{"id":55,"date":"2012-02-04T16:12:03","date_gmt":"2012-02-04T16:12:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/ortodoksisuus-ja-ymparisto\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"ortodoksisuus-ja-ymparisto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/ortodoksisuus-ja-ymparisto\/","title":{"rendered":"Ortodoksisuus ja ymp\u00e4rist\u00f6"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirkkovuoden aikana kirkko rukoilee eri tilanteissa, ett\u00e4 Jumala suojelisi ihmiskuntaa luonnon katastrofeilta: maanj\u00e4ristyksilt\u00e4, myrskyilt\u00e4, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4lt\u00e4 ja tulvilta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kuitenkin n\u00e4emme k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen. Jumalan luomisty\u00f6lle omistettuna p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkko hartaasti anoo Luojaa suojelemaan luontoa inhimillist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 olevilta katastrofeilta sellaisilta kuin saastuminen, sodat, riisto, haaskaaminen ja sekularismi. Saattaa tuntua merkillisen ristiriitaiselta, ett\u00e4 uskovien ruumiit, jotka toimivat luontoa edustavina, pyyt\u00e4v\u00e4t Jumalan suojelusta itse\u00e4\u00e4n ja omaa toimintaansa vastaan. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta kirkko viisaudessaan asettaa silmiemme eteen syv\u00e4llisen sanoman, joka koskee langenneen ihmiskunnan ja sen entiselleen saattamisen keskeisimpi\u00e4 ongelmia. Se on inhimillisen synnin ja yhteisvastuun ristiriita.<\/span><\/p>\n

Luomiskertomuksen mukaan Jumala loi kaiken hyv\u00e4ksi ja asetti ihmisen paratiisiin varjelemaan luomakuntaa. Maailma on Jumalan ja ihminen on vain sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, vaikka onkin asetettu sen herraksi.<\/span><\/p>\n

Ihmiskunnalle on annettu suhteellinen m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvalta luontoon n\u00e4hden koko maailmankaikkeudessa, vaikkakin koko luomakunta, taivas ja maa, on tehty meit\u00e4 varten palvelemaan ja toimimaan meit\u00e4 varten. Professori N. Zabolotsky on sanonut: ” Jumalan luodut eiv\u00e4t palvele Jumalaa, ei enkeleit\u00e4 eik\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, vaan ainoastaan ihmist\u00e4”.<\/span><\/p>\n

Nauttiessaan luomakunnan hyvyyksi\u00e4 ihmisen tulee samalla varjella sit\u00e4 sek\u00e4 Jumalan sille asettamia rakenteita ja j\u00e4rjestyst\u00e4. Jumalan luomakunnan varjeleminen ja vaaliminen ja sen kunnioittaminen tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kristityn on kohdeltava hyvin el\u00e4imi\u00e4 ja kaikkea luontoon kuuluvaa. Kaikki on annettu ihmiselle, jotta h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4isi sen hy\u00f6dykseen oikealla tavalla, ei mielivaltaisesti.<\/span><\/p>\n

Samalla ihmisen tulee ponnistella saattaakseen oikeaan suhteeseen ja sopusointuun hengen ja aineen maailman. Ortodoksisen kirkon erilaiset siunaustoimitukset pyrkiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n. Melkein mit\u00e4 tahansa voidaan pyhitt\u00e4\u00e4: taloja, peltoja, aluksia, autoja ja muita ajoneuvoja, kaivoja, karjaa ym. Aine tulee pyhitt\u00e4misen kautta pyhyyden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

Kristuksen lunastusty\u00f6 koskee koko maailmankaikkeutta. Kirkko on perustettu koko maailman pelastusta varten. Ortodoksinen, kunnioittava asenne luontoon ilmenee k\u00e4sityksen\u00e4, ett\u00e4 on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 Jumalan tekoja ja h\u00e4nen hyvyytt\u00e4\u00e4n luonnossa ja sen avulla. Samoin Kirkko opettaa, ett\u00e4 kaikki tulee saattaa ja tehd\u00e4 Jumalan v\u00e4likappaleeksi palvelemaan ja ilmaisemaan Jumalaa.<\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/span><\/p>\n

Luominen<\/strong><\/span><\/p>\n

Luotu maailma itsess\u00e4\u00e4n on mysteeri, joka on saanut alkunsa Jumalan suvereenista tahdosta ja toteutunut Pyh\u00e4n Kolminaisuuden toiminnasta. Nikealais-konstantinopolilaisen uskontunnustuksen mukaan (325\/381) Is\u00e4 on ”taivaan ja maan, kaiken n\u00e4kyv\u00e4isen ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Luoja”, Pojan ”kautta kaikki ovat tehdyt”, ja Pyh\u00e4 Henki on ”el\u00e4m\u00e4n Luoja”. Siten kolme persoonaa loivat yhdess\u00e4 maailman, joka on yht\u00e4 olemusta olevien Pyh\u00e4n Kolminaisuuden persoonien yhteistoiminnan tulos.<\/span><\/p>\n

