{"id":51,"date":"2012-02-04T15:59:58","date_gmt":"2012-02-04T15:59:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/avioliiton-areena\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"avioliiton-areena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/avioliiton-areena\/","title":{"rendered":"Avioliiton areena"},"content":{"rendered":"

Avioliitto ja neitsyys \u2013 kaksi tiet\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Atanasios Suuri on sanonut:”El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaksi tiet\u00e4. Toinen on tavallinen ja maallinen, toisin sanoen avioliitto. Toinen on enkeliel\u00e4m\u00e4 joka on korkeampi, toisin sanoen naimattomuus. Jos joku valitsee maailmallisen tien \u2013 avioliiton \u2013 h\u00e4n ei saa moitteita, mutta h\u00e4n ei tule saamaan samoja lahjoja. Kuitenkin h\u00e4n saa joitakin niist\u00e4, koska h\u00e4n tuottaa kolmikymmenkertaisen hedelm\u00e4n. Mutta jos joku valitsee kunniakkaan tien, joka on korkealla maailman yl\u00e4puolella, h\u00e4n on saava ihmeellisempi\u00e4 lahjoja, vaikka t\u00e4m\u00e4 tie on t\u00e4ynn\u00e4 murhetta ja vaikeampi kuin ensimm\u00e4inen, koska h\u00e4n tuottaa t\u00e4ydellisen ja satakertaisen hedelm\u00e4n”.<\/span><\/p>\n

Samasta asiasta Pyh\u00e4 Gregorios Teologi sanonut:El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaksi mahdollista tiet\u00e4 \u2013 avioliitto ja naimattomuus, ja j\u00e4lkimm\u00e4inen on korkeampi ja enemm\u00e4n jumalankaltainen, mutta se on vaikea ja vaarallinen, ja edellinen on alempi, mutta turvallisempi…” ”Ei yksinomaan naimattomuus eik\u00e4 avioliitto yhdist\u00e4 meit\u00e4 tai erota meit\u00e4 Jumalasta tai maailmasta , siten ett\u00e4 toinen olisi inhottava ja toinen ehdottoman ylist\u00e4misen arvoinen. P\u00e4invastoin, j\u00e4rjen tulee hallita sek\u00e4 avioliitossa ett\u00e4 naimattomuudessa ja saada aikaan hyveit\u00e4 niiss\u00e4 kuten taiteilija tietyist\u00e4 aineksista…”. ”Vaikka avioliitolla on maallinen alkuper\u00e4 ja naimattomuus tekee meist\u00e4 Kristus Kuninkaan morsiamia, kuitenkin tapahtuu niinkin, ett\u00e4 naimattomuus vet\u00e4\u00e4 meid\u00e4t alas maahan, ja avioliitto nostaa taivaiseen. Siksi, jos joku alkaa moittia avioliittoa ja toinen naimattomuutta, molemmat ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4s\u00e4\u00e4…” Neitseellinen el\u00e4m\u00e4 on parempi, todella parempi, mutta jos se palvelee maailmaa ja maata se on pahempi kuin avioliitto”.<\/span><\/p>\n

Avioliitto ja perhe<\/strong><\/span><\/p>\n

Raamatusta ja kirkon traditiosta tied\u00e4mme, ett\u00e4 kristityn el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kehitty\u00e4 ja kasvaa yhteydess\u00e4 Jumalaan, ja sit\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n theoosikseksi tahi jumaloitumiseksi. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttaminen ei vaadi ainoastaan ehdotonta ja horjumatonta uskoa Jumalaan, vaan my\u00f6s tietynlaista henkil\u00f6kohtaisen kilvoituksen ja uhrautumisen hyv\u00e4ksymist\u00e4 \u2013 sanamukaisesti askeesia. Yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n ortodoksikristityll\u00e4 ei ole erivapautta t\u00e4st\u00e4 kilvoituksesta, olipa h\u00e4n sitten avioliitossa el\u00e4v\u00e4, munkki tai nunna, maallikko tai pappi. Tuo ponnistelu ja kilvoittelu kuuluu kaikille.<\/span><\/p>\n

Avioliitto on perheen ydinsuhde. Se on ihmiskunnan historian vanhin ja edelleen yhteiskunnan merkitt\u00e4vin julkinen ja oikeudellinen sopimus. Aviosuhde on kaikkien ihmissuhteiden joukossa ainoa, joka on asetettu jo luomisessa. Avioliitto on tarkoitettu siteeksi, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 perheen koossa.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kirkko pit\u00e4\u00e4 perhett\u00e4 suuressa arvossa. Is\u00e4t ovat luonnehtineet usein kirkkoa perheeseen liittyvin ilmaisuin. Perusarvot muotoutuvat perheess\u00e4, kuten Kirkossakin, sielu vahvistuu ja saa hahmon ja pelastuksen tie tuodaan julki. Perhe on l\u00e4mmin paikka, jossa uskon hapatetta vaalitaan, jossa ensiksi aloitamme kasvumme Kristuksen t\u00e4yteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 jokainen piispa, jokainen pappi, jokainen munkkiss\u00e4tyyn kuuluva ja kaikki maallikot muistavat p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 rukouksissaan \u00e4itej\u00e4, isi\u00e4, ett\u00e4 ”heid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 olisivat runsaslukuiset maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4”. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 muistamme isi\u00e4mme ja \u00e4itej\u00e4mme heid\u00e4n kuolonuneen nukkumisensa j\u00e4lkeen rukoilemalla heid\u00e4n puolestaan hartaasti ja kurkottaen rukouksissamme kuoleman kuilun yli ollaksemme heid\u00e4n kanssaan tulevassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin hengellisess\u00e4 maailmassa. Perhe on niin erikoislaatuinen, ett\u00e4 muistamme erehtyneit\u00e4 ja harhassaolevia ja synniss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 jopa enemm\u00e4n kuin uskossa nuhteettomia ja j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Sellainen on perheen ihme.<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen perhe kuitenkin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n aina sen hengellisess\u00e4 yhteydess\u00e4. Se on hengellinen yksikk\u00f6. Itsek\u00e4s, yhteiskunnallinen perhe, joka mahtailee verisiteiden oikeuksilla ja etuoikeuksilla, ei ortodoksisen n\u00e4kemyksen mukaan ole perhe. Taloudellinen yksikk\u00f6, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 perhesuhteita saavuttaakseen maallista omaisuutta ja rikkauksia, itseens\u00e4 k\u00e4pertynyt sosiaalinen yksikk\u00f6, joka on perheen\u00e4 vastuussa vain itsest\u00e4\u00e4n, sellainen ns. ”hyv\u00e4” perhe, joka pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vain yht\u00e4 asiaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, jonka puolesta taistella, eiv\u00e4t oikeastaan ole ortodoksisesta nak\u00f6kulmasta perheit\u00e4.<\/span><\/p>\n

Niin arvostettu ja pyh\u00e4 kuin perhe onkin, ensi sijaisesti uskollisuutemme todellisina kristittyin\u00e4 kohdistuu Jumalaan. Mik\u00e4 tahansa, mik\u00e4 menee Kristuksen edelle vapaasti lainaten raamattua, ei ole Kristuksen arvoista. Kuka tahansa asettaakaan perheeseen kuuluvat etuoikeudet etusijalle Kirkkoon ja k\u00e4skyihin n\u00e4hden on er\u00e4\u00e4nlainen kultin harjoittaja, joka pett\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kirkon ett\u00e4 aidon perheen. Todellinen perhe ei ole maallinen. Todellinen perhe on Kirkon ikoni ja koko ihmiskunnan veljeys. Todellinen perhe ei rajoita rakkauttaan vain rajojensa sis\u00e4puolelle kuuluviin, vaan ulottaa l\u00e4himm\u00e4isiin, jopa vihollisiinkin rakkautensa, joka on kehittynyt, sivistynyt ja jalostunut perheen sis\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n

