{"id":66,"date":"2012-02-05T13:55:50","date_gmt":"2012-02-05T13:55:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/hengellinen-paasto\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:11","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:11","slug":"hengellinen-paasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/hengellinen-paasto\/","title":{"rendered":"Hengellinen paasto"},"content":{"rendered":"

Paaston p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tarkoitus ilmenev\u00e4t selv\u00e4sti sovintosunnuntain ehtoopalveluksen paastostikiirasta: ”Aloittakaamme riemukkaasti paaston aika antautuen hengellisiin kilvoituksiin. Puhdistakaamme sielu ja liha. Kuten ruuasta paastotkaamme kaikesta himostakin ja el\u00e4k\u00e4\u00e4mme Hengen hyveiden runsaudessa ja niiss\u00e4 kaikki halulla pysyen kasvakaamme arvollisiksi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hengellisess\u00e4 riemussa Jumalan Kristuksen ylen kunniallinen k\u00e4rsimys ja pyh\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen.”<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on siis p\u00e4\u00e4si\u00e4isen merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4minen mahdollisimman t\u00e4ydellisesti ja Kristuksen k\u00e4rsimyksen salaisuuden tajuaminen. Kristus k\u00e4rsi ristill\u00e4 Jumalihmisen\u00e4. H\u00e4n ei noussut yl\u00f6s haudasta vain hengellisesti, vaan my\u00f6s ruumiillisesti.<\/span><\/p>\n

Luomiskertomuksessa sanotaan, ett\u00e4 Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja kaltaisekseen tekem\u00e4ll\u00e4 ihmisen maan tomusta ja puhaltamalla h\u00e4nen sieraimiinsa el\u00e4m\u00e4n hengen. Niin ihmisest\u00e4 tuli el\u00e4v\u00e4 sielu. Ihminen on siis aineellisen ruumiin ja jumalallisen hengen koostumus, yksi kokonaisuus, josta kumpikin puoli, sek\u00e4 ruumis ett\u00e4 henki ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Yl\u00f6snousemus ei tarkoita vain hengen ja sielun yl\u00f6snousemusta, vaan my\u00f6s ruumiin.<\/span><\/p>\n

Syntiinlankeemuksessa ihminen menetti alkuper\u00e4isen kutsumuksensa: olla ja el\u00e4\u00e4 Jumalan kuvana v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Jumala-yhteydess\u00e4 ja v\u00e4hitellen kehitty\u00e4 Jumalan kaltaisuuteen, joka on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. El\u00e4m\u00e4 oli vapaata ja l\u00e4hes t\u00e4ydellist\u00e4. Ainoa Jumalan asettama rajoitus oli kuuliaisuusk\u00e4sky olla sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4n ja pahan tiedon puusta. Tuosta puusta sy\u00f6minen merkitsisi kuolemalla kuolemista.<\/span><\/p>\n

Jo ennen ihmisen lankeemusta oli tapahtunut lankeemus enkelimaailmassa. Lusifer, enkeliruhtinas, oli ihastunut omaan kauneuteensa ja t\u00e4ydellisyyteens\u00e4 ja alkanut pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n Luojansa veroisena, jopa t\u00e4ydellisemp\u00e4n\u00e4kin. T\u00e4st\u00e4 ylpeydest\u00e4 johtuen h\u00e4net sy\u00f6stiin taivaasta alas maan p\u00e4\u00e4lle. Ensimm\u00e4inen lankeemus siis tapahtui enkelimaailmassa. Katkeroituneena ja vihassaan langennut Lusifer-kiusaaja halusi saattaa lankeemukseen my\u00f6s ihmisen. Kateellisena siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen oli luotu kaikkea luotua ylemm\u00e4ksi, se alkoi johdatella ihmist\u00e4 tottelemattomuuteen Jumalaa kohtaan. Tied\u00e4mme tuloksen: Eeva s\u00f6i kielletyn puun hedelm\u00e4n ja sai Aadaminkin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n. Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4 rangaistus, ”sin\u00e4 olet kuolemalla kuoleva”, tuli ihmisen osaksi. H\u00e4nen sielunsa ja ruumiinsa menettiv\u00e4t alkuper\u00e4isen kauneutensa ja turmeltuivat. Niin synti tuli maailmaan. Synnin vallassa vaellamme ja el\u00e4mme kuin israelilaiset Egyptin orjuudessa.<\/span><\/p>\n

