{"id":64,"date":"2012-02-05T13:53:37","date_gmt":"2012-02-05T13:53:37","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/ortodoksinen-paasto\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:11","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:11","slug":"ortodoksinen-paasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/05\/ortodoksinen-paasto\/","title":{"rendered":"Ortodoksinen paasto"},"content":{"rendered":"

”Mooses viipyi vuorella Herran luona nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja nelj\u00e4kymment\u00e4 y\u00f6t\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta. Ja h\u00e4n kirjoitti tauluihin liiton ehdot, nuo kymmenen k\u00e4sky\u00e4” (2Moos. 34: 28)<\/em><\/span><\/p>\n

”Sitten Henki vei Jeesuksen er\u00e4maahan Paholaisen kiusattavaksi ja H\u00e4n paastosi nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja nelj\u00e4kymment\u00e4 y\u00f6t\u00e4” (Mt.4:1-2)<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Kun suuri paasto alkaa l\u00e4hesty\u00e4, monet ihmiset alkavat sis\u00e4isesti \u00e4hki\u00e4 ja valitella ja tuntevat itsens\u00e4 ahdistuneiksi, kun eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 voi hyvin omintunnoin sy\u00f6d\u00e4 hampurilaisia tai pihvej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 materialistisessa yhteiskunnassamme, jossa olemme oppineet tunnistamaan itsemme nautinnonhalun kautta, me n\u00e4emme Suuren paaston vain luopumisen ja katumuksen aikana, jolloin emme sy\u00f6 lihaa ja jolloin osallistumme enemm\u00e4n jumalanpalveluksiin.<\/span><\/p>\n

Mutta t\u00e4ss\u00e4 ei ole kaikki Suuresta paastosta, kun katselemme sit\u00e4 ortodoksisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Herra nimenomaan kertoi meille, ettei meid\u00e4n pid\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse\u00e4mme ruumiillisin termein tai mukavuuden termein. Emmek\u00e4 paastoa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 ruuista tarkoituksenamme rangaista ruumistamme jollakin tavoin ”sovittaaksemme” syntej\u00e4mme. Jeesus Kristus otti ristill\u00e4 kaikki syntimme p\u00e4\u00e4lleen, siksi emme voi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ”ansaitaksemme” pelastuksen ja anteeksiantamuksen. Ne Jumala on jo antanut meille.<\/span><\/p>\n

Mutta jos paaasto ei ole katumusharjoitusten aikaa, mit\u00e4 se sitten on, ja miksi sitten ik\u00e4\u00e4n kuin ”h\u00e4nnystelemme” paastoamisen ajatuksen edess\u00e4? Mik\u00e4 on ortodoksinen n\u00e4kemys t\u00e4ss\u00e4 asiassa?<\/span><\/p>\n

Ensiksikin meit\u00e4 kutsutaan joka vuosi huomioimaan Suurena paaston aika pyh\u00e4n profeetta Mooseksen ja monen muun profeetan tapaan, jotka paastosivat ja valvoivat \u00f6it\u00e4 rukouksessa Vanhan Testamentin aikana. Uuden testamentin aikana Johannes Kastaja paastosi jatkuvasti autiomassa valmistautuen Messiaan tuloon. Ja itse Herramme paastosi nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuin aloitti julkisen toimintansa.<\/span><\/p>\n

Jos Vapahtaja itse otti avosylin vastaan paaston ja valmistautumisen ajan, miksi meid\u00e4n tulisi ajatella toisin, niin ettemme tarvitse paastoa? Kuten Jeesus sanoi: ”Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi, eik\u00e4 palvelija is\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4”(Mt.10: 24). Ja sen lis\u00e4ksi: Jeesus selv\u00e4sti edellytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n paastoavan. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tilanteessa h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin: ”Miksi me ja fariseukset paastoamme usein, mutta sinun opetuslapsesi eiv\u00e4t paastoa? Silloin Jeesus sanoi heille: ”Eiv\u00e4t kai h\u00e4\u00e4vieraat voi surra silloin, kun sulhanen viel\u00e4 on heid\u00e4n kanssaan! Viel\u00e4 tulee sekin aika, jolloin sulhanen on poissa, ja silloin he paastoavat” (Mt 9:14 -15) Toisin sanoen, sen j\u00e4lkeen kun Kristus nousi yl\u00f6s taivaaseen, H\u00e4nen seuraajiensa odotetaan j\u00e4lleen kerran seuraavan h\u00e4nt\u00e4, paastoamalla. Siis paaston huomioiminen ei ole vapaavalintaista.<\/span><\/p>\n