Aivan kuten armeija harjoittaa sotilaita taistelemaan vihollisia vastaan kotimaan puolesta, niin todellinen perhekin, ortodoksinen perhe, varustaa lapsensa hengellisill\u00e4 aseilla, joilla he voivat voittaa kiusaukset, taistella synti\u00e4 vastaan, el\u00e4\u00e4 esimerkillist\u00e4 ja siveellist\u00e4 el\u00e4\u00e4, saavuttaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 yhteyden Jumalaan, toteuttaa itsess\u00e4\u00e4n koko ihmisen sis\u00e4ll\u00e4 oleva jumalallisten mahdollisuuksien varasto, ja siirty\u00e4 tulevaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n hengellisesti voimallisina rukoilemaan perheens\u00e4 j\u00e4senten puolesta, jotka viel\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t maan p\u00e4\u00e4lle<\/span><\/p>\n

Todellinen ortodoksinen perhe opettaa j\u00e4senilleen rakkautta \u2013 n\u00e4kemyksellist\u00e4, luontevaa rakkautta, joka on luonnollista verissukulaisille \u2013 ja rohkaisee heit\u00e4 menem\u00e4\u00e4n maailmaan jakamaan t\u00e4t\u00e4 rakkautta muille ja tekem\u00e4\u00e4n sen t\u00e4ydelliseksi siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin se on mahdollista. Todellinen perhe ylitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4. Jos perheen j\u00e4senet saavuttavat rikkauksia ja tavaroita, ne ovat toissijaisia seikkoja. N\u00e4it\u00e4 tuloksia mitataan vain niiden ensijaisten vaikutusten perusteella, joita niill\u00e4 on kirkolle, yhteiskunnalle yleens\u00e4 ja kristillisten ihanteiden toteutumiselle.<\/span><\/p>\n

Ja jos perheen j\u00e4sen astuu munkkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n, t\u00e4lle yksil\u00f6lle kirkko varaa suurimman ylistyksen: sellaiselle, joka voi ilman perhesiteiden tukea ja aviorakkauden lohtua osoittaa ja antaa rakkautta ep\u00e4itsekk\u00e4\u00e4sti; sellaiselle joka voi k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4en saada aikaan sielun ja syd\u00e4men rikkauksia maailman pilkan ja ylenkatseen edess\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4en sis\u00e4isen arvokkuutensa; sellaiselle joka voi perheest\u00e4\u00e4n erossa ollen osoittaa todellisempaa rakkautta rukouksissaan ja esimerkill\u00e4\u00e4n, kuin niille, jotka el\u00e4v\u00e4t perheess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kristillisest\u00e4 ja ortodoksisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta avioliitto ei perustu siihen, mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sosiaalisesti, poliittisesti, laillisesti, taloudellisesti ja\/tai filosofisesti oikeana. Ortodoksinen n\u00e4k\u00f6kulma perustuu kokonaan tiettyyn jumalalliseen totuuteen, joka on k\u00e4ynyt ilmi Jumalan ilmoittaessa totuutensa kansalleen. N\u00e4iden jumalallisten totuuksien joukosta seuraavat huomiot ovat keskeisi\u00e4 ortodoksiselle k\u00e4sitykselle avioliitosta:<\/span><\/p>\n

Avioliitto pohjimmiltaan on riippuvainen Jumalan ilmoittamasta totuudesta sellaisena kuin se ilmenee Kirkkomme sakramentaalisessa, kristologisessa ja kolminaisuus- teologiassamme.<\/span><\/p>\n

Ortodoksisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta avioliiton tarkoitus on pyrki\u00e4 vastaamaan ihmislajin hengellisiin tarpeisiin samoin kuin fyysisiin, tunneper\u00e4isiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.<\/span><\/p>\n

Avioliitto on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 Jumalan antamana olemassaolon muotona ja kallisarvoisena ikuisena lahjana Jumalalta, jota tulee vaalia. Pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen mukaan ”Jumala kaitselmuksessaan on suunnitellut t\u00e4m\u00e4n miehen ja naisen v\u00e4lisen yhteyden… Ihmisolentojen v\u00e4lill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n niin l\u00e4heist\u00e4 yhteytt\u00e4 kuin vaimon ja miehen”. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n inhimillinen rakennelma, joka on kehittynyt yhteiskunnallisesta sopimuksesta, vaan t\u00e4ydellisimmill\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 miehen ja naisen k\u00e4ymisen\u00e4 pyh\u00e4\u00e4n avioliittoon rukouksellisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 Is\u00e4n, Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen kanssa.<\/span><\/p>\n

Avioliitto ei ortodoksisen n\u00e4kemyksen mukaan perustu sellaisiin maallisiin lakik\u00e4sitteisiin kuin oikeus ja tasa-arvoisuus. Ortodoksiset avioliitot perustuvat lujasti Kristuksen kaltaiseen itsens\u00e4 uhraavaan rakkauteen, anteeksiantamukseen ja laupeuteen. Seuraavien evankeliumin s\u00e4keiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 viisaus vaikuttaa voimakkaasti aviolliseen vuorovaikutukseen ja toimintaan ja on valaisevimmillaan seuraavassa huomiossa: ”…joka tahtoo teid\u00e4n joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teid\u00e4n joukossanne ensimm\u00e4iseksi, se olkoon toisten orja.”<\/span><\/p>\n

Avioliiton teht\u00e4v\u00e4 on saattaa kaksi ihmist\u00e4 Jumalan valtakuntaan. Se kehottaa heit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksen kaltaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 persoonien yhteyten\u00e4 ja sallii heid\u00e4n tulla ikuisesti pysyviksi kanssaosallistujiksi jumalallisen el\u00e4m\u00e4n ja t\u00e4ydellistymisen kehityskulkuun<\/span><\/p>\n

Niin kuin ortodoksisen kirkon pyh\u00e4 traditio ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, avioliitto auttaa yksil\u00f6it\u00e4 heid\u00e4n pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n kehitty\u00e4 t\u00e4ydellisemmiksi ihmisiksi ja toteuttaa heid\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4 ihmisyytt\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Avioliitto kutsuu miest\u00e4 ja naista Jumalan asettamaan ”ykseyteen”, jonka ainoastaan he voivat jakaa. T\u00e4m\u00e4 Jumalan antama ykseys on moniulotteinen. Jokaista heid\u00e4n ihmisyytens\u00e4 biologista, psyykkist\u00e4 ja sosiaalista osatekij\u00e4\u00e4ns\u00e4 kutsutaan osallistumaan t\u00e4h\u00e4n ykseyteen.<\/span><\/p>\n

