{"id":4750,"date":"2026-07-28T14:13:27","date_gmt":"2026-07-28T11:13:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/?p=4750"},"modified":"2026-07-28T14:13:27","modified_gmt":"2026-07-28T11:13:27","slug":"2-kor-87-15-han-tuli-koyhaksi-teidan-tahtenne","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/2026\/07\/28\/2-kor-87-15-han-tuli-koyhaksi-teidan-tahtenne\/","title":{"rendered":"2 Kor 8:7-15: H\u00e4n tuli k\u00f6yh\u00e4ksi teid\u00e4n t\u00e4htenne"},"content":{"rendered":"

H\u00e4n tuli k\u00f6yh\u00e4ksi teid\u00e4n t\u00e4htenne<\/strong><\/p>\n

2 Kor 8:7-15<\/strong><\/p>\n

\u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjeens\u00e4 kohdassa apostoli Paavali puhuu ulkonaisesti rahallisesta avustamisesta, mutta todellisuudessa h\u00e4n vie meid\u00e4t paljon syvemm\u00e4lle: h\u00e4n paljastaa, ett\u00e4 kristillinen antaminen on osallisuutta Kristuksen omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/em> Kyse ei ole vain almusta, vaan pelastuksen logiikasta \u2014 siit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan Poika tuli k\u00f6yh\u00e4ksi meid\u00e4n t\u00e4htemme, jotta me rikastuisimme h\u00e4nen k\u00f6yhyydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Apostoli Paavali kehottaa t\u00e4ss\u00e4 korinttilaisia kasvamaan my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 armolahjassa, rakkauden ty\u00f6ss\u00e4, jossa omastaan annetaan toisten tarpeisiin. Mutta h\u00e4n ei rakenna kehotustaan pelk\u00e4n moraalin varaan. H\u00e4n ei sano ainoastaan, ett\u00e4 auttakaa k\u00f6yhi\u00e4, koska niin kuuluu tehd\u00e4. H\u00e4n vie katseemme suoraan Kristukseen ja sanoo: \u201cTe tunnette meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: h\u00e4n tuli teid\u00e4n t\u00e4htenne k\u00f6yh\u00e4ksi, vaikka oli rikas, jotta te tulisitte h\u00e4nen k\u00f6yhyydest\u00e4\u00e4n rikkaiksi.\u201d<\/em> T\u00e4ss\u00e4 on koko asian ydin. Kristillinen antaminen ei synny pakosta, vaan Kristuksen salaisuuden n\u00e4kemisest\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 Jeesus tahtoi opettaa? Koko h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 julistaa t\u00e4t\u00e4 samaa totuutta. H\u00e4n, joka on iankaikkisesti Is\u00e4n kirkkaudessa, syntyi seimeen, eli vaatimattomasti, palveli, antoi itsens\u00e4 kokonaan ja lopulta riisui itsens\u00e4 jopa ristill\u00e4. Kristus tahtoi opettaa, ett\u00e4 todellinen rikkaus ei ole omistamisessa vaan itsens\u00e4 lahjoittamisessa. Jumalan el\u00e4m\u00e4 on rakkauden el\u00e4m\u00e4, ja rakkaus merkitsee itsens\u00e4 antamista. H\u00e4n osoitti, ettei ihminen pelastu ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itselleen, vaan tulemalla Jumalan armon kautta kykenev\u00e4ksi jakamaan. T\u00e4ss\u00e4 murretaan langenneen ihmisen syd\u00e4men itsekeskeisyys, joka on synnin juuri.<\/p>\n

Pyh\u00e4t is\u00e4t ovat n\u00e4hneet t\u00e4ss\u00e4 kohdassa syv\u00e4n kristologisen ja askeettisen opetuksen.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Johannes Krysostomos korostaa, ett\u00e4 Paavali ei vetoa ensi sijassa k\u00f6yhien tarpeeseen vaan Kristuksen esimerkkiin, koska juuri Kristuksen n\u00f6yryys ja itsens\u00e4 tyhjent\u00e4minen synnytt\u00e4v\u00e4t oikeanlaisen antamisen. Isien mukaan Kristuksen \u201ck\u00f6yhyys\u201d ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n olisi lakannut olemasta Jumala, vaan ett\u00e4 h\u00e4n vapaaehtoisesti otti meid\u00e4n k\u00f6yh\u00e4n, kuolevaisen ja k\u00e4rsiv\u00e4n ihmisluontomme.<\/p>\n

