{"id":50,"date":"2012-02-04T15:58:48","date_gmt":"2012-02-04T15:58:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/uskonnonpetuksen-mahdollisuudet-kirkon-jaseneksi-kasvattamisessa\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"uskonnonpetuksen-mahdollisuudet-kirkon-jaseneksi-kasvattamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/uskonnonpetuksen-mahdollisuudet-kirkon-jaseneksi-kasvattamisessa\/","title":{"rendered":"Uskonnonpetuksen mahdollisuudet kirkon j\u00e4seneksi kasvattamisessa"},"content":{"rendered":"

Ortodoksinen kirkon opetus- ja rukoustraditio selv\u00e4sti painottaa kasvatusta ja uskoo kasvatuksen mahdollisuuksiin. Kirkko n\u00e4kee kasvatuksen yhten\u00e4 keskeisimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n. Kristillisen kasvatuksen teht\u00e4v\u00e4 on opettaa lapset erottamaan oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4, hyv\u00e4 ja paha sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toimimaan t\u00e4m\u00e4n mukaisesti. Kirkon isien opetuksista ilmenee heid\u00e4n asettaneen kasvatuksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi tehd\u00e4 lapsista ihmisi\u00e4, jotka rakastavat Jumalaa. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 keinona t\u00e4m\u00e4n saavuttamiseksi is\u00e4t korostavat kasvatuksessa Jumalan sanan merkityst\u00e4, joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ainoana luotettavana perustana. T\u00e4lt\u00e4 perustalta lapset oppivat v\u00e4hitellen asettamaan arvot oikeaan j\u00e4rjestykseen. Kasvattajia kehotetaan kasvattamaan lapsia ja nuoria kristillisen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestykseen, jonka isien mielest\u00e4 tulee heijastaa uskoa ja uskon totuuksia. N\u00e4in ajateltuna ortodoksiset lapset ja nuoret eiv\u00e4t ole mit\u00e4 tahansa nuoria. Ja viel\u00e4kin enemm\u00e4n: jos he ovat joka suhteessa kuin yleens\u00e4 nuoret, he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole ortodoksisia nuoria.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna kasvatusteht\u00e4v\u00e4 nykyaikana tuntuu vaikealta. Maailma ja yhteiskunta, jossa el\u00e4mme, ovat muuttuneet. Samoin my\u00f6s koulumaailma, jossa omana aikanamme yh\u00e4 enemm\u00e4n uskontokasvatus tapahtuu. Uskonnollinen kasvatus joutuu yh\u00e4 uusien ja uusien haasteiden eteen. Enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteiskunta on loitonnut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n kristillisest\u00e4 arvomaailmasta. T\u00e4m\u00e4 on vaikuttanut ennen kaikkea perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka on kokenut monenlaisia muutoksia. Kodit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole uskonnollisen perinteen vaalijoita samalla tavoin kuin ennen. Kristillinen maailmankatsomus ja kirkon usko ja opetus ovat saaneet kilpailijoikseen erilaisia ideologioita ja maailmankatsomuksia. Sodan pelko ja luonnon ja ymp\u00e4rist\u00f6n saastuminen synkent\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden kuvaa sek\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t toivottomuutta. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s lasten ja nuorten ahdistusta. T\u00e4llaisessa ahdistavassa maailmassa ihmiset etsiv\u00e4t ratkaisuja. Kirkko ja sen sanoma saatetaan kokea hyvinkin eri tavoilla. Uskonnollisten yhteis\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Ihmiset etsiv\u00e4t ja harhailevat etsiess\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Uskonnollisten arvoj\u00e4rjestelmien asettamista normeista irtautuminen on johtamassa normij\u00e4rjestelmien yhten\u00e4isyyden pirstoutumiseen. El\u00e4m\u00e4n aineellisen ja t\u00e4m\u00e4npuoleisuuden korostaminen johtaa ainoastaan n\u00e4kyv\u00e4n todellisuuden huomioimiseen. Ihmiset koko ajan ik\u00e4\u00e4n kuin pakenevat omaa itse\u00e4\u00e4n ja sisint\u00e4 olemustaan, joka on Jumalan kuva h\u00e4ness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki ilmenee psyykkisen\u00e4 pahoinvointina ja fyysisten sairauksien lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4, v\u00e4kivallan lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 ja ei-toivottuna massak\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4. El\u00e4mme maailmassa, jossa lukemattomat tahot kilpailevat ihmisen tajunnasta ja joudumme tietoisesti tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4mme alttiiksi mit\u00e4 erilaisimmille vaikutuksille. Kaikki t\u00e4m\u00e4 yh\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin vaikuttaa my\u00f6s kasvatusty\u00f6h\u00f6n ja uskonnonopetukseen. Uskonnonopettajakin on tavallaan tajunnan muokkaaja. H\u00e4nen olisi pystytt\u00e4v\u00e4 osoittamaan lapselle ja nuorelle, mik\u00e4 on oleellista ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 taas ep\u00e4oleellista, vaikka lapsi itse tekeekin ratkaisut ja valinnat omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Joutuu my\u00f6s pohtimaan, kuinka kirkkomme voi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 perusolemuksensa t\u00e4ss\u00e4 muuttuvassa maailmassa ja samalla vaikuttaa maailman kulkuun.<\/span><\/p>\n