”Alussa” Pyh\u00e4 Kolminaisuus loi maailman (taivaan ja maan) ”tyhj\u00e4st\u00e4”, eik\u00e4 jo olemassa olevasta aineesta. ”Tyhj\u00e4st\u00e4”-luominen on ilmaistu ensiksi Raamatussa. ”Luo silm\u00e4si yl\u00f6s taivasta kohti ja maahan ja katso kaikkea, mit\u00e4 niiss\u00e4 on, ja tied\u00e4, ett\u00e4 Jumala on tehnyt ne tyhj\u00e4st\u00e4” (2. Makk. 7:28). Niinp\u00e4 luomakunta tulee esiin olemiseen tai virtaa olemiseen ei-olemisesta. Maailma kosmoksena on Jumalan hyv\u00e4 teko (1.Moos. 1), jonka Jumala teki ihmiskunnan siunattua olemassaoloa varten. Kappadokialaiset is\u00e4t opettavat, ett\u00e4 Jumala ensin loi maailman ja kaunisti sen kuin palatsin ja sitten saattoi ihmiskunnan siihen. Kosmoksen luominen, olemassaolon ilmestyminen on mysteeri ihmismielelle. Luomisen arvo on siin\u00e4, ett\u00e4 maailma on ensisijaisesti hyv\u00e4, ja my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 Jumala on osoittanut sen olevan el\u00e4vien olentojen koti. Luonto on tehty Jumalaa varten olemaan viitekehys Jumalan Ihmiseksi tulolle ja ihmiskunnan jumalallistumiselle, ja on sellaisena Jumalan valtakunnan todellistumisen alku. Voidaan sanoa, ett\u00e4 kosmos antaa tason, jolla ihmiskunta liikkuu luomisesta jumalallistumiseen. Lopulta kuitenkin luomakunnan kokonaisuuden kohtalona on muuttua kirkastuneeksi maailmaksi, koska ihmiskunnan pelastus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sen luonnollisen kodin, kosmoksen, pelastusta.<\/span><\/p>\n

Se, ett\u00e4 Jumala loi Aadamin ja Eevan viimeisin\u00e4 kaikista luoduista ja eri tavalla \u2013 ei vain jumalallisen Sanan lausumisella, vaan Jumalan suoralla toiminnalla ja asiaan puuttumisella – ei osoita vain ihmisen ainutlaatuista asemaa koko luomakunnassa, vaan my\u00f6s h\u00e4nen erityist\u00e4 suhdettaan Jumalaan. Kirkon isien mukaan 1.Moos. 1: 26 seur.: ”tehk\u00e4\u00e4mme ihminen … ” osoittaa, ett\u00e4 ihmisolennon luominen oli Kolminaisuuden toiminnan tulos. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on lausuma, ett\u00e4 ”ihminen luotiin Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.” Siten ihmiskunnan oleminen Jumalan kuva tarkoittaa olemista tai yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 Kristuksen kanssa.<\/span><\/p>\n

Luodussa maailmassa vain ihmisolennossa yhdistyy aineellinen ja henkinen. Inhimillinen olemassaolo on siten erotettu ei-inhimillisest\u00e4 luomisesta laadullisesti. T\u00e4m\u00e4n seikan valossa kirkkois\u00e4t usein puhuvat ihmisolennoista pienoismaailmana, koko luomakunnan ”mikrokosmoksena”. T\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 luonnollinen maailma yhdentyy t\u00e4ydellisesti ihmisolennon ja koko luomakunnan kanssa. Ihmislaji on aineellisen ja hengellisen maailman rajalla yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 linkkin\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ennen syntiinlankeemusta ensimm\u00e4iset ihmiset kokivat luomakunnan harmonisena kokonaisuutena. Se oli kuin kaunis puutarha (paratiisi, 1. Moos 2: 8), jota he hoitivat huolella ja rakkaudella. Ihmisen lankeemus kuitenkin olennaisesti inhimillisen vapauden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4misen\u00e4 saattoi tuhon voimat luodun ruumiiseen. Luomakunta koki kaksinkertaisen vieraantumisen. Toisaalta se et\u00e4\u00e4ntyi Luojasta, koska Aadam ja Eeva yrittiv\u00e4t k\u00e4tkeyty\u00e4 Jumalan kasvojen edest\u00e4 (1. Moos. 3: 8), kun heid\u00e4n yhteytens\u00e4 valon ja el\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteeseen oli katkennut. Toisaalta ihmiskunta menetti kykyns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 oikeaan suhteeseen luonnon ja luodun ruumiin kanssa. Vihollisuus luonnon maailman ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4 tuli harmonisen suhteen ja huolenpidon sijaan. Ahnaiden ihmisten luomakunnan herruus ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 itsekk\u00e4isiin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin muuttui historian s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi. Hajaantumisen monet muodot saivat valtaa, ja lis\u00e4siv\u00e4t itse asiassa kuoleman ja turmeluksen valtaa. Kuoleman pelko juurrutti ahneuden, voitonhimon, ahneuden, vihan ja ep\u00e4toivon ihmislentoihin. Taloudellinen riisto, rotusorto, sosiaalisen ep\u00e4tasa-arvo, sodat, kansanmurhat jne. ja niiden nykyiset muodot ovat seurausta kuoleman pelosta ja kuoleman yhteis\u00f6llisist\u00e4 merkeist\u00e4.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6kriisi<\/strong><\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa jumalanpalveluksessa on erityisi\u00e4 anomuksia ja litanioita ”suotuisien ilmojen, runsaiden maan hedelmien” puolesta tai luonnonkatastrofeilta suojelemiseksi. Seuraava on aivan erityinen rukous palveluksesta, jossa se lausutaan useita kertoja maanj\u00e4ristyksen uhatessa:<\/span><\/p>\n

”Maa ilman sanoja huutaa ja voihkii: ”Miksi te kaikki ihmiset saastutatte minut niin paljolla pahalla?” Mestari s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 teid\u00e4t, mutta kurittaa minua tyystin: ymm\u00e4rt\u00e4k\u00e4\u00e4 ja lepytt\u00e4k\u00e4\u00e4 Jumalaa katumuksella.”<\/span><\/p>\n