Sielu ja ruumis ovat yht\u00e4l\u00e4isell\u00e4 tavalla synnin alamaisuudessa. Sen t\u00e4hden paasto koskee yht\u00e4lailla koko ihmist\u00e4. ”Puhdistakaamme sielu ja liha”, lauletaan paastostikiirassa. Sielu mainitaan ensin ja vasta sitten liha, sill\u00e4 lankeemus tapahtui ensin hengellisell\u00e4 tasolla ja vasta sitten ruumiillisella tasolla. Ensin kiusaaja her\u00e4tti Eevassa ajatuksen sy\u00f6d\u00e4 ja vasta sitten Eeva s\u00f6i. Ensiksi oli himo, joka johti synnintekoon.<\/span><\/p>\n

Hengellinen paastoaminen on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin ruumiillinen paasto, mutta ilman ruumiillista paastoa ei voi olla oikeaa hengellist\u00e4 paastoa, niin kuin ihminen ilman ruumista ei ole ihminen.<\/span><\/p>\n

Paastoaminen on pyrkimyst\u00e4 nousta yl\u00f6s lankeemuksesta, Jumalan armovoiman turvin ponnistelua pois himojen ja synnin orjuudesta, suuntautumista kohti Jumalan kuvan kaltaisuutta. Jotta p\u00e4\u00e4sisimme sinne asti Kristus kuoli puolestamme ja nousi yl\u00f6s, lahjoittaen meille yl\u00f6snousemuksen kuolleista ja synnin vallasta.<\/span><\/p>\n

Hengellinen paasto on siis taistelua synti\u00e4 vastaan ja omia pahoja taipumuksiamme vastaan. Jeesus kehotti paastoamaan niin, etteiv\u00e4t toiset ihmiset sit\u00e4 n\u00e4kisi. ”Vaan kun sin\u00e4 paastoat, mene kammioosi, sulje ovesi. Ja Jumala, joka salassa n\u00e4kee, maksaa salassa sinulle.” Todellinen paasto tapahtuu ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 ja se on lakkaamatonta taistelua omia himojamme vastaan.<\/span><\/p>\n

Kirkon hengellisten isien mukaan synti ei niink\u00e4\u00e4n ole paha teko, johon lankeamme, vaan se on ihmisen sis\u00e4isess\u00e4 olemuksessa. Synti piilee ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 paheiden alkujuurena kypsyen ja etsien sopivaa ajan kohtaa, saattaen kauankin olla ilmitulematta. Ihminen her\u00e4\u00e4 vasta sitten, kun synti on jo tehty ja alkaa katua tekoaan vasta silloin. Tulisi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jo etuk\u00e4teen, ettei synti kehittyisi teon asteelle. N\u00e4in kysymyksess\u00e4 on taistelu sielussa olevia synnin juuria vastaan, joista pahe ja paha teko johtuvat.<\/span><\/p>\n

Ihmiselle on ominaista luokitella syntej\u00e4 raskaisiin ja v\u00e4hemm\u00e4n raskaisiin. Ei kuitenkaan tulisi niink\u00e4\u00e4n jaotella syntej\u00e4 kuin paneutua syv\u00e4lle totuuteen, etsi\u00e4 sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n olevaa syntien alkuitua.<\/span><\/p>\n

Is\u00e4t pohjaavat opetuksensa Raamatun n\u00e4kemykseen synnist\u00e4 ja heid\u00e4n mukaansa ihmisen synninteon alku on himo, joka on sielussamme, sis\u00e4isess\u00e4 olemuksessamme. Is\u00e4t ovat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 synti kehittyy ihmisess\u00e4. Ensiksi on vatsanpalvonta. Se on kaikkein luonnollisin ihmisen tarpeista. Usein kuitenkin ruuan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ylitet\u00e4\u00e4n normaalit rajat, langetaan ylensy\u00f6miseen ja -juomiseen. N\u00e4in lihalliset himot saavat valtaa ja ihminen lankeaa helposti haureuteen, joka voi olla ajatuksellista tai teoissa tapahtuvaa ja ilmet\u00e4 esimerkiksi rahanhimona ja ahneutena. Jos rahaa ei saada, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haureuden himo tule tyydytetyksi. Se synnytt\u00e4\u00e4 vihaa, joka on johtamassa jatkuvaan murheeseen. Murheen kautta ihminen voi langeta ep\u00e4toivoon. Jatkuva ep\u00e4toivon tila saattaa synnytt\u00e4\u00e4 hermostollisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ihminen ei pysty hillitsem\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sanojaan, vaan katkeruus ilmenee koko olemuksessa. Jos taas rahanpyynniss\u00e4 onnistutaan ja haureus saa t\u00e4yttymyksens\u00e4, se johtaa kunnianhimoon ja se puolestaan ylpeyteen.<\/span><\/p>\n