Valitettavasti ortodoksinen n\u00e4kemys Jumalasta, ihmisest\u00e4 ja pelastuksesta on h\u00e4m\u00e4rtynyt. Seurakunnissammekin on sukupolvia, jotka on kastettu ortodokseiksi, mutta jotka eiv\u00e4t ole saaneet kasvatusta ja opetusta tietoiseen ortodoksisuuteen. Lapset eiv\u00e4t ole n\u00e4hneet ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n sellaista yhteis\u00f6\u00e4, jonka h\u00e4n tuntisi olevan oikea seurakunta ja h\u00e4nen omansa. Vanhemmat ja kummitkaan eiv\u00e4t ole aina tehneet sit\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4. Kristillisen opetuksen puutteesta nykyinen ihmisk\u00e4sitys on v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4. Arkiel\u00e4m\u00e4st\u00e4 erill\u00e4\u00e4n toteutettu kristillisyys on johtanut itsekeskeisyyteen.<\/span><\/p>\n

Kuitenkin oikein ymm\u00e4rretty kristillisyys on yhteytt\u00e4, yhdess\u00e4olemista ja -el\u00e4mist\u00e4, joka huipentuu pyh\u00e4ss\u00e4 Eukaristiassa. Se tekee kaikki samanarvoisiksi, yhdeksi perheeksi ja yhdeksi ruumiiksi. Sill\u00e4 on valtava uudistava vaikutus. V\u00e4hemmist\u00f6n\u00e4 el\u00e4vien ortodoksien piiriss\u00e4 toisinaan koettu identiteettikriisi alkaa perheess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa koulujen uskonnonopetuksella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys identiteetin vahvistamisessa. Ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saada kotien taholta vahvistusta uskontokasvatukselle, jotta se olisi t\u00e4ysitehoista. Vanhempien osuus lasten ja nuorten kasvatuksessa korostuu sit\u00e4 enemm\u00e4n, mit\u00e4 enemm\u00e4n muutoksia yhteiskunnassa ja uskontokasvatuksessa esiintyy. Ilahduttavaa on selv\u00e4 perinteiden arvostuksen palaaminen, joka on saanut aikaan my\u00f6nteist\u00e4 suhtautumista ortodoksista perineett\u00e4 kohtaan my\u00f6s ei-ortodoksien taholta.<\/span><\/p>\n

