{"id":59,"date":"2012-02-04T17:38:18","date_gmt":"2012-02-04T17:38:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/traditio\/kummit-ja-kummeus\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:11","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:11","slug":"kummit-ja-kummeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/kummit-ja-kummeus\/","title":{"rendered":"Kummit ja kummeus"},"content":{"rendered":"

Kummiperinne on vanha ja ylt\u00e4\u00e4 juurillaan varhaiskirkon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Alkukirkossa kummin teht\u00e4v\u00e4 oli ilmaista kasteelle tulijan tahto ottaa vastaan kaste sek\u00e4 olla kastettavan uskon ja lupausten todistajana ja takaajana.<\/span><\/p>\n

Alun perin kasteelle tulijalla oli vain yksi kummi. My\u00f6hemmin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 muuttui. Kummeja saattoi olla kaksi, mutta he kuuluivat aina sek\u00e4 aikuis- ett\u00e4 lapsikasteen yhteyteen. Uudessa Testamentissa ei puhuta kummeista ja varhaiskristillisess\u00e4 kirjallisuudessakin hyvin v\u00e4h\u00e4n. Sen sijaan apostolisissa s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja opetuksissa, kirkon isien s\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ja kirkolliskokousten kanoneissa kummit ovat selv\u00e4sti mainittu.<\/span><\/p>\n

Kasteelle valmistautujan opetusaika kesti yleens\u00e4 2 – 3 vuotta, joskus se saattoi olla poikkeuksena lyhyempi tai pitempi. Kummi ja kasteeseen valmistautuja olivat mukana kirkon opetustilanteissa. Erityisesti kummin merkitys korostui kastettaessa sairaita, jolloin kummi antoi sairaan kastettavan puolesta lupauksen, jos t\u00e4m\u00e4 sairauden vuoksi oli siihen itse kykenem\u00e4t\u00f6n. Sellaisissa tapauksissa, ett\u00e4 kummia ei ollut kastetta suoritettaessa, kastajalle lankesivat kummin vastuu ja velvollisuudet.<\/span><\/p>\n

Alkukirkon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 tunsi vain yhden kummin k\u00e4ytt\u00e4misen. H\u00e4nen tuli olla samaa sukupuolta kuin kastettava. 600 – ja 700 – lukujen vaihteesta on tietoja, ett\u00e4 oli olemassa sek\u00e4 mies – ett\u00e4 naiskummi. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 lienee yleistynyt 5. vuosisadalla, jolloin lapsikaste tuli yleiseksi. Mies – ja naiskummit ymm\u00e4rrettiin er\u00e4\u00e4nlaisiksi hengellisiksi vanhemmiksi. Kastettavan vanhemmat eiv\u00e4t kirkon perinteen mukaan voi olla kummeja lapselleen. Aviopuolisot sen sijaan ovat voineet olla kummeina jollekin kummilapselle. Kummeina eiv\u00e4t saaneet olla munkit eiv\u00e4tk\u00e4 alle 14 – vuotiaat lapset. Aikoinaan ei hyv\u00e4ksytty kummiksi toisuskoista, eik\u00e4 toiseen perinteeseen kuuluvaa kristitty\u00e4k\u00e4\u00e4n. Suomessa ortodoksisessa kirkossa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kummiksi toisuskoinen kristittykin, mutta vain jos p\u00e4\u00e4kummi on ortodoksi, poikalapselle mieskummi ja tyt\u00f6lle naiskummi. H\u00e4n antaa uskonlupaukset kummilapsen puolesta ja sitoutuu kummilapsen hengelliseen kasvattamiseen. N\u00e4in ollen kummi ei ole vain kasteen muodollinen todistaja ja kasteessa mukana olija, vaan kummin teht\u00e4v\u00e4 on luonteeltaan kutsumusteht\u00e4v\u00e4. H\u00e4nen tulee tuntea kristinuskon perustotuudet, tiet\u00e4\u00e4 sakramenttien merkitys ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 antamiensa lupausten t\u00e4rkeys. H\u00e4n on my\u00f6s hyv\u00e4n\u00e4 esikuvana kummilapselleen kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n vallitsee koko el\u00e4m\u00e4n ajan henkinen ja hengellinen side. Kirkko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 nimityst\u00e4 ”hengellinen sukulaisuus”. Kummi toimii ik\u00e4\u00e4n kuin v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kummilapsensa kasteessa tapahtuvassa uudestisyntymisess\u00e4. Kirkon perinteess\u00e4 kummin ja kummilapsen suhde on n\u00e4hty samanarvoisina kuin lapsen ja luonnollisen is\u00e4n tai v\u00e4linen suhde. T\u00e4t\u00e4 hengellist\u00e4 sukulaisuutta on pidetty joskus jopa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4kin kuin varsinaista fyysist\u00e4 sukulaisuutta.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 seuraa monia asioita. Avioliitto on kielletty kummin sek\u00e4 kummilapsen v\u00e4lill\u00e4, samoin kuin kummin ja kummilapsen leskeksi j\u00e4\u00e4neen \u00e4idin v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kuten edelt\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, asetettiin kummille suuria vaatimuksia. Omana aikanamme tarvitsemme kummeuden hengellisen merkityksen uudelleen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Kummin teht\u00e4v\u00e4 ei ole vain muodollinen, vaan kirkollinen ja syv\u00e4sti hengellinen.<\/span><\/p>\n