Synnin kasvu siis tapahtuu j\u00e4rjestyksess\u00e4: vatsanpalvonta, haureus, rahanhimo ja ahneus, viha, murhe, ep\u00e4toivo, kunnianhimo ja ylpeys. Juuri ylpeyden takia enkeliruhtinas heitettiin alas taivaasta. Ylpeys on tottelemattomuutta Jumalaa vastaan. Siihen lankesivat Aadam ja Eeva ja me heid\u00e4n kanssaan. T\u00e4m\u00e4 lankeemus ilmenee meiss\u00e4 perisyntin\u00e4. N\u00e4in kaikki, mik\u00e4 on Jumalan tahdon vastustamista, on synti\u00e4. Siksi Jeesus sanoi kiusaajalle er\u00e4maassa: ”Sinun pit\u00e4\u00e4 kumartamaan Herraa, sinun Jumalaasi, ja H\u00e4nt\u00e4 ainoata palveleman.”<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainittuja nimitet\u00e4\u00e4n joskus kuolemansynneiksi, sill\u00e4 niiden valtaan joutuminen johtaa Pyh\u00e4n Hengen pilkkaan, paatumuksen tilaan, ts. eroon Jumalasta, mik\u00e4 merkitseekin, kuolemaa, hengellist\u00e4 kuolemaa.<\/span><\/p>\n

Paheet ovat yhteydess\u00e4 tosiinsa. Ne ovat kuin ketju. Toinen johtaa toiseen. Lihallisia ovat kaikki ruumiin himot, jotka kasvavat ruumiin luonnollisista tarpeista. Hengellinen himo on sielullinen tila: ylpeys, ep\u00e4toivo ja kunnianhimo. Useimmat is\u00e4t suhtautuvat lihan himoihin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4sti, koska ne johtuvat luonnollisuudesta. Sen sijaan hengellisi\u00e4 himoja kohtaan is\u00e4t ovat ankaria. Ep\u00e4toivoa he pit\u00e4v\u00e4t eritt\u00e4in vaarallisena, koska se on synti\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 vastaan ja jumalan voiman aliarvioimista.<\/span><\/p>\n

Himon l\u00e4ht\u00f6kohta saattaa joskus olla n\u00e4enn\u00e4isesti hyv\u00e4ss\u00e4. Itserakkaus, kunnianhimo ja ylpeys johtavat siihen, ett\u00e4 asioita aletaan rinnastaa toisiinsa. Se taas johtaa oman arvon tuntemiseen ja toisten aliarvioimiseen. Haureus, viha, ylensy\u00f6minen ja vatsanpalvonta ovat julkisia himoja, joita ei pysty salaamaan. Salaisia paheita taas ovat murhe, ep\u00e4toivo, kunnianhimo ja ylpeys. Niit\u00e4 saattaa joskus olla vaikea havaita.<\/span><\/p>\n

Himon vaarallisuus ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat ihmisess\u00e4, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 ne vallitsevat ihmist\u00e4. Ihminen hyv\u00e4ksyy tietoisesti tai tiedostamattomasti synnin. Ajatuksia emme voi est\u00e4\u00e4, ne tulevat meihin jatkuvana virtana, mutta voimme est\u00e4\u00e4 niiden j\u00e4\u00e4misen sisimp\u00e4\u00e4mme. Is\u00e4t kehottavat kuolettamaan pahat ajatukset heti niiden ilmaannuttua. Olemme jokaisessa himossa itse mukana ja osallisena. Ruumiilliset himot menett\u00e4v\u00e4t is\u00e4n my\u00f6t\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n, mutta sis\u00e4lliset himot h\u00e4iritsev\u00e4t ihmist\u00e4 kuolemaan saakka ja kuolemaan asti niit\u00e4 vastaan on taisteltava. Hengelliset himot voidaan parantaa vain syd\u00e4men l\u00e4mmityksell\u00e4, rukouskilvoituksella, niin kuin is\u00e4t sanovat. Ruumiilliset himot voidaan voittaa vain omalla rukousel\u00e4m\u00e4ll\u00e4, joka tapahtuu sis\u00e4isesti ja pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 himosta, mik\u00e4 tapahtuu ulkonaisesti.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Efraim Syyrialaisen paastorukous ohjaa meit\u00e4 syv\u00e4llisesti juuri hengelliseen paastoon. Rukouksessa pyydet\u00e4\u00e4n Jumalaa vapauttamaan meid\u00e4t hengellisest\u00e4 laiskuudesta ja velttoudesta, vallanhimosta ja turhanpuhumisesta, sek\u00e4 anotaan voimaa puhdistua syd\u00e4melt\u00e4\u00e4n, ja n\u00f6yryytt\u00e4 ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kilvoituksessa. Jumalaan turvaaminen, n\u00f6yryys ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyys ovatkin synti\u00e4 vastaan taistellessa oikeat keinot. Erityisesti pyydet\u00e4\u00e4n Jumalalta apua, ettemme tuomitsisi, sill\u00e4 tuomitsemisen l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat kateus, ylpeys, kunnianhimo ja itserakkaus, nuo paheet, jotka johtavat hengelliseen kuolemaan.<\/span><\/p>\n

