{"id":56,"date":"2012-02-04T16:13:28","date_gmt":"2012-02-04T16:13:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/neitsyt-marian-asema-ortodoksisessa-kirkossa\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"neitsyt-marian-asema-ortodoksisessa-kirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/neitsyt-marian-asema-ortodoksisessa-kirkossa\/","title":{"rendered":"Neitsyt Marian asema ortodoksisessa kirkossa"},"content":{"rendered":"

Protestanttisten kristittyjen piiriss\u00e4 esiintyy huolta siit\u00e4, ett\u00e4 Neitsyt Marian kunnioittaminen jotenkin heikent\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Kristuksen merkityst\u00e4. Monia ortodoksejakin varmaan askarruttaa Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n asema kirkossamme. Kristus ja Jumalan\u00e4iti eiv\u00e4t kilpaile kesken\u00e4\u00e4n, vaan Jumalan\u00e4iti toimii yhdess\u00e4 Poikansa kanssa ihmisten ja maailman pelastamiseksi. Jumalan\u00e4iti liittyy kiinte\u00e4sti Kristuksen pelastusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Siksi ortodoksisuudessa vierastetaan sellaisia k\u00e4sitteit\u00e4 kuin mariologia tai Marian kultti. Ne ik\u00e4\u00e4n kuin erist\u00e4v\u00e4t Marian Pojastaan.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen Kirkon Maria-hurskauden on usein v\u00e4itetty olevan per\u00e4isin id\u00e4n pakanallisista \u00e4itijumalatar- myyteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tunnetaan v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan Neitsyt Mariaan liittyv\u00e4n hurskauden merkityst\u00e4 Kirkon traditiossa tai patristisessa ajattelussa.<\/span><\/p>\n

Isien teologiassa Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 aina liitet\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4sti ihmiskunnan lunastamiseen synnin ja kuoleman orjuudesta. Neitsyt Maria on pitk\u00e4n kehityskauden hedelm\u00e4. Kirkon opettaja, pyh\u00e4 Nikolaos Kabasilas 1300- luvulta kirjoittaa: ”Kristuksen lihaksituleminen ei ollut vain Is\u00e4n, H\u00e4nen voimansa ja henkens\u00e4 toimintaa, vaan my\u00f6skin Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n vapaan tahdon ja uskon ilmaus. Ilman puhtaan Neitseen my\u00f6t\u00e4vaikutusta olisi pelastussuunnitelma ollut yht\u00e4 ep\u00e4todellinen kuin ilman jumalallisten persoonien vaikutusta<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Neitsyt Marian el\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/strong><\/span><\/p>\n

Uuden Testamentin antamat tiedot Jeesuksen \u00e4idist\u00e4 ovat varsin v\u00e4h\u00e4iset. Jo ik\u00e4\u00e4ntyneet Neitsyt Marian vanhemmat Joakim ja Anna toivat kolmivuotiaan Marian Jerusalemin temppeliin Jumalalle pyhitett\u00e4v\u00e4ksi. Kirkon tradition mukaan Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 eli yhteis\u00f6ss\u00e4, jonka johtajana oli pappi Sakarias, Johannes Kastajan is\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen johdatuksesta pappi Sakarias vei Neitsyt Marian kaikkein pyhimp\u00e4\u00e4n, siihen temppelin osaan, minne vain ylimm\u00e4inen pappi sai menn\u00e4 kerran vuodessa (3. Ms. 16: 2; 29\u201434). N\u00e4in h\u00e4n ennusti, ett\u00e4 Neitsyt Mariasta tulisi kaikkein pyhin, ainainen neitsyt ja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4. Jaakobin evankeliumi kertoo, ett\u00e4 Maria oli aikaisin kehittynyt – h\u00e4n itse nousi temppeliin johtavat 15 korkeata porrasta<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen kirkon tradition mukaan Neitsyt Maria kasvoi Herran temppeliss\u00e4, jonne h\u00e4net oli vanhempiensa lupauksen mukaisesti j\u00e4tetty kasvatettavaksi kolmivuotiaana. H\u00e4n oli antanut Jumalalle lupauksen pysy\u00e4 aina neitseen\u00e4. Kirkon isien ja opettajien mukaan Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n pyhyys ja puhtaus on ”hengellist\u00e4 neitsyytt\u00e4”, johon h\u00e4nt\u00e4 valmistettiin Jerusalemin temppeliss\u00e4. Isien teksteiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmaistaan sanomalla, ett\u00e4 ”Jumalan enkeli ravitsi h\u00e4nt\u00e4”.<\/span><\/p>\n