Tapa paastota nelj\u00e4nkymmenen p\u00e4iv\u00e4n ajan kehittyi Jerusalemissa varhaisessa kirkossa, ”\u00c4itikirkossa”, ja v\u00e4hitellen levisi muihin kirkkoihin. Alkujaan se oli aikuiskatekumeenien, kasteoppilaiden, valmistautumisen ja opastamisen aika kasteeseen, joka suoritettiin p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4ist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 lauantaina, Suurena lauantaina. V\u00e4hitellen ne, jotka jo olivat kirkon j\u00e4seni\u00e4, alkoivat pit\u00e4\u00e4 samaa ajankohtaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, paastoten p\u00e4\u00e4si\u00e4isen juhlaan valmistuen. He my\u00f6s muistivat, ett\u00e4 Herra oli k\u00e4skenyt \u2013 sek\u00e4 omalla esimerkill\u00e4\u00e4n ett\u00e4 sanallaan \u2013 paastoamaan.<\/span><\/p>\n

Kirkko oli my\u00f6s hyv\u00e4kysynyt paaston m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen askeettisten harjoitusten arvon hengellisen kasvun, puhdistautumisen ja itsetuntemukseen kasvun keinoina. Sana ”askeettinen” tulee kreikan kielen sanasta ”askesis”, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”harjoitusta”, josta my\u00f6s sanat ”urheilija” ja ”atleetti” johtuvat. Apostoli Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sanaa useasti kirjeiss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Kuten meid\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassamme, pakanalliset kreikkalaiset antoivat suuren arvon fyysiselle kauneudelle ja kunnolle. Tied\u00e4mme kaikki, ett\u00e4 nykyolympialaiset ovat alkuisin muinaisesta Kreikasta. Silloin, kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, urheilijan piti harjoitella kovasti saavuttaakseen kestokykyns\u00e4 rajat kilpaillakseen olympialaisissa. Nyky\u00e4\u00e4n monet ihmiset liittyv\u00e4t kuntokerhoihin ja\u2013piireihin, jossa he s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti harjoittelevat \u2013 joskus itsens\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen rasittaen \u2013 laihtuakseen ja parantaakseen ruumiillista terveytt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 apostoli Paavali n\u00e4ki kuitenkin, ett\u00e4 vaikka meid\u00e4n onkin pidett\u00e4v\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 huolta kehoistamme, sielun kaikenpuolinen terveys on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4mpi \u2013 sill\u00e4 samalla kun ihmisen ruumis on menossa varmuudella hautaan, h\u00e4nen henkens\u00e4 kulkee kohti ikuisuutta ja tuomiolle. Siksi h\u00e4n k\u00e4ytti sanaa ”askeesi” kuvaamaan hengen atleettia pikemminkin kuin ruumiin harjoittajaa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n viel\u00e4 kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 ”kilpailuna”, jossa jokaisen on juostava saavuttaakseen taivaan ”katoamattoman seppeleen”(1 Kor. 9:24) ja kehottaa jokaista juoksemaan sen saavuttamiseksi. Juuri t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Paavali mainitsee my\u00f6s omat askeettiset harjoituksensa: ”Kohdistan iskut omaan ruumiiseeni ja pakotan sen tottelemaan, jottei itse\u00e4ni lopulta hyl\u00e4tt\u00e4isi, minua, joka olen kutsunut muita kilpailuun”(1 Kor.9: 27). Joku saattaa sanoa: ”Hyv\u00e4 on. Ymm\u00e4rr\u00e4n asian. Minun on paastottava. En pid\u00e4 siit\u00e4, mutta teen niin. T\u00e4n\u00e4 paastona menen korpeen.” Mutta me emme ole vapaita ”poimimaan ja valitsemaan” itsellemme parhaiten sopivia paastoharjoituksia. P\u00e4invastoin, meid\u00e4n tulisi totella Kirkkoa ja seurata pyhien isien meille antamia paasto-ohjeita.<\/span><\/p>\n