Turhanpuhumisella, josta vapautumista rukoillaan paastorukouksessa, tarkoitetaan valhetta ja kerskailua. Valheesta tulee helposti toinen luonto ja valehteleminen alkaa k\u00e4yd\u00e4 luonnollisesti. Valhe on totuuden v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4, sen totuuden, johon l\u00e4himm\u00e4isten tulisi uskoa. Totuuden v\u00e4\u00e4ristelij\u00e4 uskoo itsekin v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 totuuteen. T\u00e4ll\u00e4 tavoin valehtelija joutuu ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin verkkoon. Valhe alkaa usein varsin v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 asioista. Ensiksi alkaa totuuden muuntelu. Tarkoituksena on johonkin hy\u00f6tytavoitteeseen pyrkiminen. Muunneltu totuus muuttuu v\u00e4hitellen v\u00e4\u00e4ristellyksi totuudeksi. Raamatussa sanotaan, ett\u00e4 valheen is\u00e4 on saatana. Valhetta ei voi koskaan puolustaa, sill\u00e4 se on aina totuuden v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4, sill\u00e4 sanojen sis\u00e4lt\u00f6 menett\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 merkityksens\u00e4.<\/span><\/p>\n

Velttous ja laiskuus hengellisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 johtuvat siit\u00e4, ett\u00e4 olemme aineellisuuden vallassa. Yksi hengellisen paaston pyrkimys on vapautua aineellisuuden kahleista. Aineellinen sin\u00e4ns\u00e4 ei ole pahasta. Se muuttuu synniksi vasta k\u00e4ytt\u00e4misen kautta. Helposti ihminen lankeaa haluun saada lis\u00e4\u00e4. Ahneuden my\u00f6t\u00e4 ilmenev\u00e4t saituus ja kateus. Jos menestyy aineellisessa hyv\u00e4ss\u00e4, ahneus saa sijaa, jos taas ei saa haluamaansa, syntyy tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, joka johtaa vihaan. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys perustuu kateuteen. Yhteiskunnallinen tyytym\u00e4tt\u00f6myys johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 aineellinen ei ole tasaisesti jakautunut ihmisten kesken. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus synnytt\u00e4\u00e4 sotia ja vallankumouksia. Yksil\u00f6tasolla tyytym\u00e4tt\u00f6myys johtaa vihaan ja toisten tuomitsemiseen. Kateuden lieveilmi\u00f6it\u00e4 ovat kunnianhimo ja oikeudenmukaisuuden hakeminen. Evankeliumin mukaan tulee kuitenkin etsi\u00e4 Jumalan valtakuntaa ja totuutta, joka on Kristus.<\/span><\/p>\n

Hengellisess\u00e4 paastossa pyrit\u00e4\u00e4n vapautumaan my\u00f6s vihasta. Vihaa ihmisen ei ole helppo tunnistaa itsess\u00e4\u00e4n. Useinkaan emme ymm\u00e4rr\u00e4 olevamme vihan vallassa. Viha on salatun himon esiin tulemista ihmisess\u00e4 ja ilmenee sis\u00e4isen\u00e4 rauhattomuutena ja ep\u00e4ilyksin\u00e4. Vihan tarkoitus on hajottaa ihmist\u00e4 ja siihen kiusaaja erityisesti pyrkii. Isien mukaan viha on suunnattava omiin puutteisiin ja tunteisiin l\u00e4himm\u00e4isen sijasta. Meid\u00e4n sallitaan vihastua, mutta pelastuaksemme. Vihan voi voittaa vain n\u00f6yryydell\u00e4, k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4 ja rakkaudella. Jeesus sanoi, ett\u00e4 ”joka sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta vihaa velje\u00e4ns\u00e4, valehtelee.”<\/span><\/p>\n

