jumalanpalvelusten teksteiss\u00e4 ja rukouksissa mainitaan useinkin ”suurmarttyyri Georgios Voittaja ja muut pyh\u00e4t voitolliset marttyyrit”. Marttyyrius ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ennen kaikkea voittona turmiovalloista ja demoneista.<\/span><\/p>\n

Vainajien muistopalveluksissa lauletaan marttyyreille suitsutuksen aikana veisu:<\/span><\/p>\n

”Oi, pyh\u00e4t marttyyrit, jotka olette Jumalan karitsasta saarnanneet ja niin kuin lampaat olette itsekin teurastetut ja muuttaneet vanhenemattomaan, ikuiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, hartaasti rukoilkaa, ett\u00e4 H\u00e4n armostansa meid\u00e4t syntiveloistamme p\u00e4\u00e4st\u00e4isi”.<\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomoksen ja Basileios Suuren liturgiat niin ik\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t runsaasti viittauksia marttyyreihin. Erityisesti proskomidissa mainittu Johannes Kastaja kuuluu suuriin marttyyrihahmoihin. Liturgiaa toimittaessaan pappi monissa salaisissa rukouksissa muistelee heit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Marttyyreja kunnioittamalla Kirkko julistaa, ett\u00e4 marttyyrius kuuluu jokaiseen aikakauteen eik\u00e4 se koskaan k\u00e4y tarpeettomaksi. Se on kristittyjen jatkuvaa k\u00e4rsimystiet\u00e4, eik\u00e4 ole vain menneisyytt\u00e4, vaan se on my\u00f6s nykyhetken ja tulevaisuuden tosiasia.<\/span><\/p>\n

Siksi Kirkko opetuksellaan ja jumalanpalveluksellaan kasvattaa j\u00e4seni\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4\u00e4n marttyyriuden kuuluvaksi Kristuksen seuraamiseen: on oltava valmiit ilolla k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n pilkkaa, vainoa, vaivaa, jopa kuolemaankin Kristuksen nimen sek\u00e4 oikean uskon t\u00e4hden.<\/span><\/p>\n

Siksi Kirkko rukoilee:<\/span><\/p>\n

”Me rukoilemme Sinua, oi ihmisi\u00e4 rakastava, paranna meid\u00e4n vaivamme niiden vaivojen hellytt\u00e4m\u00e4n\u00e4, jotka pyh\u00e4si k\u00e4rsiv\u00e4t Sinun t\u00e4htesi, oi Herra.<\/span><\/p>\n

Te jumalalliset marttyyrit ilmestyitte kirkkaiksi valoiksi, jotka valaisette koko luomakunnan ihmeittenne valolla. Te p\u00e4\u00e4st\u00e4tte vaivoista ja hajotatte syv\u00e4n pimeyden rukoillen lakkaamatta Kristusta meid\u00e4n kaikkien puolesta.”<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marttyyreilla, kaikilla niill\u00e4 miehill\u00e4 ja naisilla, jotka ovat todistaneet Kristuksesta, ei vain sanoillaan, vaan ennen kaikkea el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ja verell\u00e4\u00e4n, on<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-9","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1007,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9\/revisions\/1007"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}