Vaikka opettajan osuus uskontokasvatuksessa on t\u00e4rke\u00e4, sittenkin t\u00e4rke\u00e4mpi on kodin ja vanhempien osuus. Lapsi suuntautuu ensisijaisesti vanhempien uskonnollisen tai muun vakaumuksen mukaan. Uskontokasvatuksessa on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isten ik\u00e4vuosien merkitys. Juuri silloin vanhemmat vaikuttavat kaikkein syvimmin lapsensa tulevaisuuteen, kehitykseen ja oppimismahdollisuuksiin Perheen sis\u00e4iset l\u00e4mpim\u00e4t suhteet kehitt\u00e4v\u00e4t lapsen itseluottamusta ja lapsi tuntee kuuluvansa johonkin sek\u00e4 toisten ihmisten arvostavan h\u00e4nt\u00e4.. Juuri varhaislapsuudessa annettu uskontokasvatus antaa lapselle turvallisuuden tunteen ja luottamuksen toisiin ihmisiin. Perheen asenteet, moraaliset tunteet ja motiivit suuntaavat lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Samoin perheen k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit vaikuttavat voimakkaammin kuin sanat. N\u00e4in eettinen kasvatus on yhteydess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n aikuisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, joka taas on riippuvainen heid\u00e4n omaksumistaan arvoista, normeista ja tottumuksista.<\/span><\/p>\n

Yleens\u00e4 vanhemmilla on odotuksia uskonnonopetuksen suhteen. He toivovat, ett\u00e4 se vahvistaisi kodin kasvatustavoitteita siin\u00e4kin tapauksessa, ett\u00e4 ne ovat erilaiset kuin opettajan. Vanhemmat odottavat, ett\u00e4 lapsesta tulisi kunnollinen, ahkera, rehellinen ja hyv\u00e4 ihminen ja ett\u00e4 h\u00e4n oppisi tuntemaan Jumalaa sek\u00e4 kirkkoa ja sen tapoja. Samoin he odottavat, ett\u00e4 opettaja kasvattajana ohjaisi esimerkill\u00e4\u00e4n lasta ja toimisi kokonaisvaltaisesti niin, ett\u00e4 sen tuloksena heid\u00e4n lapsensa varjeltuisi maailmassa ja ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 kasvaisi kunnon ihminen.<\/span><\/p>\n

Koulun uskonnonopetukselle on asetettu tavoitteet ja opetussuunnitelma. Pyrkimyksen\u00e4 on seurakunnan ja kirkon j\u00e4senyyteen kasvattaminen. Samoin kasvatetaan sosiaalisuuteen, johon kuuluvat l\u00e4himm\u00e4isenrakkaus, ekumeenisuus ja muiden uskontojen ymm\u00e4rt\u00e4minen. Samoin pyrit\u00e4\u00e4n hengelliseen kasvattamiseen ja Jumala-yhteyteen kasvattamiseen.<\/span><\/p>\n

Pyritt\u00e4ess\u00e4 kirkon opettamaan kristittyn\u00e4 el\u00e4misen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n aktiivisena Kirkon j\u00e4senen\u00e4 tarvitaan kokonaisvaltaista n\u00e4kemyst\u00e4. Ei tule n\u00e4hd\u00e4 niin, ett\u00e4 jokin on kirkon aluetta, toinen taas koulun uskonnonopetuksen aluetta ja kolmas taas perheen vastuulla. Ihanteellisin tilanne on silloin, kun kaikki kolme yhdess\u00e4 toimivat kohti samaa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Koska lapsen identiteetti muovautuu aluksi aivan konkreettisten asioiden kautta, t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi lasten tuominen mukaan seurakunnallisiin yhteyksiin, ensisijaisesti jumalanpalveluksiin, mutta my\u00f6s kerhoihin ja muunkinlaiseen toimintaan. Voidakseen kristillisess\u00e4 mieless\u00e4 kasvaa ehj\u00e4ksi persoonaksi lapsen on voitava luottaa Jumalaan ja ymp\u00e4rill\u00e4 oleviin ihmisiin. Jos lapsi voi luottaa vanhempiinsa, my\u00f6s h\u00e4nen luottamuksensa Jumalaan vahvistuu. Vanhempien malli, suhtautuminen ja tuki on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Osallistuessaan kirkon ja seurakunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kuuluvansa erityiseen yhteis\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi h\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oppii tuntemaan jumalanpalvelusel\u00e4m\u00e4n rikkauden ja kaiken sen, mit\u00e4 kristittyn\u00e4 el\u00e4miseen kuuluu. Samalla h\u00e4nen ortodoksinen identiteettins\u00e4 vahvistuu. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 uskonnonopettajien ja vanhempien toivoisi voivan toimia enemm\u00e4n yhdess\u00e4 tuomalla lapsia kirkon jumalanpalveluksiin ja ennen kaikkea Pyh\u00e4lle Ehtoolliselle.<\/span><\/p>\n