Niit\u00e4 on kahdenlaisia: ruumiilliset teot ja hengelliset teot. Ja vaikka yritt\u00e4isimmekin seurata niit\u00e4 l\u00e4pi vuoden, juuri Suuren paaston aikana n\u00e4m\u00e4 teot ovat keskeisi\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin polttopisteess\u00e4, ja meit\u00e4 kehotetaan erityisesti toteuttamaan niit\u00e4 silloin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme.<\/span><\/p>\n

RUUMIILLISET HARJOITUKSET muodostuvat ensisijaisesti paastoamisesta, valvomisesta ja hiljaisuudesta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 juuri ”lain henki” on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ei niink\u00e4\u00e4n ”lain kirjain”. Jokaisen tulee noudattaa paastoa omien voimiensa ja oman el\u00e4m\u00e4n tilanteensa mukaisesti. Jos joku tuntee, ettei voi el\u00e4\u00e4 tarkalleen kirkon antamien paastos\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan, h\u00e4n voi keskustella rippi-is\u00e4ns\u00e4 kanssa ennekuin suo itselleen ”helpotuksia”. Meit\u00e4 auttaa se, kun muistamme ett\u00e4 ensimm\u00e4inen Paratiisissa Aadamille ja Eevalle annettu k\u00e4sky koski paastoamista: he eiv\u00e4t saaneet sy\u00f6d\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn puun hedelmi\u00e4. Niinp\u00e4 ensimm\u00e4inen synti olikin omasta tahdosta tapahtunut ja ylpe\u00e4 paaston laiminly\u00f6nti. Jos esivanhempamme karkotettiin paratiisista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paastoamisesta kielt\u00e4ytymisen takia, kuinka me syntiset toivomme palaavamme Jumalan luo, ellemme vapaehtoisesti ota kantaaksemme paaston kevytt\u00e4 iest\u00e4? T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomata, ett\u00e4 ne jotka kamppailevat erityisesti himojen vastaan ovat huomanneet, ett\u00e4 tarkka paaston noudattaminen on eritt\u00e4in hyv\u00e4 niiden kukistamiseksi. Jos joku ep\u00e4ilee tuota viisautta, voi kokeilla itse. Kokemus on aina paras opettaja.<\/span><\/p>\n

Ruumiillinen paasto my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 valvomista ja hiljaista el\u00e4m\u00e4n tapaa. Valvominen paaston aikana, kuten muulloinkin, tarkoittaa tarkkaavaisuutta. Siksi paaston aikana tulee erityisesti ponnistella omien himojensa ja synnillisten taipumustensa kitkemiseksi, erityisesti kielen syntien kohdalla, joita ovat juoruilu, vannominen, panettelu ja kiroilu jne.<\/span><\/p>\n

Valvominen tarkoittaa my\u00f6s jotain muutakin, nimitt\u00e4in lis\u00e4ponnistusta olla mukana jumalanpalveluksissa koko paaston ajan, ja erityisesti Suuren Viikon aikana. T\u00e4m\u00e4 ei ole helppoa tai mukavaa. Se vaatii ponnistelua, ja siksi niit\u00e4 kutsutaankin askeettisiksi harjoituksiksi. Ja kun seisomme, istumme tai polvistumme pitkien palvelusten aikana, meid\u00e4n tulisi muistaa Herramme riipaiseva sana apostoleilleen Getsemanessa: ”Ettek\u00f6 jaksaneet valvoa edes hetke\u00e4 kanssani?” Meluisassa, kiireisess\u00e4 ja hajottavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme ja kulttuurissamme hiljaisuuden harjoittaminen tai hiljaisuus on erityisen tarpeellista, ja hyvin vaikeaa. Suuren paaston aikana meid\u00e4n tulisi erityisesti pyrki\u00e4 ”hiljentym\u00e4\u00e4n” sulkemalla radio, tv ja stereot \u2013 tai, ainakin rajoittaa kaikkea, mik\u00e4 saa aikaan h\u00e4iri\u00f6t\u00e4. Siksi monet ortodoksit luopuvat tv:n ja elokuvien katselusta paaston aikana. Kuten ymm\u00e4rr\u00e4mme, t\u00e4ytyy olla ensin ulkonainen hiljaisuus ennen kuin voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sis\u00e4isen hiljaisuuden. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 Jumala ei asu melussa ja remussa, vaan rauhallisessa hiljaisuudessa.<\/span><\/p>\n

