{"id":88,"date":"2012-02-05T14:40:56","date_gmt":"2012-02-05T14:40:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/isien-opetuksia\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-apostolisesta-perinteesta\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:01","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:01","slug":"isien-opetuksia-ja-mielipiteita-apostolisesta-perinteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/isien-opetuksia-ja-mielipiteita-apostolisesta-perinteesta\/","title":{"rendered":"Isien opetuksia ja mielipiteit\u00e4 apostolisesta perinteest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Atanasios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirjoitamme taas pit\u00e4ytyen j\u00e4lleen apostoliseen perinteeseen, muistutamme jokaista, kun kokoonnumme rukoukseen, ja viett\u00e4en yhteist\u00e4 juhlaa, yhdest\u00e4 suusta totisesti kiit\u00e4mme Herraa. N\u00e4in kiitt\u00e4en H\u00e4nt\u00e4 ja ollen pyhien seuraajia ”ylist\u00e4mme Herraa kaiken p\u00e4iv\u00e4\u00e4”, kuten psalminkirjoittaja sanoo. Niinp\u00e4 kun viet\u00e4mme juhlaa oikein, meid\u00e4t katsotaan arvollisiksi taivaan iloon.” (Festal Letters 2: 7; NPNF, Ser. II, Vol. IV)<\/span><\/p>\n

”Mutta siunattuja olette te, jotka uskolla olette kirkossa, pit\u00e4en kiinni uskon perusteista, ja teill\u00e4 on t\u00e4ysi lunastus, jopa uskon korkein m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka pysyy keskuudessanne j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Sill\u00e4 se on periytynyt teille sukupolvelta toiselle apostolisesta perinteest\u00e4, ja toistuvasti kirottu kateus on halunnut horjuttaa sit\u00e4, mutta ei ole kyennyt.” (Festal Letters 29; NPNF, Ser. II, Vol. IV)<\/span><\/p>\n

”Katsokaamme tuohon todelliseen aivan alusta olleeseen katolisen kirkon traditioon, opetukseen ja uskoon, jonka Herra antoi, apostolit saarnasivat ja is\u00e4t s\u00e4ilyttiv\u00e4t. T\u00e4lle perustalle Kirkko on perustettu.” (Against Serapion, I: 28)<\/span><\/p>\n

”Yht\u00e4 pit\u00e4v\u00e4sti apostolisen uskon kanssa, jonka is\u00e4t ovat meille j\u00e4tt\u00e4neet, min\u00e4kin luovutin perinteen edelleen ulkopuolelta siihen mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Mit\u00e4 olen saanut tiet\u00e4\u00e4, sen olen kirjoittanut yhdenmukaisesti Raamatun mukaan.” (Against Serapion, I: 33)<\/span><\/p>\n

Augustinus<\/strong><\/span><\/p>\n

”Tavan (ettei k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isi\u00e4 uudelleen kasteta)…voisi arvella olevan alkuisin apostolisesta perinteest\u00e4, kuten on monia muita asioita, jotka koko Kirkko ottaa huomioon ja joita on rehellisesti pidett\u00e4v\u00e4 asioina, joita apostolit teroittivat mieleen, mutta joita ei ole mainittu heid\u00e4n kirjoituksissaan.” (On Baptism, Against the Donatists 5: 23: 31; NPNF, Ser.I, Vol. IV)<\/span><\/p>\n

”Mutta kehotus, jonka h\u00e4n (Kyprianus) antaa meille, ”ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi palata l\u00e4hteelle, so. apostoliseen perinteeseen, ja sielt\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 totuuden v\u00e4yl\u00e4 omaan aikaamme”, on mit\u00e4 erinomaisin, jota pit\u00e4isi seurata ep\u00e4r\u00f6im\u00e4tt\u00e4.” (On Baptism, Against the Donatists 5: 26: 37; NPNF, Ser. I, Vol. IV)<\/span><\/p>\n