Paastorukouksessa rukoilemme, ett\u00e4 Jumala auttaisi meit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omat vikamme ja ettemme tuomitsisi toisia. Tuomitseminen on hyvin yleist\u00e4 ja se tulee ihmisess\u00e4 helposti esiin. Tuomitseminen on ik\u00e4\u00e4n kuin toinen luonto ihmisess\u00e4. Useinkaan tuomitsemista ei n\u00e4hd\u00e4 rikkomuksena eik\u00e4 syntin\u00e4, vaan v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isen\u00e4 heikkoutena. Tuomitseminenkin johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 pid\u00e4mme itse\u00e4mme parempana, viisaampana, rehellisemp\u00e4n\u00e4, oikeudenmukaisempana, j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4n\u00e4 tai kunniallisempana muita. N\u00e4in olemme itserakkauden vallassa ja ylpeyden vallassa. Jos vapaudumme niist\u00e4, poistuu meist\u00e4 my\u00f6s halu tuomita toista ihmist\u00e4. Evankeliumin mukaan tuomiovalta kuuluu vain Jumalalle ja tuomitsija ottaa t\u00e4m\u00e4n vallan Jumalalta itselleen. Tuomitseminen pohjautuu melkein aina tunnepohjaiseen arvioon tai johtuu satunnaisesta mielijohteesta tai rajallisuudesta. Toista tuomitessamme tuomitsemme omia puutteellisuuksiamme. Tuomitsemisen yksi perussyist\u00e4 on kateus toisten el\u00e4m\u00e4n saavutuksista. Kritikoiminen on kuitenkin sallittua. Meille on annettu j\u00e4rki sit\u00e4 varten, ett\u00e4 oppisimme ajattelemaan. Kuitenkin arvosteluunkin saattaa k\u00e4tkeyty\u00e4 kateutta, itserakkautta ja ylpeytt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Hengellinen paasto on siis pyrkimyst\u00e4 himojemme ja heikkouksiemme voittamiseen, langenneen sielumme saattamista alituiseen Jumalan uudistavan armovoiman vaikutuspiiriin. Se tapahtuu rukouksessa ja sakramenteissa. Niiden kautta sielussa syntyy pyrkimys hyv\u00e4\u00e4n ja hyviin t\u00f6ihin. Sellainen sielun tila on Jumalan mielen mukaista. Tuo pyrkimys on jumaloitumista, Jumalan kuvan kaltaisuuteen kohoamista, paluuta takaisin paratiisin tilaan.<\/span><\/p>\n

Jeesus sanoi: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si.” Hengellinen paasto on pyrkimyst\u00e4 toteuttamaan t\u00e4t\u00e4 k\u00e4sky\u00e4. Emme voi rakastaa l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme, emmek\u00e4 itse\u00e4mme, ellei meiss\u00e4 ole Jumalan rakkautta. Vasta kun n\u00e4emme itsemme oikeassa valossa, n\u00e4emme my\u00f6s l\u00e4himm\u00e4isemme oikealla tavalla. Rakkaus Jumalaan ja l\u00e4himm\u00e4isiin ilmenee anteeksipyyt\u00e4misen\u00e4 ja anteeksiantamisena. Siksi sovintosunnuntain iltana, paaston alkaessa, pyyd\u00e4mme anteeksi toinen toisiltamme, merkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 todella katuen haluamme uudistua alkavan paaston aikana. Synninkatumuksemme aitouden merkkin\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 tunnustamme syntimme Jumalan edess\u00e4 katumuksen sakramentissa. Katumus vaatii rohkeutta, ennen kaikkea rohkeutta tunnustaa ja n\u00e4hd\u00e4 omat vikansa ja heikkoutensa.<\/span><\/p>\n

Katumus on uudistumisen alku. Se on Jumalan mielen mukaista murhetta ja sit\u00e4, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 yrit\u00e4mme uudistaa suhteemme muihin ihmisiin osoittaen my\u00f6t\u00e4tuntoa ja s\u00e4\u00e4li\u00e4 ja luopumista omasta tahdosta.<\/span><\/p>\n