Jumalanpalveluksessa ortodoksinen kirkko muistuttaa syv\u00e4llisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 luomisesta. Erityisesti ihmiskunnan rooli luomisen pappeutena on erityisen selv\u00e4sti esitetty liturgisessa teologiassa. Olemme kykenevi\u00e4 muovaamaan uudelleen ja muuttamaan maailmaa. Kuten is\u00e4 Dimitru Staniloae on sanonut: ”Maailma ei ole vain lahja, vaan teht\u00e4v\u00e4 ihmiselle”.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen kirkon ymp\u00e4rist\u00f6teologiasta saa parhaiten k\u00e4sityksen Herran kasteen juhlan liturgisesta viett\u00e4misest\u00e4. Epifaniajuhlalla on kolme erillist\u00e4 aihetta. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen on Johanneksen suorittama Jeesuksen kastaminen Jordanilla. Toinen on Pyh\u00e4n Kolminaisuuden ilmestyminen. Ja kolmas on luodun aineen lunastaminen Jeesuksen laskeutumisella Jordanin vesiin. Tavallisesti korostetaan kahta ensimm\u00e4ist\u00e4 aihetta, mutta harvemmin kuulemme kolmannesta. Kuitenkin epifaniapalvelus on voimallinen ilmaus luomisen teologiasta. Se kertoo el\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ortodoksikristittyjen k\u00e4sityksen koko luomakunnasta, inhimillisest\u00e4 ja ei-inhimillisest\u00e4 osallistumisena ja hy\u00f6tyn\u00e4 Jeesuksen Kristuksen pelastusty\u00f6st\u00e4. Se ilmaisee todellisen ihmiskunnan yhteyden kaiken muun luomakunnan kanssa.<\/span><\/p>\n

Palveluksen ydin on suuri vedenpyhitys. Palvelusohjeiden mukaan eukaristian toimittamisen j\u00e4lkeen koko seurakunta kulkee ristisaatossa vedenpyhityspaikalle. Luettelemalla Jumalan suuria luomakunnassa ilmenevi\u00e4 tekoja vedet puhdistetaan ja siunataan ne Kolminaisuuden nimeen upottamalla risti kolme kertaa veteen. Risti on ohjaava symboli mit\u00e4 suurimmassa uhrissa, johon meit\u00e4 kutsutaan. Se pyhitt\u00e4\u00e4 vedet ja sen kautta muuttaa koko maailman. Vesi luomisen alkuaineena edustaa symbolisesti koko luomakuntaa. Ja vesien pyhitt\u00e4misen j\u00e4lkeen koko luomakunta on nyt pyhitetty. Se kykenee j\u00e4lleen olemaan v\u00e4likappale yhteyteen Luojan kanssa.<\/span><\/p>\n

Sellainen on ekologisten pyrkimystemme malli. Sellainen on mink\u00e4 tahansa ymp\u00e4rist\u00f6etiikan perusta. Risti on upotettava vesiin. Ristin on oltava n\u00e4k\u00f6alamme sisimm\u00e4ss\u00e4 keskustassa. Ilman risti\u00e4, ilman uhria, ei ole siunausta eik\u00e4 kosmista kirkastumista.<\/span><\/p>\n

Ainetta ei ymm\u00e4rret\u00e4 v\u00e4lineelliseksi. Vesi ja koko luomakunta saatetaan sen alkuper\u00e4isen luontonsa mukaiseksi, jota synnin vaikutus ei ole turmellut. Ei ole kysymys transsubstantiaatio- eli muuttumisteologiasta, jossa armo ik\u00e4\u00e4n kuin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n aineeseen, jotta siit\u00e4 tulisi jotakin yliluonnollista. Paremminkin veden pyhitt\u00e4minen saattaa sen j\u00e4lleen sen luonnolliseen ja alkuper\u00e4iseen tilaansa. Tarkoitukset, joihin vett\u00e4 voi normaalisti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ovat aivan samat kuin mihin pyhitetty\u00e4 vett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n: pesemiseen, juomiseen ja puhdistamiseen. Kuitenkin Jeesuksen kasteen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on syvempi kuin pelkk\u00e4 muinaisen kauneuden entiselleen saattaminen. Kysymyksess\u00e4 on luomakunnan sis\u00e4isen ja luomakunnan ja Luojan v\u00e4lisen sopusoinnun ennalleen saattaminen. Sit\u00e4 merkitsee lunastus.<\/span><\/p>\n

Luonnon elementtien siunaaminen kaikin tavoin, kuten peltojen, viinitarhojen, ensihedelmien, vehn\u00e4n jne. osoittaa, kuinka kirkko tunnustaa kaikkien luomakunnan elementtien muuttumisen ihmiskunnan pelastuksen ja kirkastamisen kautta ja siten koko luomakunnan .<\/span><\/p>\n