Kirkkois\u00e4 Tertullianus suorastaan runollisesti kuvaa avioliittoa: ”Kuinka meid\u00e4n tulisi kuvata avioliittoa, joka on itse Kirkon kuva, jota rukous vahvistaa ja jota siunaus lujittaa, jota enkelit julistavat ja jonka Is\u00e4 lopulta vahvistaa? Kuinka miellytt\u00e4v\u00e4 on kahden syd\u00e4men ies, kahden syd\u00e4men, joita yhdist\u00e4\u00e4 yksi toivo, yksi opetus ja yksi laki. He ovat kuin yhden Is\u00e4n lapset, kuin yhden is\u00e4nn\u00e4n orjat, ei ole riitaa heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n sielun ja ruumiin suhteen. He kaksi ovat yksi liha. Miss\u00e4 on yksi liha, siin\u00e4 on yksi henki. He rukoilevat yhdess\u00e4, he polvistuvat yhdess\u00e4, he paastoavat yhdess\u00e4, he vastavuoroisesti muistuttavat ja varoittavat toisiaan. He yhdess\u00e4 k\u00e4yv\u00e4t kirkossa ja osallistuvat Jumalan ateriaan, k\u00e4rsiv\u00e4t vainoa yhdess\u00e4, nauttivat yhdess\u00e4 rauhasta. He eiv\u00e4t k\u00e4tke mit\u00e4\u00e4n toisilta, eiv\u00e4tk\u00e4 ole koskaan rasituksena muille. He auliisti k\u00e4yv\u00e4t sairaiden luona, antavat almuja ujostelematta, he viipyv\u00e4t kirkkokokouksissa eiv\u00e4t vain huvin vuoksi; he laulavat psalmeja ja hymnej\u00e4 yhdess\u00e4 ja molemminpuolisesti innostavat toisiaan ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa”.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Teologi on sanonut: ”Avioliiton sitein yhdistynein\u00e4 korvaamme toisiamme sek\u00e4 k\u00e4sin ett\u00e4 korvin ett\u00e4 s\u00e4\u00e4rin. Avioliitto tekee heikosta kaksi kertaa voimakkaamman, antaa suuren ilon hyv\u00e4n toivottajille ja murhetta pahaa toivoville. Aviopuolisoiden yhteiset murheet tuntuvat helpommilta, yhteinen ilo on paljon ihanampaa heist\u00e4 kummastakin. Rikkaudet yksimielisist\u00e4 puolisoista tuntuvat miellytt\u00e4v\u00e4mmilt\u00e4 ja puutteessa yksimielisyys itsess\u00e4\u00e4n on miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin rikkaudet. Avioliiton siteet ovat heille avain siveyteen ja haluihin, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hellyyden sinettin\u00e4. He juovat kotinsa yhdest\u00e4 l\u00e4hteest\u00e4, josta muukalaiset eiv\u00e4t juo ja joka ei virtaa mist\u00e4\u00e4n eik\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n. Yhten\u00e4 lihana heill\u00e4 on my\u00f6s yksi sielu ja molemminpuolisella rakkaudella he yht\u00e4 lailla saavat toisensa kiinnostumaan ahkerasti miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalaa. Sill\u00e4 avioliitto ei erota Jumalasta, vaan p\u00e4invastoin sitoo H\u00e4neen tiiviimmin, koska siin\u00e4 on enemm\u00e4n perusteluja siihen.”<\/span><\/p>\n

Avioliiton suhteen on kaksi v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rretty\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohtaa, jotka ortodoksisen dogmaattisen teologian tulisi torjua. Toinen on se, ett\u00e4 avioliitto on olemassa vain suvun jatkamista varten. Mik\u00e4 sitten olisi sellaisten avioliittojen tarkoitus, joissa aviopareilla ei ole lapsia? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 heit\u00e4 neuvoa eroamaan ja menem\u00e4\u00e4n uudelleen avioon? Jopa niiss\u00e4kin tapauksissa joissa on lapsia: onko oletettava, ett\u00e4 heill\u00e4 on vain kerran vuodessa suhde suvun jatkamista varten? Kirkko ei ole koskaan opettanut niin. P\u00e4invastoin pyh\u00e4n Johannes Krysostomoksen mukaan niist\u00e4 kahdesta syyst\u00e4, joita varten avioliitto asetettiin, nimitt\u00e4in ”tekem\u00e4\u00e4n mies iloiseksi ja tyytyv\u00e4iseksi naisen kanssa ja saamaan lapsia”, on ensimm\u00e4inen ja t\u00e4rkein; ”mit\u00e4 tulee synnytt\u00e4miseen, sit\u00e4 ei ehdottomasti vaadita avioliitolta…” Itse asiassa ortodoksisen k\u00e4sityksen mukaan avioliiton p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on, ett\u00e4 mies ja nainen tulisivat yhdeksi, Pyh\u00e4n Kolminaisuuden kuvan mukaan, jonka kolme persoonaa ovat pohjimmiltaan yht\u00e4 rakkaudessa. J\u00e4lleen pyh\u00e4\u00e4 Johannes Krysostomosta lainataksemme ” kun aviomies ja vaimo yhdistyv\u00e4t avioliitossa, heit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tule pit\u00e4\u00e4 jonakin maallisena, vaan itsens\u00e4 Jumalan kuvana. Molemminpuolisesta kahden osapuolen rakkaudesta avioliitossa tulee el\u00e4m\u00e4\u00e4 antavaa ja luovaa, kun lapsi syntyy sen hedelm\u00e4n\u00e4. Jokainen ihmisolento on sen vuoksi rakkauden hedelm\u00e4, ja jokaisen syntym\u00e4 on tulos heid\u00e4n vanhempiensa v\u00e4lisest\u00e4 rakkaudesta.<\/span><\/p>\n

Toinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys avioliitosta on se, ett\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 ”my\u00f6nnytyksen\u00e4” inhimilliselle ”heikkoudelle”: on parempi avioitua kuin langeta haureuteen, niin kuin apostoli Paavali sanoo. T\u00e4m\u00e4 kohta on tulosta 1. Kor 7: 2 \u2013 9 v\u00e4\u00e4rin tulkitsemisesta. Jotkut varhaiskristilliset lahkot, kuten montanistit ja manikealaiset, olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 sukupuolisuus yleens\u00e4 on jotain ep\u00e4puhdasta ja pahaa, kun taas neitseellisyys on ainoa kristitylle sopiva tila. Kristillinen perinne vastusti t\u00e4t\u00e4 kristillisen askeesin ja moraalin v\u00e4\u00e4ristym\u00e4\u00e4 hyvin voimakkaasti<\/span><\/p>\n

Ortodoksisessa perinteess\u00e4 ei ymm\u00e4rret\u00e4 sukupuolista yhteytt\u00e4 min\u00e4\u00e4n ep\u00e4puhtaana ja ep\u00e4pyh\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4ksi, kun lukee ortodoksisen avioliiton sakramentin rukouksia. Sukupuoliel\u00e4m\u00e4n katsotaan olevan sopusoinnussa ”puhtauden” ja ”siveyden” kanssa, joista j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoiteta kielt\u00e4ytymist\u00e4 sukupuolisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4, vaan paremminkin sukupuoliel\u00e4m\u00e4\u00e4, joka on vapautunut sellaista, mik\u00e4 on luonteenomaista Aadamin lankeemuksen j\u00e4lkeen. Kuten Paul Evdokimov on sanonut: ”Sopusointuisissa liitoissa … sukupuolisuus muuttuu jatkuvaksi hengellistymiseksi tarkoituksena saavuttaa aviollinen siveys”.<\/span><\/p>\n

Miehen ja naisen molemminpuolinen rakkaus avioliitossa muuttuu yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n riippuvaiseksi sukupuoliel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kehittyy syv\u00e4ksi yhteydeksi ja yhteenliittymiseksi, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 koko ihmispersoonaa: kahden t\u00e4ytyy tulla ei vain ”yhdeksi lihaksi”, vaan my\u00f6s yhdeksi sieluksi ja yhdeksi hengeksi. Kristillisess\u00e4 avioliitossa ei ole itsek\u00e4s ”nautinto” tai ”huvitus”, t\u00e4rkein k\u00e4ytt\u00f6voima, vaan pikemminkin molemmin puolisen uhrautumisen etsiminen, valmius ottaa kantaakseen kumppaninsa risti omanaan, jakaa koko oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kumppaninsa kanssa. Avioliiton perimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on sama kuin jokaisen sakramentinkin, ihmisluonnon jumalallistuminen ja yhteys Kristuksen kanssa. T\u00e4m\u00e4 tulee mahdolliseksi vain, jos itse avioliitto kirkastetaan ja jumalallistetaan.<\/span><\/p>\n

