{"id":49,"date":"2012-02-04T15:57:23","date_gmt":"2012-02-04T15:57:23","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sissonen.net\/tsasouna\/wp\/artikkeleja\/kirkko-ja-diakonia\/"},"modified":"2019-11-12T14:00:22","modified_gmt":"2019-11-12T12:00:22","slug":"kirkko-ja-diakonia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2012\/02\/04\/kirkko-ja-diakonia\/","title":{"rendered":"Kirkko ja diakonia"},"content":{"rendered":"

Kristus perusti Kirkkonsa jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n maailman uudistamiseksi. Kirkon ja kristittyjen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on todistaa maailmalle, ett\u00e4 Kristuksessa l\u00f6ytyy vastaus kaikkiin ongelmiin ja kysymyksiin. H\u00e4ness\u00e4 ja vain H\u00e4ness\u00e4 kaikki pysyy koossa ja vain H\u00e4ness\u00e4 ihminen ja el\u00e4m\u00e4n jokainen osa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tarkoituksensa. Vain H\u00e4ness\u00e4 ihminen tulee ehj\u00e4ksi ja kokonaiseksi ja pysyy ehj\u00e4n\u00e4 ja kokonaisena.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailma on sekava ja pirstoutunut. Ihmisten maailma on hajallaan. Monet heist\u00e4 eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 keinoa pysy\u00e4 koossa eiv\u00e4tk\u00e4 tarkoitusta kokemuksilleen, n\u00e4kemyksilleen ja teoilleen. Ihmisten ajattelusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4vinneen johdonmukaisuus, samoin k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. Se ilmenee todellisuuden tajun h\u00e4m\u00e4rtymisen\u00e4 omasta itsest\u00e4, l\u00e4himm\u00e4isist\u00e4, ihmisen ja maailman historiasta ja itse Jumalan todellisuudesta.<\/span><\/p>\n

Ihmisyys pyrit\u00e4\u00e4n rajoittamaan johonkin sen osaan tai ilmenemismuotoon. Ihmisen\u00e4 el\u00e4minen ja kaikki maailmaan liittyv\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkin rajoitetun ominaisuuden perusteella. T\u00e4llaisia selitysperusteita ovat ihmisen n\u00e4keminen vain biologisena tai seksuaalisena olentona. Toiset pit\u00e4v\u00e4t ihmisen perustana taloudellisia ja poliittisia tekij\u00f6it\u00e4. Toiset taas n\u00e4kev\u00e4t ihmisen yksil\u00f6n\u00e4 ja korostavat jokaisen ainutlaatuisuutta ja riippumattomuutta muista. Joidenkin mielest\u00e4 ihminen on ennen kaikkea sosiaalinen olento ja niin painotetaan ihmissuhteiden merkityst\u00e4. \u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n kaikki n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mielett\u00f6myyten\u00e4, koska ihmisen k\u00e4rsimys ja kuolema ovat niin musertavia todellisuuksia. On my\u00f6s niit\u00e4, jotka pyrkiv\u00e4t korostamaan kaikkea my\u00f6nteist\u00e4 ja sulkevat silm\u00e4ns\u00e4 kaikelta kielteiselt\u00e4 ja pyrkiv\u00e4t onnen tavoitteluun omien mieltymyksiens\u00e4 mukaisesti.<\/span><\/p>\n

Ihminen on menett\u00e4nyt tai kadottanut tietoisuuden itsest\u00e4\u00e4n Jumalan kuvana Jumalan kaltaisuuteen pyrkiv\u00e4n\u00e4 olentona. Siksi Kirkko opettaa Kristuksen olevan ainoa ratkaisu. T\u00e4ss\u00e4kin suhteessa ilmenee ajallemme tyypillinen vaikeus. Usein Kristus vangitaan t\u00e4m\u00e4n maailman synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaistettuun ja rajoittuneeseen ihmisk\u00e4sitykseen. Monenlaisia Kristuksia on valittavissa: maallinen humanismi tarjoaa omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n, samoin nationalistit ja feministit. Ei-kristityt uskonnot opettavat k\u00e4tketyst\u00e4 Kristuksesta, puhdasoppiset saarnaajat ilmoitettua Kristusta jne. Raamatun mukaan ihmisill\u00e4 on aina ollut monia jumalia ja herroja. Mist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme todellisen Kristuksen?<\/span><\/p>\n