”Mutta noiden muiden noudattamiseen n\u00e4hden, joihin huolellisesti kiinnit\u00e4mme huomiomme, ja joita koko maailma noudattaa, ja jotka eiv\u00e4t ole per\u00e4isin Raamatusta vaan perinteest\u00e4, meid\u00e4n on annettu ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 suositellaan ja ne on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty noudatettaviksi joko itsens\u00e4 apostolien tai ekumeenisten kirkolliskokousten t\u00e4ysistuntojen toimesta, joiden arvovalta on varsin elint\u00e4rke\u00e4 Kirkossa.” (Letter 54, To Januarius; NPNF, Ser. I, Vol I)<\/span><\/p>\n

Basileios Suuri<\/strong><\/span><\/p>\n

”Kirkossa varjelluista dogmeista ja ilmoituksista jotkut otamme vastaan kirjoitetusta opetuksesta ja muut apostolisesta perinteest\u00e4, meille salaisesti annetusta. Uskon suhteen molemmilla on sama voima. Kukaan ei kiist\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kumpaakaan, ei ainakaan kukaan sellainen, joka on taitava kirkon asioissa. Jos me todella yritt\u00e4isimme kielt\u00e4\u00e4 kirjoittamattomat tavat suurta arvovaltaa omaamattomina, tahtomattamme vahingoittaisimme evankeliumin oleellisinta; tai paremminkin alentaisimme kristillisen sanoman pelk\u00e4ksi nimeksi.” (The Holy Spirit 27: 66, NPNF, Ser. II,Vol. VIII)<\/span><\/p>\n

Epifanius Salamislainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”On tarpeen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s perinnett\u00e4, sill\u00e4 ei kaikkea voi saada Pyhist\u00e4 Kirjoituksista. Pyh\u00e4t apostolit j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkimaailmalle joitakin asioita Raamatussa, toisia asioita traditiossa.” (Medicine Chest Against All Heresies 61: 6 )<\/span><\/p>\n

Eusebios Kesarealainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Tuohon aikaan Kirkossa loistivat Hegesippus, jolta tied\u00e4mme, mit\u00e4 oli tapahtunut aikaisemmin, ja Dionysios, Korinton piispa, sek\u00e4 toinen piispa, Pinytios Kreetalainen, ja n\u00e4iden lis\u00e4ksi Filippus ja Apollinarios ja Melitos ja Musanos ja Modestus ja viimeiseksi Irenaeus. Heilt\u00e4 meille on tullut kirjallisesti perim\u00e4tiedosta saatu virheet\u00f6n ja ortodoksinen usko.” (Church History 4: 21; NPNF, Ser. II, Vol.I)<\/span><\/p>\n

”Kysymys, joka ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4inen merkitykselt\u00e4\u00e4n, her\u00e4si noihin aikoihin (190 jKr). Sill\u00e4 koko Aasian(tark.V\u00e4h\u00e4 – Aasiaa) seurakunnat…uskoivat, ett\u00e4 kuun nelj\u00e4tt\u00e4toista p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jona juutalaiset olivat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet uhrattavaksi lampaan, pit\u00e4isi huomioida Vapahtajan p\u00e4\u00e4si\u00e4isjuhlana… Mutta muun maailman kirkkojen tapa ei ollut lopettaa sit\u00e4 tuohon aikaan, kun he huomasivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n, joka apostolisesta perinteest\u00e4 oli ollut vallitsevana niihin p\u00e4iviin asti, lopettaa (suuri) paasto ei min\u00e4\u00e4n muuna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuin Kristuksen yl\u00f6snousemuksen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (sunnuntaina).”(Church History 4: 23; NPNF, Ser. II, Vol. I)<\/span><\/p>\n