Ihmiskunnan kutsumus sellaisena kuin se ilmenee liturgisessa teologiassa ei ole luonnon hallitseminen ja riist\u00e4minen, vaan kirkastaminen ja pyhitt\u00e4minen. Monenlaisin tavoin \u2013 maata viljelem\u00e4ll\u00e4, ammattitaidon kautta, kirjoja kirjoittamalla ja ikoneja maalaamalla \u2013 ihmiskunta antaa aineellisille asioille \u00e4\u00e4nen ja auttaa luomakuntaa ilmaisemaan Jumalan ylistyst\u00e4.<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6asiat kuten ilman ja veden saastuminen, uudistumattomien luonnonvarojen ehtyminen, otsonivy\u00f6hykkeen tuhoutuminen, radioaktiivisen s\u00e4teilyn lis\u00e4\u00e4ntyminen, suunnattomien alueiden metsien hakkaaminen ja aavikoituminen, jne. uhkaavat itse el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 planeetalla. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tieteen ja teknologian lahjoja v\u00e4\u00e4rin lis\u00e4tess\u00e4\u00e4n luonnon hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja muuttaessaan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 helvetiksi, ei vain miljoonille olemassa oleville ihmisille, vaan my\u00f6s tuleville sukupolville. Niiden \u00e4\u00e4ni, jotka vaativat oikeaa kehityst\u00e4, yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 luonnonvarojen jakamista ja ekologista el\u00e4m\u00e4ntapaa, systemaattisesti vaiennetaan. Edistysaskeleet bioteknologiassa ja geneettisess\u00e4 tekniikassa tulee n\u00e4hd\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen valossa, koska ilman p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa jumalallisesta kutsumuksesta ja ihmiskunnan hengellisest\u00e4 luonteesta, n\u00e4m\u00e4 uudet tekniikat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t riski\u00e4 saada aikaan biologisia virheit\u00e4, jotka johtavat tuhoisiin mutaatioihin, jotka ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallisia koko el\u00e4m\u00e4lle maapallolla. Samalla kun inhimillist\u00e4 luovuutta ja vapautta voidaan pit\u00e4\u00e4 Jumalan ylivertaisina lahjoina, pit\u00e4isi my\u00f6s painottaa, ett\u00e4 niiden tulee juurtua jumalalliseen viisauteen ja inhimilliseen, hengelliseen kypsyyteen.<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6kriisi on synti ja tuomio ihmiskunnalle. Meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kirkkoina tapoja kannustaa terveit\u00e4 ohjelmia, jotka yritt\u00e4v\u00e4t varjella ilman, maan ja veden saastumiselta. Puhuttaessa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luomakunnan eheytt\u00e4misest\u00e4 on ensimm\u00e4iseksi puhuttava katumuksen sanoja ja teht\u00e4v\u00e4 sopimuksia uudesta tavasta el\u00e4\u00e4 koskien koko ihmiskuntaa. Aikamme maailman tulee katua riistoa, jota olemme kohdistaneet luontoa kohtaan n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4 sen samanlaisessa suhteessa meihin n\u00e4hden kuin n\u00e4emme inhimillisen luontomme yhteyden sek\u00e4 ruumiin ja sielun v\u00e4lill\u00e4. Meid\u00e4n on alettava poistaa saastumista, jonka olemme aiheuttaneet, joka tuo kuolemaa ja mineraalien, kasvillisuuden ja el\u00e4inten tuhoa maailmanlaajuisesti. Meid\u00e4n on ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4 ja keskusteltava kaikilla mahdollisilla tavoilla erilaisissa tilanteissa rohkaisemalla tiedeyhteis\u00f6j\u00e4 kohdistamaan tieteen ja teknologian hyvi\u00e4 mahdollisuuksia maapallon eheyden entiselleen saattamiseksi. Meille itsellemme t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa uudelleen sitoutumista yksinkertaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka tyytyy tarpeellisiin ja – kirkkoisien mukaan \u2013 n\u00e4kee tarpeettoman ylellisyyden k\u00f6yhilt\u00e4 tarpeellisen riist\u00e4misen\u00e4. Kaikissa sen n\u00e4k\u00f6kulmissa huoli luomakunnan uudelleen eheytt\u00e4misest\u00e4 kutsuu kaikkia kristittyj\u00e4 uudelleen my\u00f6ntym\u00e4\u00e4n itsekuriin, kristityille sopivaan askeettisen hengen uudistumiseen riippumatta heid\u00e4n asemastaan, sijainnistaan tai edellytyksist\u00e4\u00e4n. Lyhyesti sanoen, meid\u00e4n tulee n\u00e4hd\u00e4 luotu maailma omana kotinamme, ja jokainen persoona siin\u00e4 veljin\u00e4mme ja sisarinamme, joita Kristus rakastaa.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

Ekologiset ongelmat<\/strong><\/span><\/p>\n

Kirkko on tietoinen vastuustaan maailman kohtalosta ja syv\u00e4sti huolissaan t\u00e4m\u00e4n aikakauden sivilisaation synnytt\u00e4mist\u00e4 ongelmista. Ekologiset ongelmat ovat niiden joukossa huomattavan suuri osa. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maan kasvot ovat v\u00e4\u00e4ristyneet koko maapalloa koskevassa mittakaavassa. Vahingoittuneet ovat sen sis\u00e4lmykset, maaper\u00e4, vedet, ilma ja kasvillisuus. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 luonto on melkein kokonaan joutunut auttamaan ihmist\u00e4, joka ei en\u00e4\u00e4 tyydy sen erilaisiin lahjoihin, vaan riist\u00e4\u00e4 koko ekosysteemi\u00e4 aivan pid\u00e4kkeitt\u00e4. Kaikkialla tapahtuu teollisen tuhlauksen aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6n saastumista, maatalousteknologia on huonoa, metsien ja maan pintakerros h\u00e4vi\u00e4\u00e4\u2013kaikki on tulosta alentuneesta biologisesta toiminnasta ja vakavasta el\u00e4m\u00e4n geneettisen monimuotoisuuden v\u00e4henemisest\u00e4. Uudistumattomat mineraalivarat on imetty tyhjiin, juomavesivarastot on k\u00e4ytetty loppuun. On ilmennyt suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vahingollisia aineksia, jotka eiv\u00e4t sis\u00e4lly ja jotka ovat kertyneet biosf\u00e4\u00e4rin kiertoon. Ekologinen tasapaino on vahingoittunut, ihminen on kasvokkain pahanlaatuisen luonnon kehityskulun h\u00e4t\u00e4tilanteessa, johon sis\u00e4ltyy sen luonnollisen tuottavan voiman katoaminen.<\/span><\/p>\n