Avioliitto t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 avioliiton aseman romahdus n\u00e4kyy valitettavan monessa trendiss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa jo yli puolet \u00e4itien esikoisista ja 40% kaikista lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, p\u00e4\u00e4asiassa avosuhteissa. Suurin osa esikoisensa synnytt\u00e4vist\u00e4 \u00e4ideist\u00e4 ei siis ole aviossa. Muutos on tapahtunut nopeasti, viel\u00e4 kymmenen vuotta sitten p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti avioiduttiin viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa, kun ensimm\u00e4inen lapsi oli tulollaan. Kun maassamme solmitaan vuodessa 24 000 avioliittoa, niin samassa ajassa eroaa 14 000 avioparia. Samanlainen kehityskulku on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s ortodoksisen kirkon piiriss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Aikaamme voi luonnehtia mielihyv\u00e4kulttuurin aikakaudeksi. El\u00e4m\u00e4n tarkoitukseksi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nautinnon ja el\u00e4mysten tavoittelu. Itsekeskeiseen mielihyv\u00e4kulttuuriin uponneen on vaikea kasvaa vanhemmuuteen. Omat intressit sivuuttavat yh\u00e4 useammin lapsen edun jo \u00e4idin kohdussa. Raskaudenkeskeytysten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on k\u00e4\u00e4ntynyt nousuun viime vuosina. Tutkijoiden mielest\u00e4 perhepoliittisten leikkausten luoma kielteinen asenneilmapiiri on osaltaan ruokkinut naisten synnytyshaluttomuutta.<\/span><\/p>\n

Poliisit kertovat surullisia tapauksia, joissa 10-vuotiasta juopunutta kotiin viet\u00e4ess\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vanhemmat ovat l\u00e4hteneet viikonlopuksi juhlimaan eik\u00e4 lapsen humala ole riitt\u00e4v\u00e4 peruste juhlien keskeytt\u00e4miseen. Nuorten huumeongelmia vuosikymmenet hoitanut psykiatri totesi, ett\u00e4 70-luvun ja nyt meneill\u00e4\u00e4n olevan huumeaallon v\u00e4linen ero on siin\u00e4, ett\u00e4 vanhemmat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 taistele lastensa puolesta. He henkisesti helpommin luovuttavat ja hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4ihderiippuvaisen lapsensa.<\/span><\/p>\n

Lastenpsykiatrian professori Jorma Piha on todennut: ”Lapsen henkinen koti on vanhempien suhteessa. Vanhempien avioero on tietyss\u00e4 mieless\u00e4 petos lasta kohtaan, koska h\u00e4nen maailmansa puitteet romahtavat.” Lasten mielenterveysongelmien riskitekij\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy rikkin\u00e4isten perheiden aiheuttama turvattomuus.<\/span><\/p>\n

Aikuisuus ja vanhemmuus on palvelemista. Vaikka vanhemmuus on valtava ilon l\u00e4hde, se vaatii toistamiseen omien tarpeiden sivuuttamista. Uhrautuvan \u00e4idin ja my\u00f6s uhrautuvan is\u00e4n ihanne tulisi nostaa uudelleen esille.<\/span><\/p>\n

Mukavuudenhaluiselle nykyihmiselle \u00e4idiksi tai is\u00e4ksi tuleminen on vaativuudessaan usein yll\u00e4tys, jopa j\u00e4rkytys. Kun lapset sitten kasvavat, vanhemmuuden velvoitteet muuttuvat, mutta eiv\u00e4t lainkaan kevene.<\/span><\/p>\n

Yhteiskunta ei pysty edes rahalla korjaamaan sit\u00e4 tuhoa, mit\u00e4 syntyy, jos perheet eiv\u00e4t suoriudu teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n. Yhteiskunta voi kyll\u00e4 tuottaa palveluja, mutta yhteiskunta ei voi rakastaa. Perhe on se instituutio yhteiskunnassa, jolle on uskottu teht\u00e4v\u00e4ksi tuottaa rakkautta.<\/span><\/p>\n

Kun perhe voi huonosti eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 suoriudu perusteht\u00e4vist\u00e4\u00e4n, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t my\u00f6s sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Avioerot maksavat julkiselle taloudelle varovaisestikin arvioiden satoja miljoonia markkoja vuosittain. Kustannuksia aiheuttavat kuntien elatustuet, lasten sosiaalisten ja psyykkisten ongelmien hoito, yksinhuoltajien taloudellinen tukeminen, asumistuet, maksuttomat oikeudenk\u00e4ynnit jne.<\/span><\/p>\n

Kaikkia n\u00e4it\u00e4 tukimuotoa tarvitaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta jos voitaisiin vaikuttaa perusongelmaan, hoitamaan sairauden syit\u00e4 eik\u00e4 vain sen seurauksia, s\u00e4\u00e4st\u00f6t olisivat paitsi inhimillisesti my\u00f6s kansantaloudellisesti valtavat.<\/span><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia eronneista katuu eroaan kolmen vuoden kuluttua. Avioliittolakia tulisikin uudistaa niin, ett\u00e4 siihen palautettaisiin pakollinen sovittelu ennen eron my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4. Sovittelun t\u00e4rkein p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi ehk\u00e4ist\u00e4 turhat avioerot. Kun sovittelusta avioeron ehtona luovuttiin v. 1988, avioerojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi n. 30%. Tukemalla kriisiin joutunutta avioliittoa voidaan er\u00e4\u00e4n tutkimuksen mukaan ehk\u00e4ist\u00e4 jopa 80 prosenttia eroista.<\/span><\/p>\n

Kristillinen avioliitto pyhityksen tien\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n

Valtaenemmist\u00f6lle kristillinen avioliitto- ja perhe-el\u00e4m\u00e4 on areena, jossa Jumala veist\u00e4\u00e4 pois puolisoiden langenneen luonnon rosoiset s\u00e4rm\u00e4t ja hioo ne valmiiksi heijastamaan H\u00e4nen omaa kuvaansa ja kaltaisuuttaan.<\/span><\/p>\n

Monien suurten it\u00e4isen munkkilaisuuden edustajien asketismi tunnetaan hyvin. On er\u00e4maassa-asujia, pylv\u00e4skilvoittelijoita ja suuria paastoajia, muutamia mainitaksemme. My\u00f6s kirkon hengellisten isien kirjoituksissa on kirjoitettu paljon rukouksesta ja paastosta. Jokaiselle suurin askeettinen velvollisuus ei ole kuitenkaan paastoaminen tai tutkistelu tai mik\u00e4\u00e4n muukaan samankaltainen harjoitus, vaan pikemminkin vapaehtoinen kuuliaisuus hengelliselle ohjaajavanhukselle. T\u00e4m\u00e4 inhimillinen vuorovaikutus vaatii luopumista omasta tahdosta ja taipumista toisen tahtoon, mik\u00e4 paljastaa ylpeyden ja antaa kuoliniskun itsekeskeisyydelle, joka on t\u00e4rkein este hengelliselle kasvulle.<\/span><\/p>\n

Sama periaate p\u00e4tee aviosuhteeseen kahden ihmisen yritt\u00e4ess\u00e4 toimia yhdess\u00e4. Kuitenkaan avioliitossa t\u00e4m\u00e4 itsens\u00e4 tyhjent\u00e4minen ei ole samassa m\u00e4\u00e4rin kuuliaisuutta toiselle, vaan paremminkin yhteistoimintaa tai kahden yhdess\u00e4 toimimista, rakkauden ja alistumisen vuorottelua, molemminpuolista el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 antamista toiselle. Munkin toiminnalla h\u00e4nen tullessaan vanhuksensa eteen etsien hengellist\u00e4 ohjausta ja neuvontaa, on vastaavuutensa avioliitossa puolisossa, kun istutaan my\u00f6h\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 riitaa. Kummankin tuloksen tulisi olla sama, n\u00f6yryys, katumus ja yhteenkuuluvuus.<\/span><\/p>\n