Keskeisint\u00e4 ja samalla vaikeinta uskonnonopetuksessa on saada lapseen juurtumaan kristillisen maailmankuvan perusteista k\u00e4sitys ihmisest\u00e4 Jumalan kuvana, se ett\u00e4 ihminen on ensisijaisesti henkinen olento ja tarkoitettu iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Kristinuskon ydinsanoma on, ett\u00e4 tie Jumalan kaltaisuuteen on mahdollinen Kristuksen kautta ja ett\u00e4 ihmiskunnan ja koko maailman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kirkastuminen eli jumalallistuminen, theoosis. Sit\u00e4 varten Kristus tuli maan p\u00e4\u00e4lle. Kirkko on Kristuksen ty\u00f6n jatkaja. Kristus el\u00e4\u00e4 kirkossaan ja pyhitt\u00e4\u00e4 ja uudistaa Pyh\u00e4n Hengen v\u00e4lityksell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Toinen keskeinen ja vaikea kysymys on saattaa lapsen tietoisuuteen ymm\u00e4rretyksi jotain siit\u00e4 maailmasta ja todellisuudesta, joka on muuta kuin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4 maailma, maailmasta johon kuuluu Jumala, taivasten valtakunta ja sielu, niin ett\u00e4 lapsi tajuaa ihmisen olevan Jumalan kuva ja luotu iankaikkisuutta varten. Kuinka voi ohjata lasta kokemaan Jumala?<\/span><\/p>\n

T\u00e4rkein tie on Kirkon jumalanpalvelus. Siksi kristillisen kasvatuksen ja uskonnonopetuksen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 ja suurin mahdollisuus on tuoda lapset mahdollisimman usein kirkkoon. Jos lapsi tottuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n palveluksissa ja osallistuu sakramentteihin, h\u00e4n v\u00e4hitellen omaksuu sen el\u00e4m\u00e4nkatsomuksekseen ja kasvaa kirkon j\u00e4senyyteen. Silloin vanhemmat ja opettajat tai molemmat yhdess\u00e4 onnistuvat saavuttamaan uskonnonopetuksen t\u00e4rkeimm\u00e4n tavoitteen ja sen kautta my\u00f6s monia muita hyvi\u00e4 asioita. Sill\u00e4 tavoin lapsi oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 kristittyn\u00e4 el\u00e4misess\u00e4 on jatkuva Jumala-yhteys, ei vain yhteyten\u00e4 kirkon j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4, vaan ett\u00e4 sen tulee olla henkil\u00f6kohtaista Kristus- el\u00e4m\u00e4\u00e4, joka ilmenee sakramentalismina ja Jumalan palvelemisena l\u00e4himm\u00e4isiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n eukaristisen el\u00e4m\u00e4n kautta on mahdollista my\u00f6s omaksua ortodoksisuuden valoisa ja my\u00f6nteinen ihmiskuva sek\u00e4 ihmisen todellinen tarkoitus, toimia Jumalan ty\u00f6toverina t\u00e4ss\u00e4 langenneessa maailmassa ja olla uudistamassa sit\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ortodoksinen kirkon opetus- ja rukoustraditio selv\u00e4sti painottaa kasvatusta ja uskoo kasvatuksen mahdollisuuksiin. Kirkko n\u00e4kee kasvatuksen yhten\u00e4 keskeisimmist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n. Kristillisen kasvatuksen<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-50","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=50"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":966,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/50\/revisions\/966"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=50"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=50"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=50"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}