Ortodoksinen kristillisyys pit\u00e4\u00e4 avaimena Kirkkoa. Se on sanomamme palvelemisesta kristillisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa. Vain Kirkossa Kristus voidaan tuntea sellaisena kuin H\u00e4n jumalallisen ja inhimillisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00e4yteydess\u00e4 todellisuudessa on. Se, ett\u00e4 maailmassa on niin monenlaisia Kristus- k\u00e4sityksi\u00e4, johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 Kristus on erotettu Kirkosta, P\u00e4\u00e4 on irrotettu Ruumiista, Ylk\u00e4 morsiamesta, viinipuu oksistaan ja kulmakivi temppelist\u00e4. Ortodoksikristittyjen ja kaikkien kristittyjen peruskutsumus on palvella ihmist\u00e4 ja maailmaa todistamalla siit\u00e4, ett\u00e4 Kristus, joka pelastaa, on olemassa ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Kristus on nyt l\u00e4sn\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 Kirkossaan. Vain H\u00e4n on ihmisen olemuksen l\u00e4hde ja ihmisen historian tarkoitus.<\/span><\/p>\n

Ihminen on luotu Jumalaa varten. Ihminen ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ilman Jumalaa. Ihmisille on kerrottava, ett\u00e4 Jumala on heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja olemisensa l\u00e4hde ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Palvellakseen maailmaa kristittyjen on julistettava, ett\u00e4 Kristus tulee maailmaan ja ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n parantamaan ihmisen langenneesta tilastaan. H\u00e4n tulee luomaan maailman uudelleen, panemaan kaiken takaisin kohdalleen ja johtamaan kaiken taas kerran oikeaan suuntaansa. T\u00e4m\u00e4 toteutuu palvelevan rakkauden kautta ”ei sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa” (1 Joh. 3:18), niin kuin apostoli Johannes sanoo.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n ajan ihmisell\u00e4 on paljonkin erityisi\u00e4 tarpeita. Ihmiset tahtovat oikeudenmukaisuutta yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa asioissa. Kristittyjen on palveltava oikeudenmukaisuuden asiaa kaikissa ihmisel\u00e4m\u00e4n kysymyksiss\u00e4. Kirkko opettaa, ett\u00e4 ep\u00e4oikeudenmukaisuus kaikissa muodoissaan johtuu v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 ja synnist\u00e4. Miss\u00e4 on ep\u00e4oikeudenmukaisuutta, siell\u00e4 on my\u00f6s aina syyllisyytt\u00e4 ja joku on siit\u00e4 aina vastuussa. Palvellessaan oikeudenmukaisuuden asiaa maailmassa kristityn on itse oltava kaikin tavoin oikeudenmukainen riippumatta siit\u00e4, mik\u00e4 on h\u00e4nen yhteiskunnallinen tai taloudellinen asemansa tai tilanteensa. Jotta n\u00e4in voisi tapahtua, ihmiselt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 vapautta ja riippumattomuutta. Todellinen vapaus ja aito vapautuminen toteutuu vain Kristuksessa, Jumalan kokemisen kautta. Monta kertaa vaatimukset ns. laillisesta vapaudesta saattavat olla johtamassa tietoisesti tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suurempaan orjuutukseen ja petollisempaan pakkovaltaan.<\/span><\/p>\n

Kristillisen k\u00e4sityksen mukaan todellinen vapaus ei ole passiivista tyytymist\u00e4 maanp\u00e4\u00e4lliseen kohtaloon, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rajua kapinointia omia olosuhteitaan vastaan. Pikemminkin se on maallisten elinehtojen iloista vastaanottamista. Armollinen ja ihmisi\u00e4 rakastava Jumala antaa jokaiselle ihmiselle h\u00e4nen olemukselleen ja el\u00e4miselleen parhaat mahdollisuudet oman kutsumuksensa toteuttamiseen maailmassa Jumalan ja ihmisten palvelijana. Kristillisen n\u00e4kemyksen perusl\u00e4ht\u00f6kohta ihmisen vapautumiselle on usko jumalalliseen johdatukseen ja siihen tosiasiaan, ett\u00e4 jokaisella on ainutlaatuinen kutsumus Jumalalta pyhitt\u00e4\u00e4, kirkastaa ja vapauttaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 olosuhteet omalla paikallaan Jumalan lahjoittamine ja ilmoittamin keinoin.<\/span><\/p>\n