Pyh\u00e4 Gregorios Teologi ilmaisee saman ajatuksen: h\u00e4n tuli osalliseksi meid\u00e4n alennuksestamme, jotta me voisimme tulla osallisiksi h\u00e4nen kirkkaudestaan. Siksi almujen antaminen ei ole vain eettinen teko, vaan Kristuksen ihmiseksi tulemisen j\u00e4ljittely\u00e4.<\/p>\n

Paavali lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 toisen t\u00e4rke\u00e4n asian: h\u00e4n ei vaadi, ett\u00e4 toiset saisivat helpotusta ja toiset joutuisivat puutteeseen, vaan ett\u00e4 syntyisi tasapaino. T\u00e4m\u00e4 on hyvin ortodoksinen ajatus. Kirkko ei opeta kateutta eik\u00e4 v\u00e4kisin tehty\u00e4 yhdenmukaistamista, vaan yhteytt\u00e4, jossa toisen puute koskettaa my\u00f6s minua. Is\u00e4t n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 seurakunnan eukaristisen olemuksen: me emme el\u00e4 erillisin\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4, vaan yhten\u00e4 Kristuksen ruumiina. Jos yksi k\u00e4rsii puutetta ja toinen el\u00e4\u00e4 ylt\u00e4kyll\u00e4isyydess\u00e4 syd\u00e4n suljettuna, Kristuksen rakkauden kuva v\u00e4\u00e4ristyy.<\/p>\n

Pelastuksen kannalta t\u00e4m\u00e4 kohta on syv\u00e4llinen. Ihmisen pelastus ei ole vain vapautumista synnin syyllisyydest\u00e4, vaan vapautumista itsekeskeisyyden orjuudesta. Synti sulkee ihmisen itseens\u00e4; armo avaa h\u00e4net Jumalalle ja l\u00e4himm\u00e4iselle. Kun ihminen oppii antamaan, h\u00e4n alkaa muistuttaa Kristusta. Ja juuri t\u00e4ss\u00e4 on pelastuksen tie: ei vain siin\u00e4, ett\u00e4 saamme Kristukselta lahjoja, vaan siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muoto alkaa n\u00e4ky\u00e4 meiss\u00e4. K\u00f6yh\u00e4ksi tullut Kristus rikastuttaa meit\u00e4 armollaan, jotta meist\u00e4 tulisi armon jakajia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 apostolin sana kutsuu meit\u00e4 tutkimaan syd\u00e4nt\u00e4mme. El\u00e4mmek\u00f6 niin kuin kaikki olisi meid\u00e4n omaamme, vai niin kuin kaikki olisi Jumalan lahjaa? Kristus ei tullut maailmaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen et\u00e4isyyden meihin, vaan jakaakseen meid\u00e4n osamme. Siksi my\u00f6s meid\u00e4n on kutsuttu kantamaan toistemme taakkoja, t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toistemme puutteita ja ilmaisemaan rakkaus teoissa. Siin\u00e4 kirkko tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, ja siin\u00e4 my\u00f6s pelastus alkaa jo nyt muovata ihmist\u00e4 Jumalan kaltaiseksi.Aamen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

H\u00e4n tuli k\u00f6yh\u00e4ksi teid\u00e4n t\u00e4htenne 2 Kor 8:7-15 \u271d\ufe0f Is\u00e4n ja Pojan ja pyh\u00e4n Hengen nimeen! T\u00e4ss\u00e4 kirjeens\u00e4 kohdassa apostoli<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"colormag_page_container_layout":"default_layout","colormag_page_sidebar_layout":"default_layout","footnotes":""},"categories":[18],"tags":[],"class_list":["post-4750","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetuspuheita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4750","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4750"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4750\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4751,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4750\/revisions\/4751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tsasouna.net\/FI\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}