Jos avioliitossa haluaa n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4st\u00e4 perspektiivist\u00e4, se voi innostaa k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikkia avioliittoon liittyvi\u00e4 kamppailuja uskon n\u00e4k\u00f6kulmasta ja pelastukseen johtavina. Silloin aviopuolisot eiv\u00e4t ajattele hengellisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olevan jotain heid\u00e4n perhe-el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n erillist\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 he my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ajattele, ett\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 suorittaakseen askeesiin liittyvi\u00e4 suuria tekoja yritt\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 munkin ja nunnan tavoin.<\/span><\/p>\n

Sen sijaan he tulevat huomaamaan, ett\u00e4 heill\u00e4 on samanlaisia mahdollisuuksia ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n aivan kasvojensa edess\u00e4. He keskittyv\u00e4t taistelemaan hyv\u00e4n taistelun miss\u00e4 ovatkaan, ja hitaasti pala palalta, Jumalan armon avulla, he muuttuvat H\u00e4nen tahtonsa kuvaksi.<\/span><\/p>\n

Kilvoittelu suhteista<\/strong><\/span><\/p>\n

Ensiksikin on tarpeen n\u00e4hd\u00e4 vaivaa rakentaakseen koko el\u00e4m\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n ja l\u00e4heisen suhteen toiseen ihmiseen. Kahden erilaisen taustan ja erilaisen persoonallisuuden omaavan ihmisen er\u00e4s avioel\u00e4m\u00e4n ensimm\u00e4isist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4 on muodostaa yhteinen n\u00e4kemys el\u00e4m\u00e4st\u00e4, yhteinen ymm\u00e4rrys niist\u00e4 seikoista ja suunnista, jotka ovat heille yhteisi\u00e4 avioparina ja perheen\u00e4.<\/span><\/p>\n

Yhteisen n\u00e4kemyksen muodostamiseksi on ratkaisevaa, ett\u00e4 aviopari oppii vaihtamaan ajatuksia, ts. tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitaan ja kuuntelemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen tunteita. T\u00e4m\u00e4n laatuinen kommunikointi vaatii rehellisyytt\u00e4, herkkyytt\u00e4, rohkeutta, n\u00f6yryytt\u00e4, yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4, katumusta ja sitoutumista.<\/span><\/p>\n

Jokainen avioliitossa oleva ihminen huomaa pian, ett\u00e4 tuollainen yhteydenpito vaatii suuria ponnisteluja ja usein tunnepohjaista k\u00e4rsimyst\u00e4. Aviopareille yhteinen kokemus on huomata, ett\u00e4 heid\u00e4n puolisonsa on kuin peili, jossa kaikki heid\u00e4n omat virheens\u00e4 ja vikansa ovat n\u00e4kyvill\u00e4 ja viel\u00e4p\u00e4 kuin suurennuslasilla n\u00e4htyn\u00e4. Mutta n\u00f6yr\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4 ponnistelu kohtaamaan n\u00e4m\u00e4 synnit, niist\u00e4 puhuminen avoimesti ja rakentavasti puolisonsa kanssa, ja n\u00e4ill\u00e4 keskusteluilla kaivaminen esiin ja paljastaminen henkil\u00f6kohtaisten syntien juuret, voi olla valtavan suurta hengellist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kilvoittelu perheess\u00e4<\/span><\/p>\n

Suhteet avioliitossa eiv\u00e4t rajoitu tietenk\u00e4\u00e4n vain miehen ja vaimon v\u00e4lisiin. Useimmissa tapauksissa on my\u00f6s lapsia, ja lasten my\u00f6t\u00e4 avioliittoon tulee mukaan ei vain uusia ilon ja mielihyv\u00e4n l\u00e4hteit\u00e4, vaan my\u00f6s uusia mahdollisuuksia itsekielt\u00e4ymykseen ja taisteluun synnillisi\u00e4 himoja vastaan.<\/span><\/p>\n

Tarvitsee vain kysy\u00e4 \u00e4idilt\u00e4, joka kaksikymment\u00e4 vuotta suunnittelee ja valmistaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n seitsem\u00e4n tuhatta ateriaa tai joka vaikkapa kuvitellessaan sotarintamalla olevan poikansa olevan sodassa hengen vaarassa, painiskelee piinallisen pelon ja ahdistuneisuuden kanssa. Tai voi kysy\u00e4 is\u00e4lt\u00e4, joka her\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 y\u00f6t\u00e4 pieneen \u00e4\u00e4neen: ”Isi, min\u00e4 olen kipe\u00e4”, ja hetke\u00e4 my\u00f6hemmin huomaa taas olevansa tekemisiss\u00e4 edellisen illallisen kanssa; tai joka sairaan poikansa rikkoessa vahingossa kalliin perint\u00f6kalun taas uudelleen vihastuu silmitt\u00f6m\u00e4sti ja suurin ponnistuksin pakottaa takaisin k\u00e4tens\u00e4 ly\u00f6m\u00e4st\u00e4 lastaan. Kaikki n\u00e4m\u00e4 opettavat, ett\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 vajavaisuutensa joka p\u00e4iv\u00e4 ja kristittyin\u00e4 kilvoiteltava niiden voittamiseksi.<\/span><\/p>\n

Lapset vaativat vanhempiensa koko el\u00e4m\u00e4n. Ja kuten vanhemmat tiet\u00e4v\u00e4t, toisinaan voi tuntua itse asiassa aivan kuin oma el\u00e4m\u00e4 valuisi tyhjiin. Se on pelottava asia. Siit\u00e4 huolimatta, kun se annetaan rakkaudesta ja uskossa Jumalaan, antaminen on suurta hengellist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Herra sanoi: ” Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin ett\u00e4 antaa henkens\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4 puolesta.” (Joh 15: 13). N\u00e4it\u00e4 lohduttavia sanoja voi varmasti soveltaa niihin hyviin vanhempiin, joiden marttyyriutta mitataan annosteltuna pienin lis\u00e4yksin koko elinajan.<\/span><\/p>\n

Lapsiin liittyy vastuu luoda perhe, koti, jossa lapsia hoivataan ja jossa kaikkea ymp\u00e4r\u00f6i rakkaus. T\u00e4m\u00e4 on er\u00e4s ortodoksisen avioliiton sakramentissa k\u00e4ytettyjen kruunujen tarkoituksista. Aviopuolisoista tulee pienen valtakunnan hallitsijoita, er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 pienen kirkon perustajia, jossa Jumalaa palvellaan ja H\u00e4nen tahtoaan etsit\u00e4\u00e4n. Kuitenkaan t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n erillinen valtakunta ei voi olla erill\u00e4\u00e4n muusta maailmasta.<\/span><\/p>\n

Perheell\u00e4 on tietty yhteisvastuu, olla palvelemisen ja auttamisen v\u00e4line toisille. T\u00e4m\u00e4 ilmaistaan selv\u00e4sti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 avioliiton sakramentin rukouksessa rukoiltaessa uuden parin puolesta: ”Oi kaikkein pyhin Herra … t\u00e4yt\u00e4 heid\u00e4n talonsa runsaalla ravinnolla ja kaikilla hyvill\u00e4 asioilla, jotta he jakaisivat puutteessa olevillekin”.<\/span><\/p>\n

Lapsien kasvattaminen on aidosti mit\u00e4 vaativin haaste itsekielt\u00e4ymykseen, mihin useimmat aikuiset koskaan sitoutuvat koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajaksi.<\/span><\/p>\n

Palvelemisen kilvoitus<\/strong><\/span><\/p>\n

Er\u00e4s alue, jossa tarvitaan askeettista kilvoittelua avioel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, on suunnaton vastuu k\u00e4sitell\u00e4 omaisuutta, rahaa ja aineellista omaisuutta oikealla tavalla. Avioliitossa oleville, joilla on lapsia, n\u00e4iden asioiden omistaminen ei ole vain ylellisyytt\u00e4, niit\u00e4 tarvitaan ehdottomasti ja yksiselitteisesti. Ja lis\u00e4ksi aineellisten tavaroiden hurskas k\u00e4sittely vaatii viisautta, kuria ja useinkin itsekielt\u00e4ymyst\u00e4.<\/span><\/p>\n