”…(Artemionin seuraajat) eiv\u00e4t ole pel\u00e4nneet sormeilla Pyhi\u00e4 Kirjoituksia sanoen, ett\u00e4 he ovat korjailleet niit\u00e4… N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t itsek\u00e4\u00e4n ole tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 siit\u00e4, miten h\u00e4pe\u00e4m\u00e4t\u00f6n heid\u00e4n rikoksensa on. Sill\u00e4 joko he eiv\u00e4t usko, ett\u00e4 jumalaiset kirjat ovat Pyh\u00e4n Hengen sanelemia, miss\u00e4 tapauksessa he eiv\u00e4t ole uskovaisia, tai jos he pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 viisaampina, niin mit\u00e4 muuta he ovat kuin pahojen henkien riivaamia… Er\u00e4\u00e4t heist\u00e4 eiv\u00e4t ole edes katsoneet tarpeelliseksi v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4 niit\u00e4, vaan he ovat suoraan hyl\u00e4nneet lain ja profeetat.” (Kirkkohistoria,V 28:15, 18-19, ss. 281 -282)<\/span><\/p>\n

Ireneos Lyonilainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Apostolit ovat t\u00e4ydellisesti koonneet siihen , niin kuin rikas kokoaa aarreaittaan, kaiken mik\u00e4 totuuteen kuuluu.” (Against Heresies 3: 4; ANF, Vol. I)<\/span><\/p>\n

”Kuten sanoin aiemmin, vastaanotettuaan t\u00e4m\u00e4n saarnan ja t\u00e4m\u00e4n uskon, Kirkko, vaikka onkin levinnyt kaikkeen maailmaan, viel\u00e4 vartioi sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin asuisi vain yhdess\u00e4 talossa. Samoin se uskoo n\u00e4ihin asioihin aivan kuin sill\u00e4 olisi yksi sielu ja yksi ja sama syd\u00e4n; ja sopusointuisesti se julistaa heille ja opettaa heit\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkimaailmalle, aivan kuin sill\u00e4 olisi vain yksi suu. Sill\u00e4 vaikka maailman kielet ovatkin monenlaiset kuitenkin perim\u00e4tiedon arvovalta on yksi ja sama.” (Against Heresies 1: 10: 2; ANF, Vol. I)<\/span><\/p>\n

”Sen vuoksi on varmasti tarpeen v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 heit\u00e4 (harhaoppisia) samalla hell\u00e4sti hoivaten mit\u00e4 suurimmalla uutteruudella Kirkolle kuuluvia asioita ja pit\u00e4\u00e4 kiinni totuuden Traditiosta… Ent\u00e4p\u00e4 sitten, jos apostolit eiv\u00e4t olisi itse asiassa j\u00e4tt\u00e4neet meille kirjoituksia? Eik\u00f6 olisi tarpeen seurata perim\u00e4tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, jotka j\u00e4tettiin j\u00e4lkimaailmalle niille, joiden huomaan he j\u00e4ttiv\u00e4t kirkot.”(Against Heresies 3: 4: 1; ANF, Vol. I)<\/span><\/p>\n

”Niinp\u00e4 on mahdollista jokaisessa kirkossa kullekin, joka saattaa toivoa oppivansa tuntemaan totuuden, mietiskell\u00e4 apostolista traditiota, joka on tullut tunnetuksi kautta koko maailman. Ja olemme asemassa luetella heid\u00e4t, jotka apostolit ja heid\u00e4n seuraajansa olivat asettaneet piispoiksi aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin…miehi\u00e4, jotka eiv\u00e4t tienneet eiv\u00e4tk\u00e4 opettaneet mit\u00e4\u00e4n n\u00e4iden haltioissaan olevien harhaoppisten kaltaista…<\/span><\/p>\n

… Mutta koska veisi liian pitk\u00e4\u00e4n luetella sellaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 piispojen seuraajia kuin kaikissa kirkoissa on, saatamme ymm\u00e4lle nuo, jotka mill\u00e4 tahansa tavalla joko itsetyytyv\u00e4isyydest\u00e4 tai turhamaisuudesta tai sokeuden ja ep\u00e4pyhien mielipiteiden takia kutsuvat koolle muita kuin olisi sopivaa, osoittamalla t\u00e4ss\u00e4 kaikille tunnetun suurimman ja kaikkein vanhimman kirkon piispojen sukkession (=seuraannon), kirkon, jonka kaikkein kunniakkaimmat apostolit Pietari ja Paavali perustivat ja j\u00e4rjestiv\u00e4t Roomaan, ja kirkon, jolla on perinne ja usko, joka periytyy meille sitten kun apostolit olivat julistaneet sen ihmisille…<\/span><\/p>\n