Katumus ja hengellinen paasto ei tarkoita itses\u00e4\u00e4li\u00e4 ja tunnontuskia, vaan muuttumista, koko el\u00e4m\u00e4n uudelleen keskitt\u00e4mist\u00e4 Jumalaan, niin kuin piispa Kallistos on sanonut. Se ei ole surren taaksep\u00e4in katsomista, vaan toivon t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in suuntautumista. Se ei ole puutteisiin ja heikkouksiin tuijottamista, vaan Jumalan rakkauteen ja uudistavaan armovoimaan luottamista. Katumus on jatkuvaa syd\u00e4men puhdistamista. Isien mukaan se on jatkuvaa valveillaoloa. Jeesus sanoikin: ”Valvokaa, sill\u00e4 ette tied\u00e4 aikaa ettek\u00e4 hetke\u00e4.”<\/span><\/p>\n

Hengellinen paasto ja valveillaolo toteutuvat jatkuvassa rukouksessa, joka tapahtuu ihmisen sisimm\u00e4ss\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isen ty\u00f6n touhussa. Rukouksessa ajatus on kohdistettu Jumalaan, eik\u00e4 mahdu en\u00e4\u00e4 muita ajatuksia, vaan ne palavat rukouksen tulessa. Emme onnistu siin\u00e4 omin voimin, vaan tarvitsemme Kristusta est\u00e4m\u00e4\u00e4n pahoja ajatuksia. Kaikki tuo tuntuu vaikealta toteuttaa, mutta se ei silti ole mahdotonta. Se juuri on kristillist\u00e4 kilvoittelua, kristittyn\u00e4 olemista. Se on juuri Jumalan tahdon mukaista uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4, jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 ristin kantamista, itsens\u00e4 kielt\u00e4mist\u00e4, Kristuksen esikuvana pit\u00e4mist\u00e4 ja seuraamista.<\/span><\/p>\n

Is\u00e4 Aleksander Schmemann on sanonut, ett\u00e4 hengellinen paasto ja katumus eiv\u00e4t ole laiminly\u00f6ntiemme katselemista, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme, miksi Jumalan armosta voimme tulla. Se on pyrkimist\u00e4 siihen, mink\u00e4 n\u00e4emme olevan edess\u00e4p\u00e4in. Katumus ja uusi el\u00e4m\u00e4 on silmiemme avaamista valolle ja tuo valo loistaa p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kirkkaudessa ja valkeudessa.<\/span><\/p>\n

Edell\u00e4 mainitun pohjalta katumus ei pys\u00e4hdy vain m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyihin paastoaikoihin. Se ei ole vain jokin askel k\u00e4\u00e4ntymykseen Jumalan puoleen, vaan se on jatkuva tila, sellainen syd\u00e4men ja tahdon asenne, ett\u00e4 on tarpeen uudistua lakkaamatta aina el\u00e4m\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen saakka.<\/span><\/p>\n

Sovintosunnuntain paastostikiira kehottaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n Hengen hyveiden t\u00e4yteydess\u00e4. Hengellinen kilvoittelu johtaa Jumalan uudistavan voiman avulla syd\u00e4men puhdistumiseen. ”Autuaita ovat puhdassyd\u00e4miset, sill\u00e4 he saavat n\u00e4hd\u00e4 Jumalan”, Jeesus opetti. Jumalan n\u00e4keminen on Kristuksen jumaluuden katselemista, H\u00e4nen askeleissaan kulkemista ja H\u00e4nen antamansa esimerkin toteuttamista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Hengen hyveiden t\u00e4yteydess\u00e4 el\u00e4minen tarkoittaa, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ilmenev\u00e4t apostoli Paavalin mainitsemat Hengen hedelm\u00e4t: rakkaus, ilo, rauha, pitk\u00e4mielisyys, yst\u00e4v\u00e4llisyys, hyvyys, uskollisuus, s\u00e4vyisyys ja itsens\u00e4hillitseminen. N\u00e4in Jumalan avulla hengellisen paaston, kilvoituksen ja katumuksen kautta saavutettujen hyveiden ohella emme uudistu vain itse, vaan uudistamme koko luomakuntaa kohti sit\u00e4 tilaa, johon olemme matkalla, iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4si\u00e4isen kirkkautta, Kristuksen valkeutta, vapautumista turmeluksen orjuudesta.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paaston p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tarkoitus ilmenev\u00e4t selv\u00e4sti sovintosunnuntain ehtoopalveluksen paastostikiirasta: ”Aloittakaamme riemukkaasti paaston aika antautuen hengellisiin kilvoituksiin. Puhdistakaamme sielu ja liha.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":950,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}