Valitettavasti nykyinen el\u00e4m\u00e4ntapa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pakkomielteenomaisesti hankkivan ja kuluttavan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n tavaroita koskaan tyydytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 halulla yh\u00e4 suuremman ja suuremman mielihyv\u00e4n saamiseksi. Siksi kristityn perheen t\u00e4ytyy alinomaa kamppailla ollakseen kuuroja n\u00e4ille seireenien huudoille, vaimentaa loputonta mainostuksen rumputulta, ja el\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Jumalan lahjoittaman hyv\u00e4n oikeina palvelijoina ett\u00e4 my\u00f6s pyhiinvaeltajina etsim\u00e4ll\u00e4 parempaa tulevaa maailmaa.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on syyn\u00e4 siihen, ett\u00e4 kristitylle perheelle omastaan jakaminen muille on olennaisesti hengellinen teko. Ehk\u00e4 voi jopa sanoa, ett\u00e4 maailmassa el\u00e4v\u00e4lle kristitylle se on yht\u00e4 olennaista kuin koko\u00f6iset vigiliat munkeille ja nunnille luostarissa. Se on askeettista kurinalaisuutta, jatkuvaa muistutusta kunkin sielulle siit\u00e4, miss\u00e4 perimm\u00e4iset aarteet todella ovat.<\/span><\/p>\n

Raha ei ole ainoa vara, jota avioliitossa olevien ja perheiden t\u00e4ytyy hallita. Heid\u00e4n on my\u00f6s hallittava ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4lleen on kysymyksess\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4inen kilvoittelu, sill\u00e4 varmasti nykyisen aikamme toinen uuvuttava vaiva on uskomaton kiire. On niin paljon teht\u00e4v\u00e4\u00e4, niin monia valintoja edess\u00e4mme. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 harvat noista teht\u00e4vist\u00e4 ovat luonnostaan pahoja, ja kuitenkin varmasti jokainen niist\u00e4 on piilev\u00e4sti hukkaan heitetty\u00e4.<\/span><\/p>\n

Siksi jokaiselle kristitylle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aika ajoin ottaa veitsi ja karsia pois p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti kaikki ne oksat, h\u00e4iritsev\u00e4t tekij\u00e4t, jotka sekoittavat ja varjostavat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja uhkaavat tukahduttaa ”ainoan tarpeellisen”, ts. Jumalan muistamisen. T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 tehd\u00e4 virhett\u00e4. Lapset ja puolisot eiv\u00e4t ole osa tuota sotkua, joka on hakattava pois. Pikemminkin he ovat ik\u00e4\u00e4n kuin sotakavereita, heit\u00e4, joiden kanssa ja jollakin lailla my\u00f6s niit\u00e4, joiden kautta, Jumala toteuttaa pelastustamme.<\/span><\/p>\n

Perhesuhteet, niiden mukana s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen osallistumisemme Kirkon sakramentaaliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, tarjoavat viitekehyksen, jossa useimmat kristityt el\u00e4v\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tuskin l\u00f6yd\u00e4mme sen enemp\u00e4\u00e4 hengellisi\u00e4 perusteita miehelle paeta perhett\u00e4\u00e4n kuin munkille l\u00e4hte\u00e4 pois luostaristaan.<\/span><\/p>\n

Kuitenkaan avioliitto tai lapset tai perhe \u2013 tai mik\u00e4 muu tahansa, tietyll\u00e4 tavalla \u2013 ei saa koskaan tulla ep\u00e4jumalaksi tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Eiv\u00e4t kaikki avioliitot, kristitytk\u00e4\u00e4n, onnistu, varsinkaan nykyaikana, kuten olemme edell\u00e4 todenneet. Monet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t avioeroon, j\u00e4tt\u00e4en taakseen uusia parannettavia haavoja ja uusia kamppailuja, jotka on kohdattava.<\/span><\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki kristityt lapset kulje vanhempiensa hengellist\u00e4 tiet\u00e4. Jotkut torjuvat jopa vanhempansa, jotka tekiv\u00e4t niin paljon heid\u00e4n eteens\u00e4. Ja yht\u00e4lailla varastossa on meille viel\u00e4 muita kamppailuja, kuten ik\u00e4\u00e4ntyminen, sairaus ja kuolema. Saattaa tulla my\u00f6s ennalta arvaamattomia vaikeuksia.<\/span><\/p>\n

Mutta t\u00e4m\u00e4n kaltaiset tragediatkin ovat ja voivat olla mahdollisuuksia j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsemme Jumalan k\u00e4siin ja askeettisella kilvoittelulla havaita H\u00e4nen kuvaamattoman armonsa ja rakkautensa syvyydet. Pyh\u00e4 Markus Askeetti kirjoitti: ”Jumalan muistaminen on k\u00e4rsiv\u00e4llisen syd\u00e4men k\u00e4rsimyst\u00e4 antaumuksen hengess\u00e4”. T\u00e4m\u00e4 kristityn el\u00e4m\u00e4n periaate soveltuu yht\u00e4lailla kaikille, sek\u00e4 avioliitossa el\u00e4ville ett\u00e4 luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja kuitenkin, niin kuin on huomattu, muodot, joissa t\u00e4m\u00e4 ilmenee ja puitteet, jossa sit\u00e4 elet\u00e4\u00e4n, voivat vaihdella kuten y\u00f6 ja p\u00e4iv\u00e4.<\/span><\/p>\n

Avioliitto solmitaan luvaten rakastaa my\u00f6t\u00e4- ja vastoink\u00e4ymisiss\u00e4, kunnes kuolema erottaa. N\u00e4iden lupausten valossa el\u00e4m\u00e4n jakamisen toisen kanssa pit\u00e4isi olla itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 kuolemaan saakka. N\u00e4in se ei aina kuitenkaan mene. Nykyaikana avioero n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin pian vaihtoehtona perhe-\/parisuhde-el\u00e4m\u00e4n vaikeuksille. Nyky\u00e4\u00e4n noin puolet avioliitoista p\u00e4\u00e4ttyy eroon.<\/span><\/p>\n

Avioero<\/strong><\/span><\/p>\n

V\u00e4est\u00f6liiton tutkimusten mukaan avioerojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Kasvua on erityisesti viiden ensimm\u00e4isen avioliittovuoden eroamisissa.<\/span><\/p>\n

Avioero on yleisint\u00e4 viiden ensimm\u00e4isen avioliittovuoden aikana. Suurin osa avioeroista tapahtuu viiden ensimm\u00e4isen avioliittovuoden aikana riippumatta siit\u00e4, koska avioliitto on solmittu. Avioero kuuluu huono-osaisuuden kuvaan. Korkea koulutustaso ja lasten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 pienent\u00e4v\u00e4t avioeroalttiutta. Asenteet ovat muuttuneet my\u00f6nteisemm\u00e4ksi avioeroille – yh\u00e4 useampia syit\u00e4 pidettiin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 eroamiselle.<\/span><\/p>\n

Avioeroihin voivat johtaa hyvinkin erilaiset syyt. N\u00e4it\u00e4 voi olla esimerkiksi alkoholiongelmat, v\u00e4kivalta, rahahuolet, seksuaalisuuden ongelmat, uskottomuus, ristiriidat perhe-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, lastenkasvatukseen liittyv\u00e4t ongelmat ja mielipide-erot, erilaiset kriisit tai tyytym\u00e4tt\u00f6myys. Joskus eroamisen syy voi olla oman tilan hakeminen, yksil\u00f6ityminen. T\u00e4m\u00e4 kuuluu kuitenkin osana parisuhteen kehittymiseen; suhteen alkupuolen tiivis, jopa symbioottinen seurustelusuhde tasaantuu ajan my\u00f6t\u00e4 kahden aikuisen v\u00e4liseksi parisuhteeksi, jossa on tilaa my\u00f6s molempien yksil\u00f6lle.<\/span><\/p>\n