Kun h\u00e4n t\u00e4ytti 14 vuotta, olivat h\u00e4nen, vanhempansa jo kuolleet. Silloin papit kihlasivat h\u00e4net Joosef nimiselle sukulaiselle, joka oli my\u00f6s Daavidin suvusta (Mt. 1: 1-17 ja Lk. 3: 23 – 38). Joosefin piti olla pyh\u00e4n Neitseen holhoojana ja h\u00e4nen neitsyyslupauksensa suojelijana. Neitsyytens\u00e4 Maria s\u00e4ilyttikin ja oli neitsyt ennen synnytt\u00e4mist\u00e4\u00e4n, synnytt\u00e4misens\u00e4 aikana sek\u00e4 synnytt\u00e4misens\u00e4 j\u00e4lkeen. H\u00e4n on siis ainainen Neitsyt.<\/span><\/p>\n

Tapaamme Marian Luukkaan evankeliumin alkusivuilla enkelin ilmestyksen yhteydess\u00e4, jossa Marialle ilmoitetaan Jeesuksen syntymisest\u00e4. Marian syd\u00e4n t\u00e4yttyy ilosta, vaikkei h\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4k\u00e4\u00e4n kaikkea, mit\u00e4 h\u00e4nelle puhutaan. Kun enkeli on saanut h\u00e4net uskomaan ilmoitukseen, Maria sanoo: ”Katso, olen Herran orjatar, tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan”. Maria osoittaa t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4 suurinta n\u00f6yryytt\u00e4, mik\u00e4 j\u00e4\u00e4kin pysyv\u00e4iseksi Marian luonteenpiirteeksi evankeliumeissa. Muuten h\u00e4n pysyttelee taka-alalla. Vain kerran, Kaanaan h\u00e4iss\u00e4, h\u00e4n korottaa \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja pyyt\u00e4\u00e4 poikaansa auttamaan k\u00f6yh\u00e4\u00e4 pariskuntaa. Jeesuksen ristin juurella Maria on yhdess\u00e4 muitten naisten kanssa ja siell\u00e4 Jeesus uskoo \u00e4itins\u00e4 opetuslapsensa Johanneksen hoiviin. Helluntain tapahtumassa Maria on mukana yhdess\u00e4 muitten apostolien kanssa, vaikkei siit\u00e4 ole nimenomaan mainittu apostolien teoissa.<\/span><\/p>\n

Kristuksen kuoleman ja yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 seurasi apostoli Johanneksen mukana Efesoon. Tuntiessaan kuoleman l\u00e4hestyv\u00e4n Neitsyt Maria palasi takaisin Jerusalemiin, jonne my\u00f6s opetuslapset kokoontuivat. H\u00e4n koki kuten Poikansakin ruumiillisen kuoleman, mutta h\u00e4nen ruumiinsa nousi Kristuksen ruumiin tavoin kuolleista ja h\u00e4net otettiin ruumiineen ja sieluineen taivaaseen. Tradition mukaan kahdentoista apostolin lis\u00e4ksi l\u00e4sn\u00e4 olivat apostoli Paavali sek\u00e4 piispat Dionysios, Hieroteos ja Timoteos. Kun he seisoivat h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 antoi henkens\u00e4 Pojalleen ja Jumalalleen: Kristus itse laskeutui alas taivaasta ja vei \u00c4itins\u00e4 sielun k\u00e4sivarsillaan yl\u00f6s taivaaseen. Toisen vuosisadan lopulla kuollut Sardesin piispa Meliton mainitsee er\u00e4\u00e4ss\u00e4 saarnassaan, ett\u00e4 Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n hauta sijaitsi Getsemanessa. Siell\u00e4 on t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kristinuskon alkuajoilta per\u00e4isin oleva kirkko, joka on vuosisatojen kuluessa rakennettu moneen kertaan uudelleen. Syyrialaisen ja etiopilaisen tradition mukaan Getsemanen puutarhaan hakattiin kolme hautaa, josta yhteen laskettiin puhtaimman Jumalan \u00c4idin ruumis.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 raamatullisesta ja tradition aineistosta on vuosisatojen kuluessa syntynyt kolme erilaista Marian kuvaa: protestanttinen, roomalaiskatolinen ja ortodoksinen. Ensiksi mainittu hylk\u00e4\u00e4 kaikenlaisen Marian kultin. Mariassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ensisijaisesti Kristuksen suuruuden edess\u00e4 v\u00e4istyv\u00e4 hahmo, joka Kristuksen ristin juurella luopuu \u00e4idin asemasta ja tulee poikansa opetuslapseksi. El\u00e4m\u00e4n kovassa koulussa Maria oppii n\u00e4kem\u00e4\u00e4n Jeesuksessa Vapahtajansa.<\/span><\/p>\n