Paaston aikana etsiess\u00e4mme pyh\u00e4n hiljaisuuden lahjaa emme saa unohtaa, ett\u00e4 puheliaisuutta pit\u00e4isi yleens\u00e4kin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ja hallita. Seitsem\u00e4nnell\u00e4 vuosisadalla Johannes Siinailainen, Portaiden kirjoittaja, kirjoitti: ” Tietoisesti harjoitettu hiljaisuus on rukouksen \u00e4iti, kutsu vankeudesta vapautumiseen…vartiomies vihollisia vastaan… sis\u00e4isen hiljaisuuden seuralainen, tiedon lis\u00e4\u00e4minen, mietiskelyn luoja, n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n kehityskulku, k\u00e4tketty hiljaisuus”.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

HENGELLINEN TOIMINTA muodostuu katumuksesta, rukouksesta ja keskittymisest\u00e4, ja se tapahtuu k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ruumiillisten ty\u00f6n kanssa. Hengellisesti ei voi menn\u00e4 kovin pitk\u00e4lle elleiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 kaksi askeesin muotoa (ruumiillinen ja hengellinen) toimi yhdess\u00e4. Useimmat protestantit ovat hylj\u00e4nneet ruumiillisen askeesin, kun taas roomalaiskatoliset perinteisesti yliarvostavat sit\u00e4. Toisaalta ortodoksisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 molemmat sopusoinnussa hengellisen el\u00e4m\u00e4n ja kasvun keinoina. Ensimm\u00e4inen ”hengellinen tekomme” on katumus, joka tulee kreikankielisest\u00e4 sanasta ”metanoia”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”muuttaa mielens\u00e4”. Mutta se my\u00f6s tarkoittaa ”muuttaa syd\u00e4mens\u00e4” ja ”muuttaa suuntaa”, jotka kaikki johtavat ”el\u00e4m\u00e4n muuttamiseen”, josta Raamattu puhuu ”uutena el\u00e4m\u00e4n\u00e4 Kristuksessa”.<\/span><\/p>\n

Kreikkalainen teologi Constantine Cavarnos kirjassaan Pyhityksen tie, joka on my\u00f6s suomeksi saatavana, kirjoittaa: ”Katumus johtaa syv\u00e4lliseen suunnan muutokseen, olemassaolomme painopisteen muutokseen aineellisista asioista hengelliseen, ulkoisesta maailmasta Jumalaan, mielenkiinnon muutokseen ruumiista sieluun. Mielentilan muutos ohjaa ripitt\u00e4ytymiseen, ja rippi on keino valmistautua pyhitt\u00e4v\u00e4\u00e4n jumalalliseen ehtoolliseen.”<\/span><\/p>\n