Symbioottisen parisuhteen tunnusmerkkeihin kuuluu tiivis yhdess\u00e4olo ja halu vastata toisen odotuksiin. Puoliso ja parisuhde nousevat el\u00e4m\u00e4n keskeisimmiksi asioiksi ja toisesta erossa oleminenkin tuntuu tuskalliselta. T\u00e4m\u00e4n vaiheen kesto vaihtelee ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Joskus toinen osapuoli vaatii pidemm\u00e4n l\u00e4heisemm\u00e4n vaiheen kuin toinen. Jos h\u00e4n ei saakaan en\u00e4\u00e4 vastausta tiiviiseen l\u00e4heisyyden kaipuuseensa, vaan toinen on jo hakemassa tilaa itselleen, voidaan t\u00e4m\u00e4 kokea kipe\u00e4n\u00e4kin hylk\u00e4\u00e4misen kokemuksena. Tilaa hakeva puoliso saattaa taas kokea toisen t\u00e4ll\u00f6in kovin ripustautuvana ja rajoittavana. Usein ei siis ilmeisesti ole kyse rakkauden loppumisesta vaan erilaisesta ajoituksesta.<\/span><\/p>\n

Juuri ”ajoitussyist\u00e4” asiat kannattaisi tehd\u00e4 rauhassa, aikaa antaen. Nopeilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja kiireell\u00e4 toimiessa asioiden mutkistuminen on yleens\u00e4 ennemminkin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuin poikkeus. Toiseen tutustuminen ja yhteisien, molempia tyydytt\u00e4vien suunnitelmien tekeminen ottaa aikaa. Tiivis, pariskuntana el\u00e4misen aika on t\u00e4t\u00e4 varten.<\/span><\/p>\n

Harvemmin eroaminen kuitenkaan tapahtuu hetkess\u00e4, vaan eroon johtava prosessi on usein pitk\u00e4. Suurin osa pareista hakee viimeiseen asti muuta tapaa ratkaista ongelmansa. Useimmiten erotilanteeseen liittyy paljon toiseen ihmiseen kohdistuvia muutospaineita, jotka valitettavasti tulevat esiin usein liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Vasta kunnon riitelyn tiimellyksess\u00e4 (kun koetaan ett\u00e4 kaikki on jo menetetty) rohjetaan tuoda esiin toisessa ihmisess\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n ottavat asiat. Siksi parisuhteen hoitamisessa keskeisell\u00e4 sijalla on ehdottomasti kommunikointi. Kaikesta pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 puhumaan, varsinkin ik\u00e4vist\u00e4, mielt\u00e4 painavista asioista. Toimiva, avoin keskusteluyhteys on useimmiten paras avio-ongelmien ehk\u00e4isykeino. Valitettavasti nykyaikana arjen kiireet juoksevat parisuhteen hoitamisen ohi ja pikkuhiljaa vesitt\u00e4\u00e4 parisuhteen olemassaoloa. Alun perin tiivis, intohimoinen suhde haipuu n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

Yleens\u00e4 avioliiton solmimiseen liittyy monenlaista mystiikkaa, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 oletus siit\u00e4, ett\u00e4 se lujittaa jollakin salaisella tavalla parisuhdetta. Usein parisuhteeseen ladattujen odotusten suhteen joutuu kuitenkin pettym\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4iden j\u00e4lkeen huomataan, ett\u00e4 onkin naimisissa saman ihmisen kanssa jota riiasi ennen avioliittoa.<\/span><\/p>\n

Koska avioliitto edellytt\u00e4\u00e4 vapaan tahdon p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 molempien osapuolten taholta, on aina mahdollista erehty\u00e4. Kun avioliitto ep\u00e4onnistuu, ortodoksinen kirkko selitt\u00e4\u00e4, ettei todellista avioliittoa koskaan ollut olemassakaan, ts. liitto ei osoittanut sille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ikuista luonnetta. Kuitenkaan ei olisi aivan oikein sanoa, ett\u00e4 ortodoksinen kirkko sallii avioerot, vaikka sellainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on hiipinytkin muutamien paikalliskirkkojen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Ero on oikeastaan siviiliasia, joka tunnustaa laillisen sopimuksen rikkoutumisen. Kirkko voi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tunnustaa, ett\u00e4 yritys muodostaa todellinen avioliitto on ep\u00e4onnistunut.<\/span><\/p>\n

Menem\u00e4tt\u00e4 historiallisen ja kanonisen kehityksen perusteellisiin analyyseihin, tulkoon mainituksi, ett\u00e4 ortodoksinen kirkko nyky\u00e4\u00e4n normaalisti sallii maallikoille kolme yrityst\u00e4 muodostaa todellinen avioliitto. Nelj\u00e4s avioliitto on ehdottomasti kielletty. papistolle on kuitenkin sallittu avioitua ainoastaan kerran ja t\u00e4m\u00e4n tulee tapahtua ennen vihkimyst\u00e4. Lopuksi on vain mainittava avioliittovihkimyksen katumuksellisesta luonteesta toimitettaessa vihkimist\u00e4 toiseen tai kolmanteen avioliittoon. N\u00e4it\u00e4 tilanteita varten on erityinen palvelus, joiden rukoukset ovat murheellisempia ja koko palvelus luonteeltaan alakuloisempi. T\u00e4ll\u00e4 tavoin Kirkko muistuttaa molempia osapuolia ja koko Jumalan kansaa siit\u00e4, ett\u00e4 yksi kest\u00e4v\u00e4 avioliitto on kristillinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6.<\/span><\/p>\n

Kurinalaisuuden palkinto<\/strong><\/span><\/p>\n

Siin\u00e4 valossa, mit\u00e4 is\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 avioliitossa, ei ole vaikeaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 he tuomitsevat vaimonhuonon kohtelun, koska sellainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen heikent\u00e4\u00e4 avioparin ponnisteluja jalostaa kristillist\u00e4 avioliittoa. Seuraavat lainaukset pyh\u00e4lt\u00e4 Johannes Krysostomokselta kuvaavat t\u00e4t\u00e4 puolta:<\/span><\/p>\n