Roomalaiskatolisessa kirkossa Marian kuva on aivan toisenlainen. H\u00e4nest\u00e4 on ajan kuluessa tullut taivaan kuningatar, joka poikansa tavalla on syntynyt ilman perisynti\u00e4, her\u00e4nnyt kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja on nyt ruumiillisesti taivaassa. Maria-kultti on roomalaiskatolisessa kirkossa rikas ja monipuolinen, h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n kantavia pyhiinvaelluspaikkoja on Euroopassa useita kymmeni\u00e4, esim. kuuluisa Lourdes Etel\u00e4-Ranskassa ja Fatima Espanjassa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ortodoksinen oppi Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkon opin ainaisesta Neitseest\u00e4 ja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 Mariasta muodostavat kirkolliskokousten dogmaattiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, jotka ovat erottamattomassa yhteydess\u00e4 kristologiaan ja soteriologiaan. Kaksi keskeist\u00e4 dogmia ovat Neitsyt Marian ainainen neitsyys ja se, ett\u00e4 Maria on Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

1. Ainainen neitseys<\/em><\/span><\/p>\n

Evankelistat Matteus ja Markus antavat meille vain niukasti tietoja Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4. Sen sijaan Luukkaan ja Johanneksen Maria-kuva on rikkaampi ja selke\u00e4mpi. Apostolien oppilaat puhuvat Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 arvostavasti. Toisella vuosisadalla el\u00e4nyt kristinuskon suuri kirjallinen puolustaja, Justinos Marttyyri asettaa Neitsyt Marian erityisasemaan naisten joukossa kutsumalla h\u00e4nt\u00e4 ”Eevan vastakohdaksi”. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kunnioitus on isien opetuksessa aina kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Kristuksen lihaksitulemisen raamatulliseen totuuteen.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko opettaa, ett\u00e4 Maria oli neitsyt synnytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Jeesuksen eik\u00e4 h\u00e4n my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n ottanut vastaan perheen\u00e4idin kutsumusta. Erityisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa asia on ortodokseille hankala, sill\u00e4 valtaosalla maamme kristityist\u00e4 on asiasta toisenlainen n\u00e4kemys. He perustelevat kielteist\u00e4 kantaansa seuraavilla Raamatun kohdilla: Mt. 1: 25, Mt. 13: 55-56, Mark. 3: 31-35, Lk.8: 19-21, Joh. 7: 3 ja 5 sek\u00e4 Apt. 1: 1 4. Lis\u00e4ksi voimme viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4t\u00e4 Mt. 1:18, johon my\u00f6s tavallisesti vedotaan. Joudumme usein selittelij\u00e4n asemaan eik\u00e4 n\u00e4kemyksillemme Mariasta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anneta paljoakaan arvoa. Totta on, ett\u00e4 Matteuksen evankeliumissa nimelt\u00e4 mainitaan Jeesuksen veljet: ”ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas h\u00e4nen velji\u00e4\u00e4n” (13:55). T\u00e4ll\u00e4 Raamatun kohdalla voidaan todistella, ett\u00e4 Marialle syntyi Jeesuksen j\u00e4lkeen muitakin lapsia. Matteus kuitenkin mainitsee ilmeisesti samat miehet my\u00f6s toisaalla. Jeesuksen ristin juurella oli muiden naisten mukana ”Jaakobin ja Joosefin \u00e4iti Maria” (27:56). N\u00e4iden miesten \u00e4iti oli Maria, mutta ei Herran \u00c4iti Maria.