Ekologinen kriisi pakottaa meid\u00e4t tarkistamaan suhdettamme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Ihmisen luonnon herruuden k\u00e4sityst\u00e4 ja kuluttamisen asennetta siihen n\u00e4hden on lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin arvosteltu. On tehty yrityksi\u00e4 tunnistaa niit\u00e4 toimintoja, jotka vahingoittavat luonnon ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Samanaikaisesti kehitet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemiseksi; nykyisi\u00e4 taloudellisia menetelmi\u00e4 on arvosteltu; on ponnisteltu energiaa s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n teknologian ja h\u00e4vi\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien kasvien luomiseksi, jotka samaan aikaan sopivat luonnon kiertoon. Ekologista etiikkaa kehitet\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Ekologiset ongelmat ovat olennaisesti ihmiseen liittyvi\u00e4, koska ne ovat ihmisen eiv\u00e4tk\u00e4 luonnon synnytt\u00e4mi\u00e4. Siksi vastaukset ekologisen kriisin nostamiin moniin kysymyksiin l\u00f6ytyv\u00e4t ihmissyd\u00e4mest\u00e4, ei talousel\u00e4m\u00e4n, biologian teknologian tai politiikan piireist\u00e4. Luonto ei muutu tai kuole itsest\u00e4\u00e4n, vaan ihmisen vaikutuksesta. H\u00e4nen henkinen tilansa esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ratkaisevaa osaa, sill\u00e4 se vaikuttaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 ilman sellaista vaikutusta ett\u00e4 vaikuttamalla. Kirkkohistoria tuntee monia esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka kristittyjen askeettien rakkaus luontoon, heid\u00e4n rukouksensa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman puolesta, heid\u00e4n s\u00e4\u00e4liv\u00e4isyytens\u00e4 kaikkia luotuja kohtaan, vaikuttivat hy\u00f6dyllisesti el\u00e4viin asioihin.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko arvostaa ponnisteluja ekologisen kriisin voittamiseksi ja kehottaa ihmisi\u00e4 tehokkaaseen yhteistoimintaan toimimalla p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n suojella Jumalan luomakuntaa. N\u00e4m\u00e4 ponnistelut ovat hedelm\u00e4llisempi\u00e4, jos perusta, jolle ihmisen suhteita luontoon rakennetaan, ei olisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n humanistinen, vaan my\u00f6s kristillinen. Kirkon kannan er\u00e4s p\u00e4\u00e4periaatteista ekologisissa asioissa on Jumalan luoman maailman eheytt\u00e4minen. Ortodoksia ei n\u00e4e luontoa ymp\u00e4rill\u00e4mme erillisen\u00e4 ja itseens\u00e4 sulkeutuneena rakenteena. Kasvi-, el\u00e4in- ja ihmisen maailmat ovat kesken\u00e4\u00e4n yhteydess\u00e4 toisiinsa. Kristilliselt\u00e4 kannalta luonto ei ole luonnonvarojen talletuspaikka itsek\u00e4st\u00e4 ja vastuutonta kulutusta varten, vaan talous, jossa ihminen ei ole is\u00e4nt\u00e4, vaan huoneenhaltija, ja temppeli, jossa h\u00e4n toimii pappina palvellen ei luontoa, vaan Luojaa<\/span><\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n yhteiskunnassa ihminen usein menett\u00e4\u00e4 tietoisuuden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Jumalan lahjana ja toisinaan el\u00e4m\u00e4n todellisen tarkoituksen pelkist\u00e4en sen toisinaan yksin fyysiseen olemiseen. T\u00e4ll\u00e4 el\u00e4m\u00e4n asenteella luontoa h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 hahmoteta kotina ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n temppelin\u00e4, pelkistyen ainoastaan olinpaikaksi.<\/span><\/p>\n

Ekologista kriisi\u00e4 on mahdotonta voittaa henkisen kriisin tilanteessa. T\u00e4m\u00e4 ei ollenkaan tarkoita, ett\u00e4 kirkko kehottaisi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n suojelutoimintaa, vaan toivoessaan positiivista muutosta ihmisen ja luonnon suhteessa, se luottaa pikemminkin yhteiskunnan hartaaseen haluun hengelliseen uudistukseen. Siksi luonnon muuttaminen pit\u00e4isi aloittaa sielun muuttamisella. Pyh\u00e4n Maksimos Tunnustajan mukaan ihminen voi muuttaa maan paratiisiksi vain, jos h\u00e4n palauttaa paratiisin itsess\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu<\/span><\/p>\n

Syyskuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1989 Konstantinopolin Ekumeeninen patriarkka Demetrios ilmoitti, ett\u00e4 joka vuosi tuota p\u00e4iv\u00e4\u00e4, uuden kirkkovuoden alkua, tulee viett\u00e4\u00e4 luonnonsuojelun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin ”rukouksia ja anomuksia uhrataan t\u00e4ss\u00e4 ortodoksian pyh\u00e4ss\u00e4 keskuksessa koko luomakunnan puolesta.” H\u00e4n puhui my\u00f6s meid\u00e4n kaikkien tarpeesta ilment\u00e4\u00e4 ”eukaristista ja askeettista henke\u00e4”.<\/span><\/p>\n

Raamattu kertoo meille, ett\u00e4 jos yksi ruumiin j\u00e4sen k\u00e4rsii, se vaikuttaa koko ruumiiseen (1. Kor 12: 26). Ihmiskunnassa on kaiken kaikkiaan yhteenkuuluvuuden tuntoa, koska Kolmiyhteisen Jumalan kuvan mukaan luotuina ihmisolennot ovat samanarvoisia ja kanssaperillisi\u00e4. Yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei ole saari. Olemme toinen toistemme j\u00e4seni\u00e4 (Ef. 4: 25) ja siksi kenen tahansa ihmisrodun j\u00e4senen mik\u00e4 tahansa toiminta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttaa kaikkiin muihin. Sen vuoksi kukaan ei lankea yksin eik\u00e4 kukaan pelastu yksin.<\/span><\/p>\n

Kuinka sitten t\u00e4m\u00e4 keskeinen ongelma liittyy ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun ihmisen toimintaa vastaan? patriarkka Demetrios kysyy.<\/span><\/p>\n

On k\u00e4ynyt tuskallisen selv\u00e4ksi, ett\u00e4 ihmiskunta sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 kokonaisuutena ei en\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 luonnon j\u00e4rjestyst\u00e4 Jumalan merkkin\u00e4 ja sakramenttina vaan pikemminkin hy\u00f6dynt\u00e4misen kohteena. Ei ole yht\u00e4k\u00e4\u00e4n, joka olisi syyt\u00f6n luonnon kunnioittamattomuuteen, sill\u00e4 luonnon kunnioittaminen tarkoittaa sen tunnistamista, ett\u00e4 kaikilla luoduilla ja kohteilla on ainutlaatuinen paikkansa Jumalan luomakunnassa. Kun herkistymme Jumalan maailmalle ymp\u00e4rill\u00e4mme, kasvamme enemm\u00e4n tietoisiksi my\u00f6s Jumalan maailmasta sisimm\u00e4ss\u00e4mme. Alkamalla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 luonto Jumalan ty\u00f6n\u00e4, alamme my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman paikkamme inhimillisin\u00e4 olentoina luonnon piiriss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mink\u00e4 tahansa luonnon kohteen arvostaminen on poikkeavan l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 tavallisessa. Kirkko opettaa, ett\u00e4 ihmiskunnan kohtalo on saattaa ennalleen oikea suhde Jumalan ja maailman v\u00e4lill\u00e4 sellaiseksi kuin se oli Eedeniss\u00e4. Katumuksen kautta kaksi maisemaa, toinen inhimillinen ja toinen luonnon maisema, voivat tulla hoitavien ja luovien pyrkimysten kohteiksi.<\/span><\/p>\n