… Sen erikoisaseman vuoksi kaikkien kirkkojen on oltava yksimielisi\u00e4 sen kanssa….ts. kaikkien uskollisten kaikkialla, koska nuo kaikkialla olevat uskolliset s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t apostolista perinnett\u00e4 lakkaamatta.” (Against Heresies 3: 3: 1-2; ANF, Vol. I)<\/span><\/p>\n

”… Ne, jotka yhdess\u00e4 piispallisen seuraannon my\u00f6t\u00e4 ovat ottaneet vastaan j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n totuuden armolahjan.” (IV. 26. 2)<\/span><\/p>\n

”Siksi siell\u00e4, miss\u00e4 Herran armolahjat on uskottu, on sopivaa oppia totuus heilt\u00e4, joilla on Kirkon apostolinen sukksessio (= katkeamaton piispuuden ketju) ja jotka johtavat oikein ja moitteettomasti ja joiden puhe on v\u00e4\u00e4rent\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja turmeltumatonta. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 my\u00f6s s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n uskomme yhteen Jumalaan, joka loi kaiken ja he lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tuota rakkautta Jumalan Poikaan…” (IV. 26. 5)<\/span><\/p>\n

Jerome<\/strong><\/span><\/p>\n

”Markionilla ja Basilideksella ja muilla harhaoppisilla…ei ole Jumalan Sanaa, koska heill\u00e4 ei ole Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, jota ilman saarnattu evankeliumi tulee ihmissaarnaksi. Emme ajattele, ett\u00e4 evankeliumi muodostuu Raamatun sanoista, vaan niiden tarkoituksesta, ei niiden pinnasta, vaan niiden ytimest\u00e4, ei saarnojen ”lehdist\u00e4” vaan tarkoituksen juuresta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Raamattu on todella k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen kuulijoille, jos sit\u00e4 ei julisteta ilman Kristusta, eik\u00e4 esitet\u00e4 ilman Is\u00e4\u00e4, ja ne jotka saarnaavat eiv\u00e4t tee sit\u00e4 ilman Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4… Kirkossa on suuri vaara puhua niin, ett\u00e4 Kristuksen evankeliumin turmeltuneella tulkinnalla evankeliumista tulee ihmisevankeliumia…” (In Galat. I: 1: II, Mign. L. XXVI, c. 386)<\/span><\/p>\n

Johannes Krysostomos<\/strong><\/span><\/p>\n

”(Paavali k\u00e4skee): ”Pysyk\u00e4\u00e4 siis lujina, veljet, ja pit\u00e4k\u00e4\u00e4 kiinni niist\u00e4 opetuksista, joita olemme suullisesti tai kirjeess\u00e4mme antaneet teille (2 Tess. 2: 15). T\u00e4m\u00e4n perusteella on selv\u00e4\u00e4, etteiv\u00e4t he j\u00e4tt\u00e4neet j\u00e4lkimaailmalle kaikkea kirjallisena, vaan on my\u00f6s paljon sellaista, jota ei kirjoitettu. Kuten kirjoitettu, niin my\u00f6s kirjoittamaton on uskon arvoista. Siksi pit\u00e4k\u00e4\u00e4mme my\u00f6s Kirkon traditiota uskon arvoisena… (Homilies on 2 Thessalonians; NPN, Ser. I, Vol. XIII)<\/span><\/p>\n