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko on aina ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 niin sanotut Herran veljet ja sisaret ovat H\u00e4nen l\u00e4heisi\u00e4 sukulaisiaan eiv\u00e4tk\u00e4 Neitsyt Marian lapsia. Toisten kirkkoisien ja kirkon opettajien mielipiteiden mukaan he olivat Joosefin lapsia h\u00e4nen ensimm\u00e4isest\u00e4 avioliitostaan, siis he olivat ihmisten silmiss\u00e4 Herran velipuolia. T\u00e4t\u00e4 mielipidett\u00e4 olivat pyh\u00e4 Epifanios ja muut id\u00e4n kirkkois\u00e4t. Pyh\u00e4n Jeromen mukaan Jeesuksen veljet olivat Marian, Kloopaan vaimon, poikia. Maria, Kloopaan vaimo, oli Neitsyt Marian sisar. (Joh 19:25). T\u00e4t\u00e4 mielipidett\u00e4 kannattivat my\u00f6s Hieronymus, Augustinus ym. l\u00e4nsimaiset kirkkois\u00e4t. My\u00f6s Joh. 19: 26 \u2013 27 n\u00e4emme, ett\u00e4 Kristus luovutti \u00e4itins\u00e4 opetuslapsen Johanneksen huomaan. Varmastikin, jos h\u00e4nell\u00e4 olisi ollut velji\u00e4, h\u00e4n olisi j\u00e4tt\u00e4nyt Marian heid\u00e4n huomaansa. Tietoisuus Neitsyt Marian ainaisesta neitsyydest\u00e4 on s\u00e4ilynyt kirkossamme siis apostolien ajoista asti. Siit\u00e4 todistavat tunnetut ensimm\u00e4isten vuosisatojen kirkkois\u00e4t ja kirkon opettajat, esimerkiksi Ignatios Teoforos, Antiokian piispa, (k. 107), pyh\u00e4 Justinos Marttyyri, (k. n. 165), Irenaeus, Lyonin piispa (k. 203), Ambrosius, Milanon piispa (k. 397), Metodios, Pataran piispa (k. 312), Eusebios, Kesarean piispa (k. 340), Amfilokios, Ikonian piispa (k. 394), Gregorios Teologi (k. 390), Johannes Krysostomos (k.407), Efraim Syyrialainen (k. 373), Leo Suuri, Rooman piispa (k.461), Augustinus, Hippon piispa (k. 430), Kyrillos, Aleksandrian piispa (k. 444) ym. Kaikki he puhuivat Neitsyt Marian neitsyydest\u00e4, k\u00e4sitellen ensisijaisesti Kristuksen syntym\u00e4n salaisuutta, mutta heid\u00e4n suurta kunnioitusta osoittavasta suhtautumisestaan Neitseeseen k\u00e4y ilmi, etteiv\u00e4t he voineet ajatellakaan, ett\u00e4 h\u00e4n ei olisi s\u00e4ilytt\u00e4nyt neitsyytt\u00e4ns\u00e4 Kristuksen synnytt\u00e4misen j\u00e4lkeen. Er\u00e4\u00e4t kirkkois\u00e4t suoraan nimittiv\u00e4t Neitsyt Mariaa Ainaiseksi Neitseeksi (Aeiparthenos), kuten esimerkiksi Hippolytos, Ostian piispa, Irenaeuksen oppilas (3. vs), Atanasios Suuri, Aleksandrian piispa (k. 373), Epifanios, Kypron piispa (k. 403), Kesarios, Gregorios Teologin veli (k. 369), ym.<\/span><\/p>\n

Usko Neitsyt Marian ainaiseen neitsyyteen oli yleinen alkukirkossa. T\u00e4st\u00e4 todistaa my\u00f6s se, ett\u00e4 paikalliset kirkolliskokoukset Roomassa ja Mediolanumissa vuonna 320 sek\u00e4 yleiset kirkolliskokoukset ovat hyv\u00e4ksyneet opin siit\u00e4, ett\u00e4 pyh\u00e4 Maria on ainainen Neitsyt. V:n yleisen kirkolliskokouksen 2 ja. 6. s\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 VI:n yleisen kirkolliskokouksen 1 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tunnustetaan Jumalan \u00c4idin -ainainen neitsyys ja julistetaan kirkon yhteydest\u00e4 erotetuksi ne, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n dogmin.<\/span><\/p>\n