Mutta katumukseen tulee liitty\u00e4 terveesti kohdistettuja toimenpiteit\u00e4, jotka ilment\u00e4v\u00e4t ortodoksisen kirkon luonnetta.<\/span><\/p>\n

1. Kirkon eukaristinen luonne ennen kaikkea muuta tarkoittaa luonnon varojen k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 kiitollisuudella, uhraamalla ne takaisin Jumalalle. Eukaristiassa palautamme Jumalalle sen, mik\u00e4 on H\u00e4nen: leiv\u00e4n ja viinin. Edustamalla luomakunnan hedelmi\u00e4 ne eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole langenneen maailman vankeja, vaan niiden langenneesta tilasta vapautettuja ja puhdistettuja ja kykenevi\u00e4 ottamaan vastaan itseens\u00e4 Jumalallisen L\u00e4sn\u00e4olon. Samalla rukoilemme itsellemme pyhittymist\u00e4, koska synnin kautta olemme langenneet pois ja olemme pett\u00e4neet kastelupauksemme.<\/span><\/p>\n

2. Toiseksi meill\u00e4 on ortodoksisuudessa askeettinen luonne, joka velvoittaa paastoamiseen ja muuhun hengelliseen toimintaan. Ne saavat meid\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikki meille suotu on itse asiassa Jumalan meille suomia lahjoja tarpeidemme tyydytt\u00e4miseksi. Ne eiv\u00e4t ole meille annettuja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4miseksi ja hukattavaksi yksinkertaisesti siksi, ett\u00e4 me kykenemme kunnioittamaan niit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mit\u00e4 sitten patriarkka Demetrios tarkoittaa toisella sanallaan ”askeettinen”? Puhuttaessa asketismista ajattelemme sellaisia asioita kuin paastoaminen, y\u00f6valvomiset ja ankarat harjoitukset. T\u00e4llainen on tarpeen osana siit\u00e4 mihin meid\u00e4t on velvoitettu, mutta askeesi tarkoittaa paljon enemm\u00e4n kuin t\u00e4t\u00e4. Se merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 suhteessamme ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme meid\u00e4n on ilmennett\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 Filokalia ja muut hengelliset tekstit nimitt\u00e4v\u00e4t enkrateiaksi \u2013 itsekielt\u00e4ymykseksi.<\/span><\/p>\n

Se tarkoittaa niin sanoaksemme vapaehtoista itsens\u00e4 rajoittamista luonnon resurssien ja ruuan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jokaista meist\u00e4 kutsutaan tekem\u00e4\u00e4n ehdoton ero sen v\u00e4lill\u00e4 mit\u00e4 haluamme ja mit\u00e4 tarvitsemme. Ainoastaan sellaisen itsekielt\u00e4ymyksen ja halukkuutemme kautta joskus luopua ja sanoa ”ei” tai ”riitt\u00e4\u00e4” l\u00f6yd\u00e4mme j\u00e4lleen todellisen ihmisen paikan maailmankaikkeudessa.<\/span><\/p>\n

Ekumeeninen patriarkka Bartholomeus on sanonut:<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6etiikan peruskriteeri ei ole individualistinen eik\u00e4 liiketaloudellinen. Aineellisen hyv\u00e4n hankkiminen ei voi osoittaa oikeutetuksi itsekeskeist\u00e4 halua hallita maailman luonnon varoja. Ahneus ja saalistus tekev\u00e4t maailmasta l\u00e4pin\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n, muuttaen kaikki asiat tomuksi ja tuhkaksi. Avok\u00e4tisyys ja ep\u00e4itsekkyys tekev\u00e4t maailmasta l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n, muuttaen kaikki asiat rakastavan yhteyden sakramentiksi \u2013 yhteydeksi ihmisolentojen v\u00e4lill\u00e4 toistensa kanssa, yhteydeksi ihmisolentojen ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 askeettisen hengen tarve on ilmaistavissa yhdell\u00e4 avainsanalla: uhraus. T\u00e4m\u00e4 ulottuvuus juuri puuttuu usein ymp\u00e4rist\u00f6ajattelussamme ja ekologisessa toiminnassamme.<\/span><\/p>\n

Olemme tuskallisen tietoisia perustavanlaatuisista esteist\u00e4, jotka ovat edess\u00e4mme ty\u00f6ss\u00e4mme ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi. Tarkalleen ottaen se on: kuinka voimme siirty\u00e4 teoriasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, sanoista tekoihin? Meilt\u00e4 ei puutu teknist\u00e4 tieteellist\u00e4 tietoa nykyisen ekologisen kriisin luonteesta. Tied\u00e4mme, emme ainoastaan, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, vaan my\u00f6s kuinka tehd\u00e4 se. Kuitenkin t\u00e4st\u00e4 tiedosta huolimatta valitettavasti v\u00e4h\u00e4n on oikeastaan tehty. On pitk\u00e4 matka p\u00e4\u00e4st\u00e4 syd\u00e4meen, ja viel\u00e4 pitempi matka syd\u00e4mest\u00e4 k\u00e4siin.<\/span><\/p>\n