Todellinen vapaus l\u00f6ytyy Kristuksessa ja Kirkossa Jumalan valtakuntana maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Meid\u00e4n palvelumme tarkoitus maailmassa on saada ihmiset n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n se, ja niin vapautumaan harhaluulojensa ja kapinointinsa turhuudesta sek\u00e4 turhautumisesta, tyytym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja pettymyksest\u00e4, joita he kokevat, kun heid\u00e4n maalliset tarpeensa ja toiveensa tyydytettyn\u00e4kin osoittautuvat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi ja t\u00e4yttym\u00e4tt\u00f6miksi.<\/span><\/p>\n

Aito ihmisen vapautuminen edellytt\u00e4\u00e4 asioiden oikeata ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 Kristuksessa, joka on Totuus ja Valkeus, sen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 kaiken on lahjoittanut hyv\u00e4 ja rakastava Jumala ja ett\u00e4 ihminen on luotu paljon enemp\u00e4\u00e4 varten kuin mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailma ja t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n voi tarjota, varsinkaan synnillisess\u00e4 tilassaan.<\/span><\/p>\n

Vapauden lis\u00e4ksi toinen aikamme suuri kysymys on ihmisen identiteetin ja yhteyden etsiminen. Kristus on er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 jokaisen todellinen itseys. Kirkon kokemuksessa Kristuksen kohtaaminen on my\u00f6s oman todellisen itsens\u00e4 kohtaamista. Tuossa kohtaamisessa on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuka olen, miksi todellisuudessa olen olemassa ja mit\u00e4 minun t\u00e4ss\u00e4 maailmassa olisi itse oltava ja teht\u00e4v\u00e4. Kirkko opettaa, ett\u00e4 ihminen ei voi itsess\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. H\u00e4n voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 vain itsens\u00e4 kielt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, itsens\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palvelevassa rakkaudessa toiseen. Oma itseys, identiteetti, ja toiset ihmiset eiv\u00e4t l\u00f6ydy mietiskelyn, itsetutkistelun tai omien ajatusten ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen analysoinnin kautta. Se l\u00f6ytyy vain siit\u00e4, ett\u00e4 unohtaa oman el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 maailmassa Jumalan ja H\u00e4nen valtakuntansa t\u00e4hden, kaikkien ihmisten ja kaikkien Jumalan luomien palvelemisen t\u00e4hden. Se on tie oman itsens\u00e4 l\u00f6yt\u00e4miseen ja toteuttamiseen. Se on my\u00f6s ainoa tie aidon yhteyden l\u00f6yt\u00e4miseen toisten kanssa. Nykyaikana monet kaipaavat sit\u00e4 todellista yhteis\u00f6\u00e4. Se saavutetaan oman itsens\u00e4 hylk\u00e4\u00e4misen ja toisen rakastamisen kautta. Vain Kirkossa, Kristuksen Ruumiin yhteydess\u00e4, ihminen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 yhteydess\u00e4 toisiin vahvistuen ja kehitt\u00e4en omaa ainutlaatuisuuttaan ilman, ett\u00e4 h\u00e4n hukkuu sieluttomaan massaan ja menett\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisen identiteettins\u00e4.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kristus perusti Kirkkonsa jatkamaan ty\u00f6t\u00e4\u00e4n maailman uudistamiseksi. Kirkon ja kristittyjen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on todistaa maailmalle, ett\u00e4 Kristuksessa l\u00f6ytyy vastaus kaikkiin ongelmiin<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-49","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkeleja"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=49"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":967,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/49\/revisions\/967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=49"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=49"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=49"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}