Kirkkois\u00e4t tukevat ajatusta Neitsyt Marian ainaisesta neitsyydest\u00e4. He sanovat ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 Neitsyt olisi muka neitsyytens\u00e4 kadottanut Kristuksen syntymisen j\u00e4lkeen j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4ksi, jumalanpilkaksi ja harhaoppiseksi ajatukseksi. He huomauttavat, ettei Jumalan Poika olisi voinut valita \u00e4idikseen naista, joka yliluonnollisella tavalla synnytetty\u00e4\u00e4n h\u00e4net maailmaan olisi sen j\u00e4lkeen kadottanut neitseellisen puhtautensa. Mahdotonta on my\u00f6s, ett\u00e4 se, joka on tullut Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4ksi, ja itse oli ollut tuon suuren ihmeen armoitettuna v\u00e4likappaleena, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olisi antautunut tavalliseen avioel\u00e4m\u00e4\u00e4n miehens\u00e4 kanssa, jota h\u00e4n ei enkelin edess\u00e4 sellaiseksi miehekseen tunnustanut. Ei sellaista voida ajatella Joosefinkaan puolesta tapahtuneen, sill\u00e4 h\u00e4n oli hurskas” (Mt. 1: 19). Ei h\u00e4nk\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen, kun itse oli tullut Jumalan Pojan syntymisen salaisuuden todistajaksi, mink\u00e4 v\u00e4likappaleena oli h\u00e4nen kihlattunsa, olisi voinut suhtautua Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4\u00e4n tavallisena aviovaimona. N\u00e4in siis pyh\u00e4 perim\u00e4tieto Jumalan sanan vahvistamana todistaa meille, ett\u00e4 Jumalan \u00c4iti (Lk 1: 43) on my\u00f6s ainainen Neitsyt.<\/span><\/p>\n

Dogmi Marian ainaisesta neitsyydest\u00e4 vahvistettiin ensimm\u00e4isess\u00e4 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa v. 325. T\u00e4m\u00e4 kirkon muuttumaton oppi toistetaan jumalanpalveluksissa luettavassa uskontunnustuksessa: ”…tuli lihaksi Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 ja Neitseest\u00e4 Mariasta ja tuli ihmiseksi…” Efesossa v. 431 pidetty kolmas ekumeeninen kirkolliskokous tuomitsi nestoriolaisten harhaopin, joka kielsi Marialta Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n nimen. Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4- tai Jumalan\u00e4iti-nimitys merkitsee, ett\u00e4 Maria synnytti Kristus-Jumalan eik\u00e4 vain Kristus-ihmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 dogmi tunnustettiin my\u00f6s Kalkhedonin v. 451 pidetyss\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 sek\u00e4 Konstantinopolin v. 553 pidetyss\u00e4 viidenness\u00e4 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

2. Theotokos, Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4<\/em><\/span><\/p>\n

Sana ”Theotokos” kirjaimellisesti tarkoittaa ”Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4\u00e4” tai ”Jumalan \u00c4iti”. T\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 kirkko vahvistaa uskonsa, ett\u00e4 Jumalan Sana tuli todelliseksi ihmiseksi, ei vain pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisen n\u00e4k\u00f6iseksi; uskonsa siihen, ett\u00e4 Jeesuksen Kristuksen persoonassa Jumala liittyi ihmiseen Kristuksen Neitsyt Marian kohdussa siki\u00e4misen hetkell\u00e4, ja ett\u00e4 H\u00e4n samalla ollen t\u00e4ydellinen ihminen oli my\u00f6s t\u00e4ydellinen Jumala. Konstantinopolin arkkipiispa Nestorius ei hyv\u00e4ksynyt Teotokos- nimityst\u00e4, vaan kutsui h\u00e4nt\u00e4 Kristuksensynnytt\u00e4j\u00e4ksi. Nestorios opetti, ett\u00e4 Kristuksessa oli kaksi erillist\u00e4 persoonaa, Marian poika ja Jumalan poika, jotka olivat yhdistyneet ainoastaan moraalisesti. H\u00e4n my\u00f6s opetti, ett\u00e4 Kristusta ei pit\u00e4isi nimitt\u00e4\u00e4 Jumalaksi, vaan ”Jumalankantajaksi, ”Teophoron”. Nestorios my\u00f6s opetti, ett\u00e4 ristiinnaulitsemisen hetkell\u00e4 Kristuksen jumalallinen luonto erosi inhimillisest\u00e4. Nestorios tuomittiin Efesossa v. 431 kirkonkiroukseen ja nimitys ”Teotokos” hyv\u00e4ksyttiin juhlallisesti.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