Klemens Aleksandrialainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”S\u00e4ilytt\u00e4en siunatun opin perinteen, joka polveutuu suoraan pyhist\u00e4 apostoleista Pietarista, Jaakobista, Johanneksesta ja Paavalista, he poikina saaden sen isilt\u00e4\u00e4n (vaikka harvat olivat isiens\u00e4 kaltaisia), tulivat Jumalan tahdosta luoksemme tallettaakseen nuo apostoliset ja esi-isilt\u00e4 perityt siemenet. Ja tied\u00e4n hyvin heid\u00e4n tulevan riemuitsemaan, en tarkoita riemuitsemista t\u00e4st\u00e4 kunnianosoituksesta, vaan ainoastaan uskon s\u00e4ilytt\u00e4misen johdosta sellaisena kuin he sen toivat. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaltainen yhteenveto on luullakseni sellaisten sielujen hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4, jotka haluavat pelastaa tradition h\u00e4vi\u00e4miselt\u00e4.” (Miscellanies 1: 1, ANF,Vol. II)<\/span><\/p>\n

Kyprianus Karthagolainen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Kirkko on yksi, ja koska se on yksi, ei voi olla sek\u00e4 siin\u00e4 tai ilman sit\u00e4. Sill\u00e4 jos se on Novatianuksen kanssa, se ei ollut Korneliuksen kanssa. Mutta jos se oli Korneliuksen kanssa, joka seurasi piispa Fabianusta laillisella vihkimyksell\u00e4, ja jolle Herra soi pappeuden kunnian rinnalla my\u00f6s marttyyriuden, Novatianus ei ole Kirkossa, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 voi huomioida piispana, joka olisi kenenk\u00e4\u00e4n seuraaja ja joka halveksuen evankelista ja apostolista perinnett\u00e4 juontaa juurensa itsest\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4, jota ei ole vihitty Kirkossa ei voi olla Kirkkoa, eik\u00e4 pit\u00e4ydy Kirkkoon mill\u00e4\u00e4n tavalla.” (Letters 75: 3; ANF, Vol. V)<\/span><\/p>\n

Origenes<\/strong><\/span><\/p>\n

”Vaikka on monia, jotka uskovat pit\u00e4ytyv\u00e4ns\u00e4 Kristuksen opetuksiin, on heid\u00e4n joukossaan kuitenkin joitakin, jotka ajattelevat toisin kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Kirkon opetus on tosiaankin periytynyt sukupolvelta toiselle apostolisen sukkession j\u00e4rjestyksen kautta ja pysyy kirkoissa aina nykyaikaan saakka. Ainoastaan se uskotaan totuudeksi, mik\u00e4 ei mill\u00e4\u00e4n tavoin poikkea apostolisesta ja kirkollisesta perinteest\u00e4.” (The Fundamental Doctrines 1: 2; ANF, Vol. IV)<\/span><\/p>\n

Papias<\/strong><\/span><\/p>\n

”Papias, jonka nyt mainitsemme, vahvistaa todeksi, ett\u00e4 h\u00e4n vastaanotti apostolien sanallisen perinn\u00f6n heid\u00e4n seuraajiltaan, ja h\u00e4n lis\u00e4ksi vakuuttaa kuulleensa henkil\u00f6kohtaisesti Aristionia ja presbyteeri Johannesta. Siit\u00e4 johtuen h\u00e4n mainitsee heid\u00e4t usein nimelt\u00e4, ja kirjoituksissaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n Jeesusta koskevat perinteens\u00e4… (on) muita h\u00e4nen tekstinkappaleitaan, joiden yhteydess\u00e4 tuo esille ihmeellisi\u00e4 tekoja ilmoittaen tosiasiana saaneensa niist\u00e4 tiedon perim\u00e4tiedon perusteella”. (Fragment in Eusebios, Church History 3: 39; NPNF, Ser. II, Vol. I)<\/span><\/p>\n