Kirkko opettaa, ett\u00e4 kastettava saa kasteessa suojelijan, n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n seurakunnan edustajan, suojelusenkelin, joka suojelee, varjelee ja ohjaa ihmist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4isess\u00e4 seurakunnassa, rukoillen h\u00e4nen puolestaan ja pysyen kastetun vierell\u00e4 kaikissa vaiheissa. Kummia voitaneen verrata suojelusenkeliin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4netkin asetetaan ohjaamaan kastettua, pysym\u00e4\u00e4n h\u00e4nen vierell\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa, ohjaamaan h\u00e4nt\u00e4 kulkemaan taivaallisia polkuja, jotka johtavat iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Suojelusenkeli toimii n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Kumminkin tulisi toimia enemm\u00e4nkin esimerkill\u00e4\u00e4n. Heijastamalla omaa uskoaan, toisin sanoen el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itse kirkon yhteydess\u00e4 sen kaikissa ulottuvuuksissa, kummi omalla el\u00e4m\u00e4ll\u00e4\u00e4n ohjaa my\u00f6s hengellisen lapsensa samaan. Niin kuin suojelusenkeli rukoilee aina, my\u00f6s kummin t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 on tehd\u00e4 samoin suojattinsa puolesta. Kummin tulisi my\u00f6s pysty\u00e4 tarvittaessa neuvomaan ja ohjaamaan ja se vaatii oman uskon perusteiden ja sis\u00e4ll\u00f6n tuntemista.<\/span><\/p>\n

Nykyaikana, jolloin lapsikaste on normaalik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4, kummin teht\u00e4v\u00e4 alkaa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 lasta syliss\u00e4\u00e4n kastetoimituksen ajan. Kummi antaa my\u00f6s lapsen puolesta uskon lupaukset. Varhaiskirkossa kummi oli lupausten takaajana aikuistenkin kasteen ollessa kysymyksess\u00e4, niin kuin edell\u00e4 on todettu. Kummia tarvitaan siis silloinkin, kun aikuinen liitet\u00e4\u00e4n Kirkon yhteyteen.<\/span><\/p>\n

Kummin teht\u00e4viin kuuluu tuoda hengellinen lapsensa mahdollisimman usein Ehtoolliselle ja osallistua perheen yhteisiin kirkkomatkoihin. Tavaksi on my\u00f6s tullut, ett\u00e4 kummi antaa lapselle lahjaksi kasteristin. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin hengellisen suhteen symboli. My\u00f6hemmin kummi voi hankkia erilaisia asioita lapselleen: nimikkoikonin, ikonilampukan, rukouskirjan, Raamatun jne. Samoin h\u00e4n voi kertoa kummilapsen suojeluspyh\u00e4n el\u00e4m\u00e4nvaiheet ja ohjata ortodoksisen kirjallisuuden pariin sek\u00e4 omalla esimerkill\u00e4\u00e4n opettaa kummilastaan rakastamaan kirkkoaan.<\/span><\/p>\n

Murrosi\u00e4ss\u00e4 kummi voi olla hengelliselle lapselleen l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4 ja toveri.<\/span><\/p>\n

Kummin ja lapsen suhde on tietenkin molemminpuolinen. Lapsen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina kummi on antavana osapuolena. My\u00f6hemmin voidaan ajatella kummilapsella olevan my\u00f6s jonkinlaisia velvollisuuksia kummiansa kohtaan. Jos kummi hoitaa hyvin teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4, kummilapsi palkitsee sen kummilleen t\u00e4m\u00e4n vanhuuden p\u00e4ivin\u00e4 huolenpitona ja muistamisena.<\/span><\/p>\n

Aikuisena kirkkoon liittyv\u00e4t ovat yleens\u00e4 hyvin selvill\u00e4 kirkon perinteest\u00e4 ja tavoista. Mutta heillekin on tarpeen kummi, joka rakkaudella tukee ja ohjaa kummilastaan eteenp\u00e4in ja jolta voi arkailematta tulla kysym\u00e4\u00e4n neuvoa silloin kun sellaista tarvitsee.<\/span><\/p>\n

Kummin ja kummilapsen ihmissuhde on syv\u00e4llinen, ja siihen liittyy korkeita ihanteita. Kummin teht\u00e4v\u00e4 tuntuu haasteelliselta ja jopa pelottavalta. Silti tulee uskaltautua tuohon vuorovaikutussuhteeseen. Ajan my\u00f6t\u00e4 itse el\u00e4m\u00e4 ohjaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kutsumusta hengellisen\u00e4 is\u00e4n\u00e4 ja \u00e4itin\u00e4, mik\u00e4li vain tahtoo ja tekee oman osuutensa, jotta kummin huostaan uskottu el\u00e4m\u00e4 kypsyisi Jumalan tahdon mukaisesti.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kummiperinne on vanha ja ylt\u00e4\u00e4 juurillaan varhaiskirkon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Alkukirkossa kummin teht\u00e4v\u00e4 oli ilmaista kasteelle tulijan tahto ottaa vastaan kaste sek\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-59","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-traditio"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":957,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/59\/revisions\/957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=59"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}