3. Neitsyt Maria \u2013 Uusi Eeva<\/em><\/span><\/p>\n

Kirkko nimitt\u00e4\u00e4 Mariaa ”kaiken el\u00e4v\u00e4n \u00e4idiksi”, ”Uuden el\u00e4m\u00e4n \u00e4idiksi” ja ”toiseksi Eevaksi”. Monia muitakin nimityksi\u00e4 h\u00e4nelle on annettu kirkon hymnologiassa. Eeva tottelemattomuudellaan Jumalaa kohtaan ei vain hankkinut kuolevaisuutta lapsilleen, vaan h\u00e4nest\u00e4 tuli kuoleman \u00e4iti. H\u00e4nen tytt\u00e4rest\u00e4\u00e4n Mariasta uskonsa, kuuliaisuutensa ja n\u00f6yryytens\u00e4 vuoksi Pyh\u00e4n Hengen kautta tuli ”el\u00e4m\u00e4n \u00e4iti”. H\u00e4n tarjosi Aadamin lapsille ”el\u00e4m\u00e4n puun” sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi, jotta he el\u00e4isiv\u00e4t ikuisesti. Pyh\u00e4 Justinus Marttyyri on lausunut: ”Jumalan Poika tuli Neitseen kautta ihmiseksi, jotta k\u00e4\u00e4rmeen aiheuttama tottelemattomuus kukistettaisiin samalla tavalla kuin se oli saanut alkunsakin”. Pyh\u00e4 Irenaeos on sanonut, ett\u00e4 niin kuin Eeva ollessaan Aadamin vaimona oli yh\u00e4 neitsyt ja tottelemattomuutensa kautta tuli oman kuolemansa ja koko ihmiskunnan kuoleman aiheuttajaksi, niin Mariakin naitettuna neitseen\u00e4, kuuliaisuutensa kautta tuli sek\u00e4 oman ett\u00e4 koko ihmiskunnan pelastuksen aikaansaajaksi. Pyh\u00e4 Ambrosius nimitt\u00e4\u00e4 Eevaa ihmiskunnan \u00c4idiksi, mutta Mariaa pelastuksen \u00e4idiksi. Jumalallisen lihaksitulon kautta Neitsyt Maria tuli ”mystisen Ruumiin P\u00e4\u00e4n \u00e4idiksi ja my\u00f6s sen j\u00e4senten \u00e4idiksi”, kuten Augustinus sanoo. H\u00e4n sai osakseen universaalisen \u00e4itiyden koskien kaikkia uskovia. Is\u00e4t ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Neitsyt Marian pyh\u00e4 kohtu on morsiuskammio, kohtauspaikka, jossa taivaallinen Ylk\u00e4 yhtyy mystisesti morsiameen, ts. koko Kirkon kanssa. Paavi Gregorius Suuren mukaan H\u00e4n yhdisti koko Kirkon itseens\u00e4 lihaksitulemisen salaisuuden kautta. Vaikka ortodoksisen kirkon teologiasta puuttuu varsinainen mariologia, oppi Neitsyt Mariasta, joka teoreettisesti vahvistaisi Neitsyt Marian aseman, on Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n kunnioitus kuitenkin tunkeutunut l\u00e4pi jumalanpalvelus- ja kaikessa muussakin kirkollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ortodoksisen kirkon el\u00e4m\u00e4\u00e4 ei voisi kuvitella ilman Neitsyt Marian luomaa \u00e4idillist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4. H\u00e4nen kauttaan meid\u00e4n on mahdollista kohdata Kristus, k\u00e4yd\u00e4 Kristuksen yhteyteen, sill\u00e4 h\u00e4n on meille kirkon koko kuva.<\/span><\/p>\n

