{"id":4781,"date":"2026-07-28T15:11:18","date_gmt":"2026-07-28T12:11:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4781"},"modified":"2026-07-28T15:12:25","modified_gmt":"2026-07-28T12:12:25","slug":"gal-11-3-20-24-21-5-ei-ihmisilta-vaan-jeesuksen-kristuksen-kautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/28\/gal-11-3-20-24-21-5-ei-ihmisilta-vaan-jeesuksen-kristuksen-kautta\/","title":{"rendered":"Gal 1:1-3; 20-24; 2:1-5: Ei ihmisilt\u00e4, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta"},"content":{"rendered":"

Ei ihmisilt\u00e4, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta<\/strong><\/p>\n

Gal 1:1-3; 20-24; 2:1-5<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

Apostoli Paavali puolustaa apostolista kutsumustaan, kertoo evankeliuminsa olevan per\u00e4isin Kristukselta eik\u00e4 ihmisilt\u00e4, ja kuvaa, kuinka h\u00e4n meni Jerusalemiin, mutta ei alistanut julistamaansa totuutta v\u00e4\u00e4rien veljien painostukselle. Jakson ydin on t\u00e4m\u00e4: evankeliumi ei ole ihmisten rakentama uskonnollinen j\u00e4rjestelm\u00e4, vaan Jumalan ilmoitus Kristuksessa, ja juuri siksi sit\u00e4 on varjeltava puhtaana ihmisten pelastuksen t\u00e4hden.<\/em><\/p>\n

Paavali aloittaa kirjeens\u00e4 galatalaisille hyvin painavilla sanoilla: h\u00e4n ei ole apostoli \u201cihmisist\u00e4 eik\u00e4 ihmisen kautta\u201d, vaan Jeesuksen Kristuksen ja Is\u00e4n Jumalan kautta. N\u00e4in h\u00e4n asettaa heti kaiken oikeaan j\u00e4rjestykseen. Kirkon usko ei perustu ihmisten mielipiteisiin, ajan henkeen eik\u00e4 uskonnolliseen miellytt\u00e4miseen, vaan Jumalan toimintaan historiassa. Paavali ei puolusta t\u00e4ss\u00e4 omaa arvovaltaansa henkil\u00f6kohtaisena kunnianaan, vaan evankeliumin alkuper\u00e4\u00e4. Jos evankeliumi olisi ihmisen rakentama, ihminen voisi my\u00f6s muuttaa sen. Mutta koska se on Kristuksen lahja, sit\u00e4 ei saa v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jeesus tahtoo opettaa t\u00e4m\u00e4n kohdan kautta, ett\u00e4 pelastus tulee h\u00e4nelt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, ei lain ulkonaisista teoista eik\u00e4 ihmisper\u00e4isest\u00e4 uskonnollisesta varmistelusta. Siksi Paavali kertoo my\u00f6s Jerusalemiin menostaan ja siit\u00e4, ettei edes Tiitusta, joka oli kreikkalainen, pakotettu ymp\u00e4rileikattavaksi. T\u00e4m\u00e4 ei ollut pieni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen yksityiskohta, vaan kysymys itse evankeliumin ytimest\u00e4. Jos pakanoiden olisi t\u00e4ytynyt ensin tulla juutalaisen lain alle tullakseen Kristuksen omiksi, silloin Kristuksen armo ei en\u00e4\u00e4 olisi riitt\u00e4v\u00e4. Jeesus tahtoi opettaa, ett\u00e4 h\u00e4n itse on pelastuksen t\u00e4yteys. H\u00e4ness\u00e4 ihminen saa sen, mit\u00e4 laki ei voinut antaa: uuden el\u00e4m\u00e4n, armon ja lapseuden Jumalan edess\u00e4.<\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 kohdassa erityisesti kirkon totuuden varjelemisen t\u00e4rkeyden.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Paavali ei etsinyt itselleen riippumattomuutta ylpeyden vuoksi, vaan puolusti evankeliumin vapautta. H\u00e4n ei suostunut antamaan periksi \u201chetkeksik\u00e4\u00e4n\u201d, koska pienikin my\u00f6nnytys v\u00e4\u00e4r\u00e4lle opetukselle olisi voinut sitoa uskovat uudelleen orjuuteen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Kyrillos Aleksandrialainen puolestaan n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 Kristuksen ty\u00f6n universaalisuuden: pelastus ei ole sidottu yhteen kansaan tai ulkonaiseen merkkiin, vaan se avautuu kaikille, jotka tulevat uskoon.<\/p>\n

Paavali sanoo my\u00f6s, ett\u00e4 Juudean seurakunnat eiv\u00e4t tunteneet h\u00e4nt\u00e4 kasvoiltaan, mutta he kuulivat vain t\u00e4m\u00e4n: \u201cSe, joka ennen vainosi meit\u00e4, julistaa nyt sit\u00e4 uskoa, jota h\u00e4n ennen h\u00e4vitti.\u201d<\/em> Ja he ylistiv\u00e4t Jumalaa h\u00e4nen t\u00e4htens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on yksi kirkkaimmista armon todistuksista. Kristus ei ainoastaan opeta totuutta, vaan muuttaa ihmisen. Vainoajasta tulee apostoli, hajottajasta rakentaja. Is\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 todisteen siit\u00e4, ettei kukaan ole pelastuksen ulkopuolella, jos h\u00e4n todella kohtaa yl\u00f6snousseen Herran.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 kohta on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4. Ihmisen toivo ei perustu siihen, ett\u00e4 h\u00e4n t\u00e4ydellisesti t\u00e4ytt\u00e4isi ulkoisia vaatimuksia, vaan siihen, ett\u00e4 Kristus kutsuu h\u00e4net armonsa yhteyteen. Mutta samalla t\u00e4m\u00e4 armo ei ole ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 sallivuutta. Sit\u00e4 t\u00e4ytyy varjella v\u00e4\u00e4rilt\u00e4 lis\u00e4yksilt\u00e4, jotta pelastuksen tie pysyisi avoimena eik\u00e4 muuttuisi ihmisten kuormaksi. Kun evankeliumi s\u00e4ilyy puhtaana, ihminen saa kuulla, ettei h\u00e4nen tarvitse ensin tehd\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n kelvollista tullakseen Kristuksen luo. H\u00e4n tulee, jotta Kristus tekisi h\u00e4net uudeksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 apostolinen sana kutsuu meit\u00e4 pysym\u00e4\u00e4n uskollisina sille evankeliumille, joka on tullut meille Herralta. \u00c4lk\u00e4\u00e4mme lis\u00e4tk\u00f6 siihen omia ehtojamme emmek\u00e4 heikent\u00e4k\u00f6 sen totuutta. Kristus on itse meid\u00e4n pelastuksemme, ja h\u00e4nen armonsa on kylliksi. Kun t\u00e4m\u00e4 totuus pysyy kirkkaana, my\u00f6s meid\u00e4n syd\u00e4memme voi yhty\u00e4 Juudean seurakuntien ylistykseen: Jumalaa kunnioitetaan sen t\u00e4hden, mit\u00e4 h\u00e4n tekee ihmisess\u00e4 armollaan. Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei ihmisilt\u00e4, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta Gal 1:1-3; 20-24; 2:1-5 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! Apostoli Paavali<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4781","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4781","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4781"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4781\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4782,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4781\/revisions\/4782"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4781"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4781"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4781"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}