Edelleen patriarkkamme Bartholomeus jatkaa:<\/span><\/p>\n

Perussyy kaikkiin vaikeuksiimme koostuu inhimillisest\u00e4 itsekkyydest\u00e4 ja ihmissynnist\u00e4. Se mit\u00e4 meilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n ei ole suurempaa teknologista taitoa vaan syvemp\u00e4\u00e4 katumusta, metanoiaa, kreikan kielen sanan tarkassa merkityksess\u00e4, joka tarkoittaa ”mielen muuttamista”. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevan syntimme perussyy on itsekeskeisyydess\u00e4 ja arvojemme virheellisess\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4, jotka perimme ja hyv\u00e4ksymme ilman kriittist\u00e4 arviointia. Tarvitsemme uuden tavan ajatella omaa itse\u00e4mme, suhdettamme maailmaan ja Jumalaan. Ilman t\u00e4t\u00e4 vallankumouksellista ”mielen muutosta” kaikki luonnonsuojeluprojektit, kuinka hyv\u00e4\u00e4 tarkoittavia lienev\u00e4tk\u00e4\u00e4n, j\u00e4\u00e4v\u00e4t lopulta tehottomiksi. Sill\u00e4 meid\u00e4n tulee k\u00e4sitell\u00e4 ainoastaan oireita eik\u00e4 niiden syit\u00e4. Luennot ja kansainv\u00e4liset konferenssit saattavat auttaa her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n omantunnon, mutta se mit\u00e4 todella tarvitaan, on kyynelten kaste.<\/span><\/p>\n

Puhuminen uhrista on ep\u00e4muodikasta ja jopa ep\u00e4suosittua nykyisess\u00e4 maailmassa. Mutta jos ajatus uhrautumisesta onkin ep\u00e4suosittua, ensisijaisesti se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 monilla ihmisill\u00e4 on v\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 uhraus oikeastaan tarkoittaa. He kuvittelevat, ett\u00e4 uhraus saa aikaan menetyst\u00e4 tai kuoleman; he ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t uhrauksen ilottomuutena tai ankeutena. N\u00e4in ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 l\u00e4pi vuosisatojen uskonnollisia k\u00e4sitteit\u00e4 on k\u00e4ytetty saamaan aikaan eroa omistavien ja omistamattomien v\u00e4lille, samoin kuin osoittamaan oikeutetuksi ahneutta, v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kopeutta.<\/span><\/p>\n

3. Kolmanneksi kirkkomme on luonteeltaan liturginen. Toisin sanoen painotetaan yhteist\u00e4 huolenpitoa ja jakamista. Seisomme Jumalan edess\u00e4 yhdess\u00e4 ja jaamme yhdess\u00e4 maalliset siunaukset, jotka H\u00e4n on antanut kaikille luoduilleen. Oman hyvinvointimme jakamatta j\u00e4tt\u00e4minen k\u00f6yhien kanssa on k\u00f6yhilt\u00e4 varastamista ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 tuhoamista. Emme pid\u00e4 vallassamme omaa vaurauttamme vaan heid\u00e4n, kuten er\u00e4s kirkon pyhist\u00e4 isist\u00e4 muistuttaa. Seisomme Luojan edess\u00e4 kirkkona, joka on ortodoksisen teologian mukaan Herramme Jeesuksen Kristuksen lihaksi tullutta l\u00e4sn\u00e4oloa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, H\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4oloaan maailman pelastukseksi, ei vain ihmiskunnan, vaan koko luomakunnan.<\/span><\/p>\n

Positiiviset asenteet ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan ovat l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 sellaisilta teologeilta kuin pyh\u00e4 Maksimos Tunnustaja, pyh\u00e4 Iisak Syyrialainen, ja Jumalan energioiden ja olemuksen teologiaa pit\u00e4isi tutkia t\u00e4ydellisemmin ja julkisemmin. Ortodoksisen kirkon mahdollisuudet paljastaa t\u00e4m\u00e4 vakan alle k\u00e4tkeytyv\u00e4 valo ovat suunnattomat ja viel\u00e4 enemm\u00e4nkin, se on velvollisuus, jota kirkko ei rohkene arastella.<\/span><\/p>\n

”Ortodoksia ja ekologinen kriisi”- asiakirjassa vuodelta 1990 sanotaan:<\/span><\/p>\n

Ortodoksisen kirkon luonne kaikissa ilmenemismuodoissaan ilment\u00e4\u00e4 kunnioitusta ainetta kohtaan: maailmaa ymp\u00e4rill\u00e4mme, muita luotuja, omia ruumiitamme kohtaan. Sen vuoksi patriarkaalinen sanomamme ymp\u00e4rist\u00f6n suojelun p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on yksinkertaisesti se, ett\u00e4 yll\u00e4pid\u00e4mme yhten\u00e4ist\u00e4 kunnioituksen asennetta kaikessa toiminnassamme maailman kanssa. Emme voi odottaa j\u00e4tt\u00e4v\u00e4mme j\u00e4lki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Kuitenkin meid\u00e4n on valittava sen v\u00e4lill\u00e4, toimimmeko saattaaksemme sen heijastamaan ahneutta ja rumuutta vai k\u00e4yt\u00e4mmek\u00f6 sit\u00e4 sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 sen kauneus osoittaa Jumalan tekoja meid\u00e4n kauttamme.<\/span><\/p>\n

Meid\u00e4n tulee yritt\u00e4\u00e4 palata oikeaan suhteeseen Jumalaan ja luomakuntaan n\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 saattaa hyvinkin merkit\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 niin kuin paimen suurimman vaaran hetkell\u00e4 antaa henkens\u00e4 laumansa edest\u00e4, niin ihmisolennoillekin on ehk\u00e4 tarpeen luopua osasta halujaan ja tarpeitaan, jotta luonnon maailman s\u00e4ilyminen voidaan varmistaa. T\u00e4m\u00e4 on uusi tilanne \u2013 uusi haaste. Se haastaa ihmiskuntaa kantamaan luomakunnan tuskaa yht\u00e4 lailla kuin nauttimaan ja huvittelemaan. Se kutsuu ensiksikin ja ennen kaikkea katumukseen, mutta ei siin\u00e4 tarkoituksessa kuin monet sen ymm\u00e4rsiv\u00e4t aiemmin.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko on tehnyt ty\u00f6t\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi. Kreetan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 koskevassa konferenssissa vuonna 1991 tehtiin monia ehdotuksia, joissa tuli esille mm. seuraavia asioita:<\/span><\/p>\n