Seitsem\u00e4s ekumeeninen kirkolliskokous 787<\/strong><\/span><\/p>\n

”Niille, jotka tuntevat ja hyv\u00e4ksyv\u00e4t profeettojen n\u00e4yt sellaisina kuin Jumala ne muodosti ja ilmaisi, ja jotka uskovat, mit\u00e4 profeettojen kuoro n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n kertoi, ja jotka pit\u00e4v\u00e4t voimassa apostolien ja isien jatkuvan kirjallisen ja kirjoittamattoman tradition ja sen t\u00e4hden kuvaavat ja kunnioittavat pyhi\u00e4, i\u00e4inen muisto.” (Seitsem\u00e4nnen pyh\u00e4n ja ekumeenisen synodin Synodikon ortodoksian puolesta, Piiroinen. P.: Heterodoksit ja ortodoksit, ss. 212 – 213, OKJ 1983)<\/span><\/p>\n

Vincentius Lerinil\u00e4inen<\/strong><\/span><\/p>\n

”Yleisess\u00e4 kirkossa on kaikin keinoin pidett\u00e4v\u00e4 kiinni siit\u00e4, mihin kaikkialla on uskottu, mihin aina on uskottu, mihin kaikki ovat uskoneet, sill\u00e4 todellisuudessa ja varsinaisesti on yleismaailmallista (ekumeenista) ainoastaan se, mik\u00e4, kuten sanan merkityskin osoittaa, mahdollisuuden mukaan yleens\u00e4 kaiken k\u00e4sitt\u00e4\u00e4. Se, mink\u00e4 kaikki tai monet yksimielisesti, julkisesti ja pysyv\u00e4isesti, ik\u00e4\u00e4n kuin opettajain kesken edelt\u00e4p\u00e4in tapahtuneesta sopimuksesta, yksimielisesti hyv\u00e4ksyv\u00e4t, omaksuvat ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toisille, on pidett\u00e4v\u00e4 t\u00e4ysin luotettavana ja varmana” (Commonitory I: 2, NPN, Ser. II, Vol. XI)<\/span><\/p>\n

”Totuutena on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ainoastaan se, mik\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n suhteessa eroa apostolisesta ja kristillisest\u00e4 perinteest\u00e4.” (De princ. proef. 2)<\/span><\/p>\n

”Siksi suurella innolla ja mit\u00e4 kiinteimm\u00e4ll\u00e4 huomiolla min\u00e4 toistuvasti kyselen monilta ihmisilt\u00e4, merkitt\u00e4vilt\u00e4 pyhyytens\u00e4 ja oppinsa puolesta, kuinka saattaisin suppeassa, ja niin sanoakseni, yleisell\u00e4 ja tavallisella tavalla erottaa katolisen uskon harhaoppisten turmeltuneisuuden v\u00e4\u00e4rennyksist\u00e4… ”Sain melkein aina saman vastauksen heilt\u00e4 kaikilta… ett\u00e4 jos min\u00e4 tai kuka muu tahansa haluaa paljastaa petkutuksen ja paeta esiin nousevien harhaoppisten pauloja, ja pysy\u00e4 vahingoittumattomina ja puhtaassa uskossa, olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 Herran avulla v\u00e4kev\u00f6itt\u00e4\u00e4 tuota uskoa kahdella tavalla: ensiksi tietystikin (Raamatun) jumalallisella lailla ja sitten katolisen (yleisen) kirkon perinteell\u00e4 (traditiolla)… ”T\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 joku saattaa kysy\u00e4: Jos Raamatun kaanoni on t\u00e4ydellinen ja itsess\u00e4\u00e4n on kylliksi kaikessa, miksi on tarpeen liitt\u00e4\u00e4 siihen Kirkon tulkinnan auktoriteettia? Aivan yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 Pyhi\u00e4 Kirjoituksia niiden oman syv\u00e4llisyytens\u00e4 vuoksi eiv\u00e4t kaikki hyv\u00e4ksy yhden ja saman merkityksen omaavina.” (The Notebooks)<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Atanasios Suuri Kirjoitamme taas pit\u00e4ytyen j\u00e4lleen apostoliseen perinteeseen, muistutamme jokaista, kun kokoonnumme rukoukseen, ja viett\u00e4en yhteist\u00e4 juhlaa, yhdest\u00e4 suusta totisesti<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-88","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-isien-opetuksia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=88"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":928,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/88\/revisions\/928"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=88"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=88"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=88"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}