Neitsyt Maria kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/span><\/strong><\/p>\n

Kirkkomme ylist\u00e4\u00e4 Neitsyt Mariaa taivaallisia enkelijoukkoja korkeammaksi, vaikka h\u00e4n oli tavallinen ihminen. Jumala on h\u00e4nen kauttaan tahtonut tulla ihmiseksi. N\u00e4in korotettuna h\u00e4n ei ole vain Herramme \u00e4iti vaan kaikkien uskovien, koko luomakunnan \u00e4iti ja suojelija, koko Jumalan valitun kansa kuva ja kirkon ikoni. H\u00e4n on my\u00f6s uskovien hartaan kunnioituksen ja ylistyksen kohde. Mutta kun Mariaa kunnioitetaan ja ylistet\u00e4\u00e4n, h\u00e4net n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aina nimenomaan Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, Theotokoksena, ja h\u00e4nt\u00e4 ylistet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa. T\u00e4ss\u00e4 korostuu se, ett\u00e4 Maria oli vain v\u00e4likappale suuren asian palveluksessa. H\u00e4n oli Jaakobin unessa n\u00e4kem\u00e4t tikapuut, jotka yhdistiv\u00e4t taivaan ja maan. H\u00e4n oli temppelin portti, josta Herra itse k\u00e4vi sis\u00e4lle. H\u00e4n oli temppeli, jossa Jumala itse asui.<\/span><\/p>\n

Ajatus Neitsyt Marian pyhyydest\u00e4 on yhteydess\u00e4 k\u00e4sitykseemme siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on Jumalan \u00c4iti, h\u00e4nen ainaiseen neitseyteens\u00e4, ja h\u00e4nen asemaansa Pyh\u00e4n Kirkon symbolina. Kirkko uskoo, ett\u00e4 Neitsyt Marian pyhyys on ainutlaatuista, ja ett\u00e4 se ylitt\u00e4\u00e4 taivaalliset luodut, jopa kerubit ja serafit. H\u00e4n vietti koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pyhyydess\u00e4, todellisena Liiton Arkkina, joka oli tehty turmeltumattomasta puusta ja p\u00e4\u00e4llystetty kullalla sis\u00e4lt\u00e4 ja ulkoa.<\/span><\/p>\n

Jumalansynnytt\u00e4j\u00e4 on aina mit\u00e4 l\u00e4heisimm\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ihmiskuntaan. Lakkaamatta h\u00e4n rukoilee ihmiskunnan \u00c4itin\u00e4 koko maailman puolesta. Puolustaessaan Marian ainaista neitsyytt\u00e4 Kirkko ei ihannoi naimattomuutta eik\u00e4 n\u00e4e sit\u00e4 Kristuksen henkil\u00f6kuvaan liittyv\u00e4ksi eettiseksi tehokeinoksi, vaan julistaa Kristuksen syntym\u00e4n ainutlaatuista l\u00e4ht\u00f6kohtaa. H\u00e4n on syntynyt Jumalan eik\u00e4 ihmisen tahdosta. Jumalallisen ja inhimillisen luonnon ehyt ja t\u00e4ydellinen liitto toteutuu Marian kautta. Luottaen jumalalliseen rakkauteen, joka on kaikkea inhimillist\u00e4 heikkoutta voimakkaampi, lausumme Neitsyt Marian kiitosvirren sanoin: ”Katso, t\u00e4stedes kaikki sukupolvet ylist\u00e4v\u00e4t minua autuaaksi” (Lk. 1: 48).<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Julkaistu Hehkuva Hiillos-lehdessa syksyll\u00e4 2007<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Protestanttisten kristittyjen piiriss\u00e4 esiintyy huolta siit\u00e4, ett\u00e4 Neitsyt Marian kunnioittaminen jotenkin heikent\u00e4\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Kristuksen merkityst\u00e4. Monia ortodoksejakin varmaan askarruttaa<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-56","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":960,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/56\/revisions\/960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=56"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}