Muut hengellisen ty\u00f6skentelyn osat ovat rukous ja keskittyminen. Suuren paaston aikana yrit\u00e4mme rukoilla enemm\u00e4n \u2013 ja mit\u00e4 enemm\u00e4n meill\u00e4 on ulkonaista hiljaisuutta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme sit\u00e4 paremmin kykenemme rukoilemaan. Kreikkalainen sana ”keskittyminen” tarkoittaa ”kokoamista”, ”yhteensaattamista” \u2013 toisin sanoen, yrit\u00e4mme koota mielemme ja ajatuksemme yhteen, pannaksemme pois maalliset huolet niin hyvin kuin voimme, niin ett\u00e4 keskittyisimme ”ainoaan tarpeelliseen”: pelastukseemme, joka on itse Jeesus Kristus. T\u00e4t\u00e4 Jeesus tarkoitti, kun pyysi meit\u00e4 olemaan ”huolehtimatta ja h\u00e4t\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 monista asioista” (Lk.10: 41) T\u00e4ll\u00e4 tavoin keskittyminen on hyvin vaikeaa. Se vaatii ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ponnisteluja. Enemm\u00e4n kuin mik\u00e4\u00e4n muu askeettinen harjoitus keskittyminen on todellista askeesia.<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 siis ovat suuren paaston itsetarkkailuun sopivia aineksia. Sellaisina ne ovat ihmeellisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja voimallisia aseita hengellist\u00e4 kasvua varten. Kaikki ne perustuvat Raamattuun, ja Kirkon pyh\u00e4t is\u00e4t ovat kirjoittaneet niist\u00e4 laajasti ja jotka ovat kokeneet niiden arvon omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Vakavasti otettuina ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 huolellisesti toteutettuna omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme omien voimiemme mukaisesti n\u00e4m\u00e4 harjoitukset kykenev\u00e4t vapauttamaan sielumme, joka kaipaa vapauteen, joka on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 ainoastaan Kristuksessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi suurta paastoa voi sanoa ”sielun juhlaksi”.<\/span><\/p>\n

Palauttakaamme mieleen uskomaton palkinto, jonka Mooses sai paastoamisensa j\u00e4lkeen. Herra Kaikkivaltias ilmestyi Moosekselle mystisess\u00e4 palavassa pensaassa ja ilmaisi profeetalle jopa lausumattoman ja kaikkein pyhimm\u00e4n nimens\u00e4: ”Min\u00e4 olen se mik\u00e4 min\u00e4 olen”. Johannes Kastajan er\u00e4maassa harjoittamat paastoaminen ja muut harjoitukset tekiv\u00e4t h\u00e4net kykenev\u00e4ksi tunnistamaan Kristuksen, kun H\u00e4n l\u00e4hestyi: ”Katso, Jumalan Karitsa”.!<\/span><\/p>\n

Ja oman paastoamisensa kautta Herra itse sai voiman vastustaa Paholaista, joka tuli H\u00e4nt\u00e4 kiusaamaan. Emme ole Mooses tai Johannes Kastaja. Kuitenkin, jos vain yrit\u00e4mme t\u00e4ydellisemmin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 suuren paaston hengen. Jumala on tuleva meit\u00e4 vastaan enemm\u00e4n kuin puolitiehen. H\u00e4n suo meille ainakin itsetuntemusta, vapautta ja rauhaa \u2013 jotakin sellaista, jota emme ole ennen kokeneet, mutta mik\u00e4 on luvattu niille, jotka tinkim\u00e4tt\u00e4 rakastavat ja ilolla palvelevat Jumalaa. Ja lopuksi: meid\u00e4n on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 kirkon is\u00e4t my\u00f6s opettivat, ett\u00e4 Suuri paasto on sek\u00e4 valmistautumista Kristuksen toiseen tulemukseen ja valmistautumista omaan kuolemaamme. Tied\u00e4mme esimerkiksi, ett\u00e4 useita viikkoja ennen omaa kuolemaansa Jumalan\u00e4iti paastosi ankarasti valmistautuessaan. N\u00e4m\u00e4 kaksi vakavoittavaa ajatusta mieless\u00e4mme voimme olla valmiita pukemaan yllemme paaston ja askeesin ”sota-asu” suuren paaston aikana. Joissakin ortodoksissa maissa on aikoinaan ollut tapana sanoa toisilleen paaston alkaessa: ”Ui turvallisesti t\u00e4m\u00e4n suuren paaston merta. Ja l\u00f6ydett\u00e4k\u00f6\u00f6n meid\u00e4t lopussa Kristuksen yl\u00f6snousemuksen kaikenkirkastavassa satamassa” Tapahtukoon niin.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”Mooses viipyi vuorella Herran luona nelj\u00e4kymment\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja nelj\u00e4kymment\u00e4 y\u00f6t\u00e4 sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 ja juomatta. Ja h\u00e4n kirjoitti tauluihin liiton ehdot, nuo<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-64","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":952,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/952"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}