*on laadittava alustavia kristillisi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusohjelmia kaikilla tasoilla<\/span><\/p>\n

*seurakuntia on velvoitettava tekem\u00e4\u00e4n paikallisia aloitteita, kuten kierr\u00e4tysohjelmia, energian s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 rakennuksissa, ja rohkaistava v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n auton k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/span><\/p>\n

* on pidett\u00e4v\u00e4 kasvatuskokouksia koskien kentt\u00e4\u00e4 uskonnosta ymp\u00e4rist\u00f6tieteisiin, jotta voitaisiin auttaa kirkkoa my\u00f6hempiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteisiin ymp\u00e4rist\u00f6- ja bioeettisiss\u00e4 asioissa. T\u00e4m\u00e4n tulisi velvoittaa kirkon j\u00e4seni\u00e4 ja ei-ortodoksiasiantuntijoita tieteen ja ekologisella kentill\u00e4.<\/span><\/p>\n

* tulee saattaa liikkeelle ortodoksinuoria tekem\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6toiminnan projektialoitteita<\/span><\/p>\n

Kaiken kaikkiaan ortodoksisen kirkon tulisi jatkaa ymp\u00e4rist\u00f6kriisiss\u00e4 ilmenevi\u00e4 teologisten kysymysten k\u00e4sittely\u00e4. Se on kuitenkin j\u00e4tetty liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Tukeva teologinen perusta positiiviselle ajattelulle ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan l\u00f6ytyy raamatusta ja ortodoksisen kirkon traditiosta.<\/span><\/p>\n

Seurakunnan tasolla mahdollisuudet saattavat olla viel\u00e4kin suuremmat. Er\u00e4s huutavista tarpeista on lasten kasvattaminen Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon tuntoon aineellisessa maailmassa. T\u00e4m\u00e4 kasvatus edellytt\u00e4\u00e4 tasapainoista opetusta luonnollisen maailman toiminnasta ja Hengen toiminnasta. Kasvatuksen kautta kirkolla on mahdollisuus kasvattaa sukupolvi, joka on tietoinen t\u00e4st\u00e4 yhteenliittymisest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Yhteenveto<\/span><\/p>\n

Olemme t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 haavoittuneen luomakunnan edess\u00e4, joka k\u00e4rsii v\u00e4\u00e4ristyneiss\u00e4 olosuhteissa, joka on ihmiskunnan synnin tulosta. Itsekkyydess\u00e4mme ja ahneudessamme olemme k\u00e4ytt\u00e4neet muuten hyvi\u00e4 teknologisia kykyj\u00e4mme riist\u00e4\u00e4ksemme Jumalan luomakuntaa, h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnon tasapainoa ja muuttamaan sit\u00e4, mink\u00e4 Jumala on alun perin luonut olemaan t\u00e4ydellisess\u00e4 yhteydess\u00e4 meid\u00e4n kanssamme ja H\u00e4nen kanssaan. Luomakunta ei en\u00e4\u00e4 ole yht\u00e4 ihmiskunnan kanssa eik\u00e4 sopusoinnussa Jumalan kanssa. Itse asiassa se on vaarassa tuhoutua.<\/span><\/p>\n

Luomakunta tarvitsee uudelleen eheytt\u00e4mist\u00e4, mutta se voi tapahtua vain jos se viel\u00e4 kerran saatetaan yhteyteen Herran kanssa, niin ett\u00e4 se voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarkoituksensa ja kirkastumisensa t\u00e4yteyden. Ihmiskunta ei en\u00e4\u00e4 voi kielt\u00e4\u00e4 vastuutaan sen suojelemiseksi ja varjelemiseksi. T\u00e4m\u00e4n tekemiseksi ihmiskunnan on opittava kohtelemaan luomakuntaa pyh\u00e4n\u00e4 uhrina Jumalalle, ehtoollisaineina, armon v\u00e4lineen\u00e4, kaikkein jaloimpien pyrkimystemme ja rukoustemme lihaksitulemisena. Tarvitaan my\u00f6s sakramentaalista l\u00e4hestymist\u00e4 luomakuntaan sen uudistumiseksi.<\/span><\/p>\n

Jumala loi maailmankaikkeutensa ja kaiken mit\u00e4 siin\u00e4 on ehe\u00e4ksi kokonaisuudeksi. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemme saaneet aikaan hajaannusta siin\u00e4, mink\u00e4 Jumala tahtoo olevan ehe\u00e4\u00e4. Siksi t\u00e4n\u00e4 aikana kutsutaan yksil\u00f6it\u00e4, kansoja ja kirkkoja vaikuttamaan n\u00e4kemykseen oikeasta harmoniasta inhimillisten mittasuhteiden ja luomakunnan mineraalien, kasvien ja el\u00e4inten mittasuhteiden v\u00e4lill\u00e4. Henkinemme ja ruumiinemme meit\u00e4 kutsutaan uhraamaan koko Jumalan luomakunta takaisin H\u00e4nelle sakramenttina ja puhdistettuna, ennallistettuna uhrina H\u00e4nelle sen pyhitt\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

 <\/strong><\/em><\/span><\/p>\n

http:\/\/www.goarch.org\/en\/ourfaith\/environment\/<\/em><\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Kirkkovuoden aikana kirkko rukoilee eri tilanteissa, ett\u00e4 Jumala suojelisi ihmiskuntaa luonnon katastrofeilta: maanj\u00e4ristyksilt\u00e4, myrskyilt\u00e4, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4lt\u00e4 ja tulvilta. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-55","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=55"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":961,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/55\/revisions\/961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=55"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=55"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=55"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}