Kommentoidessaan Ef 5: 24 -26 pyh\u00e4 Johannes antaa seuraavia k\u00e4sityksi\u00e4 ja neuvoja aviomiehille: ”H\u00e4n (Kristus) uhrasi itsens\u00e4 sen (Kirkon) puolesta, joka k\u00e4\u00e4nsi selk\u00e4ns\u00e4 H\u00e4nelle ja vihasi H\u00e4nt\u00e4. Samalla tavalla, … kuin H\u00e4n (Kristus) suoritti t\u00e4m\u00e4n loppuun, ei uhkauksin eik\u00e4 pelottelulla tai mill\u00e4\u00e4n sen kaltaisella, vaan v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 rakkaudellaan, niin teid\u00e4nkin tulee k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 vaimoasi kohtaan. Jopa silloinkin kun n\u00e4et h\u00e4nen v\u00e4heksyv\u00e4n itse\u00e4si tai halveksivan tai pilkkaavan sinua, sin\u00e4 yh\u00e4 kykenet saamaan h\u00e4net itsellesi hellyydell\u00e4, yst\u00e4v\u00e4llisyydell\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 suuresti arvostamalla. Ei ole voimakkaampaa vaikutusta kuin rakkauden siteell\u00e4, erityisesti vaimon ja aviomiehen”.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s toisaalla pyh\u00e4 Johannes kirjoittaa vaimon huonosta kohtelusta: ”Mutta el\u00e4m\u00e4ntoveriaan, lastensa \u00e4iti\u00e4, itse kunkin jokaisen ilon l\u00e4hdett\u00e4, ei tulisi koskaan kahlehtia pelolla ja uhkauksilla, vaan rakkaudella ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4. Millainen avioliitto sellainen onkaan, jos vaimo pelk\u00e4\u00e4 puolisoaan? Millaista tyydytyst\u00e4 mies saa itselleen, jos h\u00e4n el\u00e4\u00e4 vaimonsa kanssa ik\u00e4\u00e4n kuin vaimo olisi orja eik\u00e4 vaimo omasta vapaasta tahdostaan”.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes tekee n\u00e4iss\u00e4 lainauksissa monia t\u00e4rkeit\u00e4 huomioita, jotka ovat tyypillisi\u00e4 isien opetuksille vaimon v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kohtelusta. N\u00e4iden huomioiden joukosta seuraavilla viidell\u00e4 on merkityst\u00e4:<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes viittaa Kristuksen rakastavaan, k\u00e4rsiv\u00e4lliseen ja itsens\u00e4 uhraavaan esimerkkiin ja kehottaa aviomiehi\u00e4 toimimaan samoin. Edelleen h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 v\u00e4kivalta on anteeksiantamatonta ja ett\u00e4 huonosti kohteleva, hallitseva k\u00e4ytt\u00e4ytyminen ei ole Kristuksen kaltaista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ja siit\u00e4 johtuen sill\u00e4 ei ole sijaa kristillisess\u00e4 avioliitossa.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes my\u00f6s muistuttaa aviopuolisoita siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala loi miehet ja naiset vapaiksi. Aviopuolisoiden n\u00e4in ollen tulee kunnioittaa toistensa vapaata tahtoa, kuten Jumalakin kunnioittaa miehien ja naisten valinnan vapautta.<\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 mielipiteet osoittavat my\u00f6s sen, ett\u00e4 silloin kun aviomiehet valitsevat huonosti kohtelevan ja hallitsevan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen keinoksi vastata vaimoilleen, t\u00e4m\u00e4 vaarantaa Jumalan antaman avun, jota aviomiehet ja vaimot voivat kokea ja saada kristillisess\u00e4 avioliitossa.<\/span><\/p>\n

Vaikka pyh\u00e4 Johannes ei erityisesti t\u00e4hdenn\u00e4k\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kohtaa, toinen lainaus muistuttaa aviopuolisoita heid\u00e4n lapsistaan ja on puhutteleva negatiivisista vaikutuksista, joita huonolla kohtelulla voi olla lapsiin ja perheen hengelliseen ja uskonnolliseen hyvinvointiin.<\/span><\/p>\n

Pyh\u00e4n Johanneksen neuvo kehottaa huonosti kohtelevia aviomiehi\u00e4 katumukseen ja muistuttaa heit\u00e4 k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n Jumalan el\u00e4m\u00e4n uudistavan armon puoleen pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n hillitsem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisen hajottavaa muotoa.<\/span><\/p>\n

Kristillisen n\u00e4kemyksen valossa avioliitossa olevia kristityit\u00e4 kutsutaan sulkeutumaan Jumalan meille antaman el\u00e4m\u00e4n piiriin, ja uskomaan, ett\u00e4 H\u00e4n on j\u00e4rjest\u00e4nyt kaiken meid\u00e4n pelastukseksemme tarpeellisen ymp\u00e4rill\u00e4mme. Meid\u00e4n ei tarvitse kurkotella kauemmaksi ollaksemme sellaisia, mit\u00e4 emme ole, tai ep\u00e4ill\u00e4, ettei se, mit\u00e4 meill\u00e4 on, olisi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Avioliiton ja perhe-el\u00e4m\u00e4n aineelliset vaikeudet ja tunne-el\u00e4m\u00e4n vastakkain asettelut ovat Jumalan tarkoituksellisia keinoja ”meid\u00e4n pelastamiseksemme”, jos sallimme H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme. Itse asiassa jos theoosis, ts. Jumalan kaltaisuuteen kasvaminen on kristityn p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja jos edellytyksen\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4semiseksi on itsens\u00e4 tyhjent\u00e4minen kaikesta synnillisest\u00e4, silloin voidaan sanoa, ett\u00e4 avioliittoa voisi kutsua tavallisen ihmisen ”kenoosikseksi”, itsens\u00e4 tyhjent\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n

Avioliitossa ihmispersoona kirkastuu. Ihminen voittaa yksin\u00e4isyytens\u00e4 ja itsekeskeisyytens\u00e4. H\u00e4nen persoonallisuutensa t\u00e4ydellistyy ja t\u00e4ydentyy. T\u00e4ss\u00e4 valossa is\u00e4 Aleksander Elchaninov, merkitt\u00e4v\u00e4 oman aikamme ortodoksipappi ja teologi, kuvaa avioliittoa termeill\u00e4 ”vihkimys” ja ”mysteerio”, joissa ”tapahtuu ihmispersoonan t\u00e4ydellinen muodonmuutos”, ”persoonan laajentuminen, uusien silmien saaminen, uudenlainen el\u00e4m\u00e4n tajuaminen, maailmaan syntyminen sen keinoin uuteen t\u00e4yteyteen”. Kahden yksil\u00f6n avioyhteydess\u00e4 toteutuu sek\u00e4 heid\u00e4n persoonallisuuksiensa t\u00e4ydentyminen ett\u00e4 heid\u00e4n rakkautensa hedelm\u00e4n, lapsen, ilmestyminen, joka tekee kahdesta kolme, diadista tule triadi: ”… t\u00e4ydellinen toisen henkil\u00f6n tunteminen on avioliitossa mahdollista, tuntemisen ihme, intiimi suhde, n\u00e4ky toisesta ihmisest\u00e4… Ennen avioliittoa ihmisolento lipuu el\u00e4m\u00e4n yl\u00e4puolella n\u00e4hden sen ulkopuolelta k\u00e4sin. Ainoastaan avioliitossa h\u00e4n t\u00e4ydellisesti uppoaa siihen ja k\u00e4y siihen sis\u00e4lle toisen persoonan kautta. T\u00e4m\u00e4 todellisen tiedon ja todellisen el\u00e4m\u00e4n nautinto antaa meille tunteen t\u00e4ydellisest\u00e4 t\u00e4yteydest\u00e4 ja tyydytyksest\u00e4, joka tekee meid\u00e4t rikkaammiksi ja viisaammiksi. Ja t\u00e4m\u00e4 t\u00e4yteys jopa syvenee kun n\u00e4ist\u00e4 kahdesta yhdistyneest\u00e4 ja yhteensopivasta ilmestyy kolmas, heid\u00e4n lapsensa.” N\u00e4in siis is\u00e4 Elchaninov.<\/span><\/p>\n

Avioliittoa tulisi siis tarkastella t\u00e4ll\u00e4 tavoin ja aviopuolison kanssa uudistaa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6ala yhdess\u00e4 el\u00e4misen jokaisessa vaiheessa ja jokaisella tasolla. On sitouduttava kest\u00e4m\u00e4\u00e4n avioliiton vaikeudet sen aikana, vihki\u00e4isp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 vanhuuteen, ja oppimaan niist\u00e4. Vanhempina tulee antaa lapsille aikaa ja voimia, joita he tarvitsevat. On vuodatettava oma el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 heihin jopa omien henkil\u00f6kohtaisten toiveittensa ja unelmiensa kustannuksella. Sill\u00e4 jos tekee niin, ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 voi seisoa vierell\u00e4\u00e4n ne, joita rakastaa ja kuulla sanottavan: ”Hyv\u00e4 on sin\u00e4 uskollinen palvelija: Mene Herrasi iloon”.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Avioliitto ja neitsyys \u2013 kaksi tiet\u00e4 Pyh\u00e4 Atanasios Suuri on sanonut:”El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on kaksi tiet\u00e4. Toinen on tavallinen ja maallinen, toisin<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-51","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=51"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":965,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/51\/revisions\/965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=51"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=51"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=51"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}